Valtionhallinto 2.3.2015

”Pelastusjohtajan tulee olla erinomainen lobbari”

Teemu-Taavetti Toivosen mielestä ylikunnallisessa pelastustoimen järjestelmässä on paljon toiminnallisia hyötyjä.

Teemu-Taavetti Toivosen mielestä ylikunnallisessa pelastustoimen järjestelmässä on paljon toiminnallisia hyötyjä.

Epämuodollisen johtamisen merkitys on noussut tärkeäksi tekijäksi laajemmassa alueellisessa kokonaisuudessa.

Tähän tulokseen tuli Pirkanmaan pelastuslaitoksen apulaispalopäällikkö Teemu-Taavetti Toivonen, joka teki Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa pro gradu -tutkielman Ylikunnallisen organisaation johtamisen monet tulkinnat.

”Ylikunnallisen organisaation johtajan ja kunnanjohtajien välinen suora keskinäinen yhteydenpito on tärkeä osa työtä, vaikka se onkin pelastuslaitoksen ohjausjärjestelmän epämuodollinen, sääntöihin kirjoittamaton ohjausmenetelmä”, Toivonen sanoo.

”Pelastusjohtajan työnkuvan muutos on ollut huomattava. Johtajan työ on entistä enemmän verkostoitumista, sidosryhmäsuhteiden hoitamista ja kumppanuuksien luomista. Lobbari vaikuttaa ehkä negatiivisen oloiselta ilmaisulta, mutta käytännössä pelastusjohtajan tulee olla erinomainen lobbari. Lobbaushan on tietojen välittämistä ja yhteydenpitoa sidosryhmiin, verkostoitumista ja kumppanuuksien rakentamista.”

Toivonen pitää kuntien ja kuntaorganisaatioiden kahtia jakautunutta johtamista ja johtamisjärjestelmää itsessään mielenkiintoisena. Siksi hän päätyi tutkimaan sitä gradussaankin.

”1990-luvulla alkanut kuntarajojen liudentuminen jota ylikunnallinen toiminta ilmentää ja mitä pelastustoimenkin alueellistaminen edustaa, tuo tähän oman erityispiirteensä.”

Kuntien ja kuntaorganisaatioiden johtamisen haasteet liittyvät Toivosen mielestä keskeisesti hallinnon pirstaloitumiseen ja hallintaverkostojen tuomiin mahdollisuuksiin.

”Tämä on kuntia koskevan kansainvälisenkin tutkimuksen keskeinen, ehkä keskeisin, tutkimusaihe. Suomessa pelastustoimen näkökulmasta aihe on ajankohtainen pelastustoimen rakenneuudistuksen näkökulmasta, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen myötä aihe on laajemman mielenkiinnon kohteena.”

Pelastustoimessa pitäisi lisäksi korostaa enemmän laajemman alueellisen kokonaisuuden hyötyjä ja mennä kuntiin kertomaan eduista ja hyödyistä.

”Kuntanäkökulma on säilynyt vahvana, ja pelastustoimea tarkastellaan liiaksi henkilöresurssien näkökulmasta. Esiin pitäisi nostaa entistä selkeämmin palvelujen parantuminen, asiantuntijuuden kasvu, merkittävästi parantunut kuntien häiriötilanteiden tukeminen, onnettomuuksien ehkäisy sekä pelastustoiminnan johtaminen, esimerkiksi tilanne- johtokeskuksissa sekä sopimuspalokuntatoiminnan merkitys.”

”On korostettava, että pelastuslaitos on kaikkien kuntien pelastuslaitos ja pelastusjohtaja kaikkien kuntien pelastusjohtaja, ei vain isäntäkunnan”, Toivonen sanoo.

Palvelutaso on hänen mielestään parantunut, vaikka henkilöresurssi yksittäisessä kunnassa on voinut laskea.

”Tämä on tietenkin edellyttänyt pelastuslaitoksilta riittäviä uudistuksia toimintojen organisoinnissa. Meillä on valitettavasti vielä pelastuslaitoksia, joissa ei ole riittävän rohkeasti tehty uudistuksia eikä näin ollen saatu ylikunnallisen toiminnan hyötyjä irti.”

Toivosen pro gradu -tutkielman voi lukea täältä. 

Teksti: Esa Aalto

Kuva: Veijo Kaján

Lue lisää