Kansliapäällikkö Päivi Nerg toimi vuodesta 2012 alkaen sisäministeriössä ja siirtyy vuoden alussa valtiovarainministeriöön alivaltiosihteeriksi.
Kansliapäällikkö Päivi Nerg johtaa sisäministeriötä vielä kuukauden ja sen jälkeen hän siirtyy valtiovarainministeriöön hallintopolitiikan alivaltiosihteeriksi johtamaan muun muassa sote-ja maakuntauudistuksen valmistelua.
”Olo on haikea. Olen nauttinut tästä viidestä vuodesta ja olen kiitollinen, että olen saanut huikean porukan kanssa tehdä töitä ja antaa oman panokseni sisäisen turvallisuuden kehittämiselle.”
Nyt on kuitenkin tilaisuus saada uutta virtaa uudessa työssä. Samalla henkilön vaihto sisäministeriön korkeimmassa johdossa antaa hänen mielestään mahdollisuuden tehdä töitä uudella tavalla.
Päivi Nerg on sote- ja maakuntauudistusta valmistellut sisäministeriössä nimenomaan pelastustoimen kannalta. Se on sisäministeriön hallinnonaloista ainut, joka on mukana maakuntauudistuksessa.
”Olen tyytyväinen siihen, että pelastustoimi näkyy nyt kattavasti valmisteluissa. Se ei ole ollut koko ajan itsestään selvää.”
Vaarana on hänen mukaansa ollut pelastustoimen jääminen sivuraiteille uudistuksessa. 18 maakunnassa 22 alueeseen organisoituun pelastustoimeen ei kohdistu suurimmat uudistuspaineet. Varjona on, että hyvin organisoitu porukka hoituu muiden ohella siinä sivussa ja vaarana on ollut, että se jää huomiotta.
Valmistelu etenee hyvin
Tällaista huolta ei Nergin mukaan enää tarvitse kantaa. Pelastustoimi on otettu hyvin mukaan maakuntaorganisaatiouudistuksessa. Maakunnissa valmistelut myös pelastustoimen kannalta sujuvat hyvin. Tosin 18 maakunnassa työ etenee eri tahdissa, mutta paikallaan ei olla missään.
Huolta kansliapäällikkö kantaa siitä, että pelastustoimessa huolehditaan osaamisen kehittämisestä. Ymmärretään sen merkitys.
”Koulutusjärjestelmää tullaan uudistamaan. Teknologia kehittyy ja tietojärjestelmät tulevat työhön mukaan entistä vahvemmin. Tapahtuu paljon muutoksia ja henkilöstöllä pitää olla valmiudet ottaa ne vastaan. Kaikilla siinä mukana olevilla, ammattihenkilöillä ja sopimuspalokuntalaisilla.”
Millainen on Suomen pelastustoimi?
”Mielenkiintoista on nähdä aikanaan se, millainen on maakuntiin organisoitu koko Suomen pelastustoimi. Pitää muistaa, että hallitusohjelman tavoitteena on yhdenmukaisesti johdettu pelastustoimi, jossa ohjaus- ja johtamisvelvoite on sisäministeriöllä. Näyttäytyykö pelastustoimi valtakunnallisena, koko Suomen pelastustoimena, kuten todetaan uudistamisen tarpeessa.”
Päivi Nergin mielestä on myös välttämätöntä, että maakunnallisista pelastuslaitoksista löytyy uskallusta ja halua antaa jollekin toiselle hoitaa itselleen kuuluvia palveluja ja tehtäviä.
”Palvelutasossa on tietyt minimivelvoitteet jokaiselle pelastuslaitokselle.”
Varautumisen osaaja on olemassa
Varautumisen osaajana pelastustoimi on kaikissa maakunnissa tunnistettu ja tunnustettu. Maakunta voi halutessaan nostaa näitä osaajia hoitamaan tehtävää, mutta varautuminen on kaikkien toimijoiden yhteinen asia.
”Pelastustoimen pitää vain tuoda omaa osaamistaan esille, sillä on tarpeetonta etsiä muita varautumisen osaajia ja asiantuntijoita, kun sellainen on jo olemassa.”
Päivi Nerg sanookin, että maakuntauudistus on pelastustoimelle merkittävä uudistus. Se saa tunnustetun aseman kahdelle tärkeälle osaamisen alueelleen eli ensihoidossa ja varautumisessa.
”Hyvän työn ja osaamisen ansiosta. Tästä osaamisesta on pidettävä huolta koko ajan”, Päivi Nerg painottaa.
Teksti: Esa Aalto Kuva: Kimmo Kaisto
