Pelastus- ja ensihoitoalan Unioni JHL:n uusi puheenjohtaja on pelastaja AMK-sairaanhoitaja Miikka Viitala (vas.) ja varapuheenjohtaja ensihoitaja Miko Määttä.
Pelastaja-AMK-sairaanhoitaja Miikka Viitala on . Varapuheenjohtajaksi valittiin ensihoitaja Miko Määttä, joka toimii Lapin hyvinvointialueella (Lapha) operatiivisena pääluottamusedustajana sekä ensihoitajana.
Miikka Viitala toimii tällä hetkellä päätoimisena työsuojeluvaltuutettuna, mutta hänellä on pelastajan virka Kanta-Hämeen hyvinvointialueella (Oma Häme).
artikkeli jatkuu
Puheenjohtajakautensa keskeiseksi tavoitteeksi Viitala nostaa pelastaja-ensihoitajien palkkauksen kehittämisen.
”Palkkaus on saatava vastaamaan työn vaativuutta. Tällä hetkellä pelastaja-ensihoitajien palkka on noin 200 euroa pienempi kuin perustason ensihoitajilla. Palkkaero on perusteeton ja siihen on löydettävä ratkaisu”, Viitala sanoo.
Viitala ajaa myös pelastajien eläkeiän alentamista.
”Pelastajan työ on fyysisesti erittäin kuormittavaa ja altisteista. Vaikka työuria voidaan pidentää koulutuksella ja esimerkiksi tarjoamalla kaikille pelastajille ensihoitajakoulutus, ei sekään yksin ratkaise ongelmaa. Pelastajien eläkeikää on tarkasteltava uudelleen, sillä työn raskaus heikentää väistämättä fyysistä toimintakykyä ja lyhentää monien mahdollisuuksia jatkaa työssä eläkeikään asti”, Viitala toteaa.
Viitala kantaa huolta myös pelastustoimen toimintaedellytyksistä aikana, jolloin turvallisuusympäristö muuttuu nopeasti. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, Eurooppaa koettelevat laajat metsäpalot sekä muut kasvavat turvallisuusuhat korostavat pelastustoimen merkitystä.
”Tällaisessa tilanteessa pelastustoimen resursseja ei pidä heikentää. Pelastustoimen keskeinen tehtävä on huolehtia kriiseihin varautumisesta, huoltovarmuudesta ja väestönsuojelusta. Toimialalle on annettava mahdollisuus keskittyä näihin tehtäviin täysipainoisesti”, Viitala painottaa.
Viitalan mukaan pelastajien ja ensihoitajien työsuojeluun sekä työturvallisuuteen on kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota. Hän muistuttaa, että kriisitilanteet näkyvät yhä enemmän myös pelastus- ja ensihoitoalan työssä. Siksi henkilöstöllä on oltava käytössään turvalliset työvälineet, asianmukaiset suojavarusteet ja ajantasainen koulutus.
”Ukrainasta saadut kokemukset ovat osoittaneet, miten vaarallisiin olosuhteisiin pelastajat ja ensihoitajat voivat joutua. Vaikka Suomi ei ole sodassa, meidän on huolehdittava siitä, että pelastus- ja ensihoitoalan henkilöstön turvallisuus on korkeimmalla mahdollisella tasolla eikä kenenkään tarvitse pelätä henkensä puolesta työtehtävissä”, Viitala sanoo.
