Valtiosihteeri Riikka Slunga-Poutsalo on seuraavan kolmivuotiskauden Palosuojelurahaston hallituksen puheenjohtaja.
”Olin otettu, kun sisäministeri Mari Rantanen pyysi minua tähän tehtävään”, sanoo superinnokkaana Palosuojelurahaston hallituksen puheenjohtajan tehtävässä aloittava Riikka Slunga-Poutsalo. Hän toimii tällä hetkellä valtiovarainministeri Riikka Purran valtiosihteerinä.
Pelastustoimea hän sanoo tuntevansa vielä nyt huonosti muutoin kuin kansalaisnäkökulmasta.
artikkeli jatkuu
”Valitettavasti joskus on käynyt pelastajia työtehtävissään kotonanikin. Kävimme aikoinaan lasten kanssa ihmettelemässä paloautoja sopimuspalokunnan järjestämässä tilaisuudessa. Nyt on uudessa luottamustehtävässä mahdollisuus perehtyä paremmin pelastustoimeen”, hän sanoo.
Palosuojelurahaston toimintaa hän sanoo seuranneensa, kun toimi aikaisemmin kansanedustajana.
”Ryhmässämme oli alan edustajia ja heidän kanssaan kävimme keskusteluja Palosuojelurahaston tarpeellisuudesta alalle.”
Hän katsoo, että on ehkä hyväkin, kun alaa katsotaan myös ulkopuolelta, jolloin keskusteluun on mahdollisuus tuoda myös erilaisia tulokulmia.
Palosuojelurahasto on paikkansa ansainnut
Edellisen hallituksen ohjelmassa nostettiin esille valtion talousarvion ulkopuolisten rahastojen rooli ja merkitys. Niihin ei lähdetty kuitenkaan tekemään muutoksia ja Riikka Slunga-Poutsalon mielestä se oli hyvä ja on välttämätöntä, että muutoksia ei tehdä.
”Palosuojelurahaston kaltaiset rahastot, joiden rahoitus tulee kokonaan valtion budjetin ulkopuolelta, ovat mielestäni paikkansa ansainneet ja sen osalta on hyvä, että muutoksia ei ole tehty. Sellaisten rahastojen lainsäädäntöä ja toimintaa olisin valmis tarkastelemaan, jotka saavat edes osin rahoitusta suoraan valtiolta. On oleellista, että julkisten varojen käyttö on läpinäkyvää ja että valtiolla on sananvaltansa asiassa. Palosuojelurahaston osalta kokonaisuus on siis hyvällä mallilla.”
Palosuojelurahaston itsenäisyys olisi hänen mukaansa mennyttä, jos sen toimintaan tehtäisiin muutoksia eikä siksi sitä pitäisi missään nimessä siirtää mihinkään. Mieluummin hän herättelisi keskustelua siitä, olisiko mahdollista saada muita yksityisiä toimijoita vakuutusyhtiöiden ohella rahoittamaan tärkeää turvallisuustoimintaa.
”Tärkeää on aina pitää huolta päätöksenteon läpinäkyvyydestä”, hän korostaa.
Hän on huomannut poliittisena päätöksentekijänä toimiessaan, että esimerkiksi sopimuspalokuntatoimintaa tunnetaan huonosti.
”Viestintää olisi paikallaan tehostaa ja avata paremmin koko järjestelmää. Alan arvostus on korkea, mutta paremmin pitäisi pystyä tuomaan esille sitä, että tarvitaan käsiä tekemään arvokasta työtä. Ja ehdottomasti tarvitaan taloudellista vakautta.”
Kaipaako strategia päivittämistä?
Palosuojelurahaston nykyinen strategia ulottuu vuoteen 2030. Uusi puheenjohtaja haluaisi keskustella hallituksen kanssa mahdollisista päivitystarpeista vastaamaan nykyistä tilannetta.
”Vaikka strategia on hyvä, voidaan silti keskustella, onko siinä kenties puutteita vai pitääkö jotain asiaa nostaa paremmin esille.”
Hän nostaa esille esimerkiksi tarpeen vahvistaa kansalaisten sietokykyä eli resilienssiä.
”Vapaaehtoinen maanpuolustustyö nousee nyt voimakkaasti esille ja vaarana on, että pelastustoimen järjestelmä jää tässä jalkoihin.”
Hän korostaa, että se on yhtä oleellinen toimija.
”Vaikka kalustoinvestointien tukeminen on tärkeää, voisimme keskustella avustustoiminnan lisäämisen tarpeesta kansalaisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseksi. Voisimme tuoda esille paremmin heitä, jotka tekevät työtä kansalaisten paremman turvallisuuden eteen. Kansalaisten turvallisuus ei ole vain valtion tai puolustusvoimien asia, vaan meidän kaikkien.”
Palosuojelurahasto tukee paljon alan tutkimustoimintaa.
”Kun julkinen raha vähenee, kysytään usein, kuka rahoittaa tutkimustoimintaa. Siksi on ehdottoman tärkeää, että Palosuojelurahasto pystyy rahoittamaan pelastusalan tutkimustoimintaa”, Riikka Slunga-Poutsalo painottaa.
Teksti: Esa Aalto Kuva: Fimakassa
