Helsingin pelastuslaitos on sote-maakuntauudistuksessa oma kokonaisuutensa, joka ainakin aluksi saa rahansa valtiolta.
Myös pelastustoimen siirto maakuntahallintoon nytkähti eteenpäin, kun hallitus esitteli linjauksensa sote-maakuntien perustamisaikataulusta. Pelastustoimea koskeva järjestämislaki lähetetään osana sote- ja pelastustoimen uudistusta koskevaa hallituksen esitystä lausuntokierrokselle ensi maanantaina 15. kesäkuuta. Lausuntoaikaa on 25. syyskuuta asti.
Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka pitää tärkeänä, että pelastustoimessa perehdytään tarkasti laajaan lakipakettiin ja siihen otetaan kantaa.
”Nyt jos koskaan lausuntokierros on tärkeä.”
Pelastustoimen osalta uudistuksen keskeiset elementit Kohvakan mielestä ovat vahvistuvat ohjausmekanismit, joiden avulla on mahdollisuus tehdä valtakunnallisesti yhdenmukaisempaa toimintaa.
”Lisäksi jokaisella sote-maakunnalla pitää olla riittävä rahoitus pelastustoimen palvelujen järjestämiseksi ja ensihoitosynergian pitää olla mahdollista jatkossakin. Näillä toimenpiteillä varmistamme, että olemme entistä tehokkaampia ja parempia.”
Sote-maakunnat saavat ainakin alkuvaiheessa rahoituksensa valtiolta. Maakuntien mahdollinen verotusoikeus selvitetään myöhemmin erikseen. Valtio rahoittaa siis myös esimerkiksi Helsingin pelastuslaitoksen toiminnan. Maakuntavaaleissa valittava sote-maakuntavaltuusto päättää siitä, miten valtiolta yleiskatteellisena saadut rahat jaetaan maakunnan sisällä toimialojen kesken.
”Vaikka maakunnat saamansa rahan jaosta päättävätkin, valtiovallalle tulee ohjausmekanismi, jossa valvotaan, että palvelutuotanto pysyy sellaisena kuin lainsäädäntö edellyttää”, Kohvakka sanoo.
Pelastustoimi on uudistuksessa oma kokonaisuutensa, jonka laskennallinen rahoitus perustuu asukasmäärään, asukastiheyteen ja riskeihin, vaikka maakunnan rahoitus onkin yleiskatteellista.
Valtakunnallinen palvelutasopäätös
Pelastusylijohtaja pitää pelastustoimen kannalta eteenpäinmenona sitä, että valtioneuvoston päätöksellä tehdään pelastustoimelle ikään kuin valtakunnallinen palvelutasopäätös.
”Sisäministeriö tekee tästä esityksen valtioneuvostolle. Ministeriön apuna toimii sote-maakuntien edustajista koottava pelastustoimen neuvottelukunta, joka valmistelee asiat. Näin syntyvät rakenteet, jolla voidaan tehdä entistä paremmin pelastustoimea ohjaavaa työtä”, Kohvakka toteaa.
Sote-maakunnat vastaisivat sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden että pelastustoimen järjestämisestä alueellaan, jolloin pelastuslaitokset voivat edelleen tuottaa ensihoitopalveluita terveydenhuollolle. Tällä hetkellä pelastuslaitokset hoitavat vuosittain noin 400000 kiireellistä ensihoitotehtävää.
”On tärkeää, että tiivis kytkös pelastustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen ensihoidon välillä on edelleen mahdollinen ja maakunnallista pelastustoimea kehitetään tasavertaisesti soten rinnalla. Jo nyt pelastustoimi hoitaa merkittävän osan maamme kiireellisestä ensihoidosta, sisäministeri Maria Ohisalo sanoo.
Hallitus linjasi nyt siis ensihoidon palvelutuotannon suuntaviivat hallitusohjelmaan kirjauksen mukaisesti. Maakunnat tulevat lopulta päättämään, miten palvelutuotannon alueella järjestävät.
”Me pidämme vahvasti esillä sitä, että ensihoidon ja pelastustoimen synergiatarve hyödyttää kansalaisten saamaa palvelua niin päivittäisissä tilanteissa kuin suuronnettomuusvalmiudessa ja muissa häiriötilanteissa”, Kohvakka sanoo.
”Meidän pitää sosiaali- ja terveysministeriön kanssa yhdessä katsoa, että suuntaus on pelastustoimen kannalta hyvä”, hän painottaa.
Päijät-Häme selvitti
Toisenlaisiakin ääniä saattaa esiintyä. Esimerkiksi Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymässä tehtiin selvitys, jossa todettiin integroidun palvelukokonaisuuden sopivan parhaiten sote-järjestelmään.
”Vaikka hallitusohjelmassa on kirjaus pelastuslaitosten tuottamasta ensihoitopalvelusta, pohditaan samalla sote-palvelujen integraatiota, mikä ensihoidon kannalta tarkoittaa esimerkiksi sitä, mitä se merkitsee kotiin vietävien palvelujen osalta”, Kohvakka toteaa.
Hallitus esittää, että pelastustoimen järjestämisestä vastaisivat sote-maakunnat ja Helsingin kaupunki. Pelastustoimi olisi kuitenkin jatkossakin erillinen, sosiaali- ja terveystoimen kanssa rinnakkainen toimiala. Järjestäviä tahoja olisi kaikkiaan 22. Lisäksi HUS-maakuntayhtymällä olisi rajoitettu järjestämisvastuu.
Pelastustoimen uudistuksella tavoitellaan tehokkaampaa, yhdenmukaisempaa ja taloudellisempaa järjestelmää. Valtioneuvosto asettaisi sote-maakuntien pelastustoimelle strategiset valtakunnalliset tavoitteet. Se voisi myös päättää joidenkin pelastustoimen erityistehtävien kokoamisesta yhden tai useamman sote-maakunnan hoidettavaksi.
Sisäministeriö ohjaisi sote-maakuntien ja Helsingin kaupungin pelastustointa. Aluehallintovirastot valvoisivat pelastustoimen palvelutasoa, jonka tulisi vastata kansallisia, alueellisia ja paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia.
Tavoitteena on, että eduskunta pääsee käsittelemään sote-maakuntalainsäädäntöä tämän vuoden lopulla. Maakuntavaalit on tarkoitus järjestää vuonna 2022 ja uudet sote-maakunnat aloittaisivat toimintansa vuoden 2023 alussa.
Teksti: Esa Aalto
Kuva: Kimmo Kaisto
