Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka aloitti pelastusylijohtajana vuonna 2018.
Suomi sai torstaina uuden hallituksen, joka haluaa ohjelmassaan muun muassa varmistaa pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan suorituskyvyn ja voimavarat. Samalla huomioidaan kansalliset ja alueelliset palvelutarpeet. Lisäksi hallitus aikoo vahvistaa pelastustoimen ja siviilivalmiuden tutkimus- ja kehittämistoimintaa, yhtenäistää johto- ja tilannekeskustoiminnan myös muiden viranomaisten vastaaviin järjestelmiin. Vahvistaa sopimuspalokuntien toimintaedellytyksiä. Uudistaa pelastuslaki kokonaisvaltaisen selvityksen pohjalta ja huolehtia koko maan kattavasta paloasemaverkostosta.
Myös pelastustoimen ja ensihoidon synergiaetu turvataan sote-uudistuksessa ja pelastustoimi siirretään samalla maakuntien tehtäväksi.
Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka oletko tyytyväinen siitä, mitä hallitusohjelmaan on pelastustoimesta kirjattu?
”Hallitusohjelma tunnistaa pelastustoimea koskevien kirjausten lisäksi muuttuvan turvallisuusympäristön ja korostaa varautumisen ja huoltovarmuuden merkitystä, ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden selkeää kytköstä sekä poikkihallinnollista johtamista ja koordinaatiota. Nämä linjaukset ohjaavat ja tukevat hyvin sisäministeriön tavoitteita alueellisen varautumisen kehittämisessä.
Näihin kirjauksiin voi olla tyytyväinen. On myös huomattava, että monia asioita voidaan viedä eteenpäin joka tapauksessa, vaikka niitä ei olisi hallitusohjelmaan kirjattukaan.”
Jäikö jotain oleellista pois, mitä olisit toivonut siinä olevan, esimerkiksi Pelastusopiston ja koulutuksen resurssien turvaamisen?
”Asioita voidaan edistää ilman hallitusohjelmakirjaustakin ja koulutuksen kehittäminen on siitä hyvä esimerkki. Työurien kehittäminen ja alan koulutusuudistus on pelastustoimen strategian mukainen ja joka tapauksessa siis pelastustoimen kehittämisessä strateginen investointi. Pelastusopiston resurssien osalta katson, että hallitusohjelman kirjaus: ”Pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan suorituskyky ja voimavarat varmistetaan ottaen huomioon kansalliset ja alueelliset palvelutarpeet.” tarkoittaa myös Pelastusopiston resursseja. Lisäksi hallituksen jo hallitusohjelmassa hätäkeskuksille kohdentaman 2,5 miljoonan euron jaossa on huomioitava Pelastusopiston osuus. Viittaan tässä hallitusohjelman kirjaukseen: ”Koulutuksella ja henkilöstön rekrytoinnilla huolehditaan, että turvallisuusviranomaisten tosiasiallinen palvelukyky turvataan suomen ja ruotsin kielellä (erityisesti poliisi ja hätäkeskus).”
Miten turvataan sote-ratkaisussa pelastustoimen itsenäinen asema jokaisessa maakunnassa?
”Pelastustoimi on selkeä omalla lainsäädäntöpohjalla toimiva toimiala. Lähdemme siitä, että jokainen toimiala huolehtii oman toimialansa valtakunnallisten järjestelyjen ja toisaalta ohjaussuhteiden toimivuudesta. Palvelutuotannon järjestelyt ovat siten tärkeä asia kansallisesti ja alueellisesti. On kaikkien etu, että ohjaussuhteet ovat selkeitä eikä muodosteta monimutkaisia malleja, jotka eivät toimi. Uskon tässäkin, että saamme aikaan mallin johon kaikki ovat tyytyväisiä.”
Millaisena näet hallitusohjelmaan kirjatun pelastuslain uudistamisen kokonaisvaltaisen selvityksen pohjalta? Mitä näkemyksesi mukaan pitää erityisesti uudistaa?
”Pelastuslain uudistamisen esiselvityshanke on merkitty sisäministeriön lainsäädäntösuunnitelmaan vuosille 2019–2020. Esiselvityshankkeessa otetaan huomioon pelastustoimen uudistushankkeessa jo aikaisemmin tehty laaja kehittämis- ja selvittelytyö. Esiselvityksessä käydään läpi kauttaaltaan pelastuslain uudistamistarpeet. Esiselvityksen perusteella valmistellaan pelastuslakiin tarvittavat muutokset tämän hallituskauden aikana.”
”Tämän lisäksi pelastustoimen uudistushankkeessa valmisteltiin todella kattavasti pelastustoimen sisältöön liittyviä kysymyksiä. Uudistushankkeen 15 työryhmäähän tekivät 97 toimenpide-esitystä. Parhaillaan arvioidaan ehdotuksia siten, että hallitusohjelman tavoitteet tulee otettua työssä huomioon mahdollisimman hyvin. Arvioinnin tarkoituksena on määritellä, mitkä ehdotukset ovat sellaisia, joita lähdetään viemään ensi vaiheessa eteenpäin ja arvioidaan myös sitä, mille toimijalle minkäkin ehdotuksen eteenpäinvieminen kuuluu. Samalla voin todeta, että 15 työryhmän ehdotukset ovat osin päällekkäisiä ja päällekkäisten ehdotusten kokoaminen suuremmaksi kokonaisuudeksi on tarpeellista.”
Pitääkö olla huolissaan siitä, että hallitus haluaa edistää puurakentamista palomääräyksiä keventämällä?
”Uskon, että löydämme tähän hyvän ratkaisun yhdessä. On tärkeää huomioida asumisen turvallisuuteen liittyvät paloturvallisuusmääräykset ja sitä kautta varmistaa jokaisen turvallisuus asumismuodosta riippumatta.”
”Rakennusten paloturvallisuusmääräykset ovat ympäristöministeriön vastuualuetta samoin kuin on hallitusohjelmaan kirjatun palomääräyksiä koskevan selvitystyön käynnistäminen. Varmasti ympäristöministeriö tulee tekemään selvitystyön laajassa yhteistyössä, kuten on tehty aiemminkin paloturvallisuusmääräysten valmistelu. Pelastusalan on tärkeää pystyä selkeästi kertomaan ja tuomaan esille näkökulmat, jotka koskevat muun muassa sammutus- ja pelastustoiminnan edellytyksiä, jotta ympäristöministeriöllä on selvitystyössä käytettävissään riittävästi tietoa kehittämistoimenpiteiden arvioinnin pohjaksi. Pelastusviranomaisten näkökulmasta paloturvallisuusmääräykset ovat keskeinen asumisturvallisuuden tekijä: ne perustuvat aina tutkittuun tietoon ja riskiarvioihin, ja niitä myös uudistetaan varsin tiheästi. Turvallisuuden ja pelastustoimen näkökulmasta esimerkiksi puurakentamisen määräykset ovat keskeisiä asumisen ja paloturvallisuuden parantamisessa. Erityisesti asumisen paloturvallisuudessa meillä on merkittäviä haasteita (muun muassa väestön ikääntyminen ja yksinasujien määrän kasvu), jotta myös paloturvallisuudessa Suomi olisi maailman turvallisimpia maita.”
Teksti ja kuva: Esa Aalto
