Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka ottaa vastaan ammattiin valmistuvien pelastajien valan Pelastusopiston päättäjäisjuhlassa. Vierellä rehtori Mervi Parviainen.
Pelastusopiston esitys Helsingin Pelastuskoulun liittämisestä osaksi valtakunnallista oppilaitosta ei saa tukea pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakalta.
”Varmasti perusteltu esitys opiston kannalta, mutta nyt se ei ole ajankohtaista.”
Ylijohtajan mielestä tässä tilanteessa on oleellista se, että koulutuksen lisäämiseksi on saatu rahoitus. Pelastusopiston budjettiinkin tulee huippuvuonna 25 prosentin lisäys.
”Saamme mielestäni olla hyvinkin tyytyväisiä hallituksen tekemiin esityksiin Suomen nykyisessä taloustilanteessa kohti taantumaa. Myös Pelastuskoulun saama rahoitus on hyvä asia. Siten saamme lisää koulutettavia alalle. Nyt onkin tärkeää keskittyä siihen, miten pystymme vastaamaan myös voimavarojen osalta toimintaympäristön muutoksiin, ja tärkeintä on se, että hyvinvointialueet voivat tiukassa taloudellisessa tilanteessa palkata uudet, koulutetut työntekijät.”
Kohvakka korostaa, että sisäministeriön pelastusosaston näkökulmasta koulutustarpeet on nyt ratkaistu.
”Saamme tiukassa julkisen talouden tilanteessa tervetulleen satsauksen koulutukseen eikä tässä tilanteessa ole syytä voivotella sitä, missä koulutusta annetaan.”
Pelastusylijohtajan mukaan vaikuttaa sille, että pelastusalan koulutuksesta halutaan tehdä myös aluepoliittinen kiistan aihe.
”Se on täysin tarpeetonta, sillä tässä tulee rahaa kaikille toimijoille. Nykyisessä järjestelmässä annetaan koulutusta kahdessa koulutuspaikassa ja olen erittäin tyytyväinen tehtyihin ratkaisuihin.”
”Jos minä en ole huolissani Pelastusopiston asemasta, ei siitä tarvitse muidenkaan olla huolissaan”, Kimmo Kohvakka tähdentää.
Hän huomauttaa myös, että Pelastuskoulun tutkinto kelpaa työnantajille missä tahansa, vaikka hallitusohjelmakirjauksen mukaan tarkoitus onkin lisätä koulutustarjontaa nimenomaan pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla.
”Pelastuskoulussa koulutettavien määrä tulee arviolta kaksinkertaistumaan nykyisestä 15:stä vuosittain valmistuvasta. Tavoitteena on kaikella koulutuksella saavuttaa noin tuhannen lisäkoulutettavan määrä vuoteen 2032 mennessä.”
Pelastusylijohtaja kiistää jyrkästi julkisuudessa olleen tiedon, että sisäministeriössä olisi kielletty keskustelemasta ja kommentoimasta koulutusasiaa, jotta ei herätetä vastakkainasettelua.
”Minkä ihmeen takia joku haluaisi estää käymästä keskustelua tästäkään asiasta.”
Hätäkeskuspäivystäjien ruotsinkielisen koulutuksen järjestämistä Helsingissä tullaan hallitusohjelman mukaisesti selvittämään.
Teksti ja kuva: Esa Aalto
