Valtionhallinto 14.4.2022

Pelastustoimi jäi ilman lisähoitusta kehysriihessä — Pelastajakoulutuksen ensimmäiset lisäkurssit voivat alkaa vasta 2024

Suomea uhkaa pelastajapula, eikä lisäkoulutusta pystytä aloittamaan pariin vuoteen. Pelastusylijohtajan mielestä tilanne on nurinkurinen, sillä aluehallintovirastot ovat nimenomaan edellyttäneet palvelutasopuutteiden korjaamista jopa uhkasakolla. 

Suomea uhkaa pelastajapula, eikä lisäkoulutusta pystytä aloittamaan pariin vuoteen. Pelastusylijohtajan mielestä tilanne on nurinkurinen, sillä aluehallintovirastot ovat nimenomaan edellyttäneet palvelutasopuutteiden korjaamista jopa uhkasakolla. 

”Meillä on koko ajan ollut paremmat ja paremmat perustelut asialle”, sanoo pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka.

Pelastustoimi ei saanut lisärahoitusta hallituksen kehysriihessä, joka pidettiin viime viikolla.

Sisäministeriö esitti kehyksiin lisäpanostuksia muun muassa pelastustoimen koulutukseen, Pelastusopiston toiminnan turvaamiseen, pelastustoimen valtakunnalliseen johtamiseen ja uusien hyvinvointialueiden ohjaukseen sekä varautumiseen ja väestönsuojeluun. Pelastustoimelle esitetyt lisäykset eivät toteutuneet. Väestönsuojelun osalta rahoitukseen palataan kevään toisessa lisätalousarviossa.

Pelastusopistolle osoitetaan 2,3 miljoonaa euroa vuodelle 2023 kohdentamalla rahoitusta sisäministeriön sisällä uudelleen.

”Onneksi sisäministeri teki tarmokkaasti töitä, että saimme rahoituksen koottua ensi vuodelle hallinnonalan sisältä”, sanoo pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka.

Opiskelijamäärää ei voi lisätä

Kehysriihessä neuvoteltiin vuosien 2023 – 2026 julkisen talouden suunnitelmasta. Kohvakka kertoo, että pelastajien koulutuksen rahoituksen kokonaistarve koko kehyskaudelle olisi ollut 24 miljoonaa. Perusrahoituksen 2,4 miljoonan lisäksi pelastustoimi esitti ensi vuodelle 4,5 miljoonaa ja ja 6,6 miljoonan vuotuista lisäystä vuosille 2024, 2025 ja 2026.

”Nyt tästä rahoituksesta ei ole olemassa päätöstä. Siihen palataan vielä syksyllä. Ihan ensimmäisenä on varmistettava Pelastusopiston pysyvä perusrahoitus ensi vuoden jälkeen, ja sitten toisena koulutuksen lisäämiseen liittyvä lisäresursointi.”

Kohvakka sanoo, että rahoituksen puute merkitsee pelastajaopiskelijoiden määrän lisäämisen viivästymistä.

”Voi olla niin, että saamme seuraavat poliittiset päätökset vasta uuden hallituksen asettamisen jälkeen. Silloin ollaan syksyssä 2023. Ensimmäiset lisäkurssit voisivat alkaa vasta 2024.”

Vaikea asetelma

Kehysriihessä ei annettu pelastustoimelle lähestulkoon mitään siitä rahoituksesta, mitä se esitti. 

”Emme saaneet pyytämäämme kymmentä henkilötyövuotta hyvinvointialueen ohjaukseen, vain viisi. Erityismenojen rahoituksen, eli kansainvälisen pelastustoiminnan ja metsäpalovalvonnan sekä ilma-alusten käyttöön etsintä- ja pelastustehtävissä saatiin miljoona euroa lisärahoitusta.”

Pelastustoimi aikoo jatkaa esityksiä rahoituksen turvaamiseksi. Kohvakan mielestä tilanne on nurinkurinen, sillä aluehallintovirastot ovat nimenomaan edellyttäneet palvelutasopuutteiden korjaamista jopa uhkasakolla. 

”Siihen on reagoitu ja tehty tarmokkaasti ainakin tietyillä alueilla toimia asian osalta. Nyt sitten meillä ei näytä olevan kykyä vastata valtion lakisääteisestä tehtävästä, eli pelastajien riittävästä koulutusmäärästä, suhteessa tarpeeseen. Onhan tämä jo asetelmana erittäin vaikea.”

Kelloa lyöty vasta vähän aikaa

Kohvakka korostaa, että pelastustoimen uhkaavasta työvoimapulasta saatiin tietoa vasta pari vuotta sitten.

”Olemme lyöneet tätä kelloa vasta kohtuullisen lyhyen aikaa. Vielä keväällä 2019 tiedoissamme ei ollut kuin pelastajien luonnollinen poistuma. Olemme tuoneet asian selvästi esille eduskunnassa ja valiokunnissa.”

Pelastusylijohtaja luottaa siihen, että pelastustoimi saa tarvitsemansa rahoituksen.

”Meillä on koko ajan ollut paremmat ja paremmat perustelut asialle. Uskon ja luotan siihen, että päättäjät ymmärtävät, että yhteiskunta tarvitsee hyvän ja tehokkaan pelastustoimen.”

Hän pohtii, että pelastajapula ei ehkä vielä ole iskenyt kunnolla kansalaisten ja päättäjien tietoisuuteen.

”Palvelumme toimii, meillä on tehokas ja hyvä pelastustoimi sekä omistautunut henkilöstö. Se näyttäytyy siten, että me kuitenkin hoidamme hommamme.”

Pelastusylijohtaja avaa pelastustoimen merkitystä yhteiskunnan kriisinkestävyydelle ja alan resurssitarpeita blogissaan.

Teksti: Kaisu Puranen

Kuva: Teemu Heikkilä

Lue lisää