Sisäministeri Krista Mikkonen avasi Palopäällystöpäivät torstaina 31. maaliskuuta ja lupasi pitää pelastustoimen tarpeita esillä, mutta poliittinen ymmärrys pelastustoimen tarpeista ei vielä ole riittävän laajaa.
Sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) pettyi siihen, että pelastustoimen koulutusmäärien lisäämiseksi tarvittavat rahoitustarpeet eivät menestyneet hallituksen kehysriihessä. Julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2023-26 käsiteltiin tiukassa taloustilanteessa.
”Niukkuutta oli jaettavana tässä kehysriihessä enemmän kuin aikaisemmin, koska peruskehykseen tehtiin merkittäviä investointeja. Kehykseen otettiin nyt mukaan kertaluonteisena lyhytkestoisena investointina ulkoiseen turvallisuuteen satsaaminen eli puolustusvoimien, rajavartiolaitoksen ja kyberturvallisuuden vahvistaminen. Varsinaisessa kehyksessä lähes jokaiselle hallinnonalalle oli tarjolla vain leikkauksia.”
Ministeri painottaa, että nyt pitää jatkaa keskustelua siitä, että myös sisäisen turvallisuuden resurssit saadaan kuntoon. Siinä pitää myös pelastustoimen koulutustarve pystyä turvaamaan lähitulevaisuudessa.
”Tämä asia tuli hyvin esille myös sisäisen turvallisuuden selonteossa. Kyse on kuitenkin pitkäkestoisesta prosessista, mutta siitä huolimatta tavoite on vielä tälläkin hallituskaudella nostaa koulutettavien määrää, kun siinä on jo päästy alkuun.”
”Tällä kaudella yritetään tilanteeseen vaikuttaa vielä lisäbudjettien kautta ja teknisessä kehyksessä nostaa asiaa myös esille tulevia vuosia ajatellen. Myös syksyn budjettineuvotteluissa tätä on tuotava esille. Työtä tämän eteen on jatkettava. Tarvetta ei vielä laajalti ymmärretä, mutta sen eteen on tehtävä pitkäjänteisesti työtä ja tälle pitää saada laaja poliittinen ymmärrys”, Mikkonen sanoo.
Kentältä vahvempaa viestiä
”Myös tulevien hallitusten ohjelmissa tarve pitää ymmärtää, sillä toimeen on nyt tartuttava, vaikka kyse onkin pitkäaikaisesta, vuoteen 2030 ulottuvasta projektista. Ja ymmärryksen pitää konkretisoitua lisäresursseiksi.”
Ministeri kannustaa ja toivoo, että kentältä tulisi entistä vahvemmin viestiä, että pelastustoimen koulutustarve on kriittinen.
Hän ei jaa täysin käsitystä siitä, että nykyinen hallitus olisi jättänyt pelastustoimen osalta noudattamatta omaa ohjelmaansa, vaikka siinä todetaankin, että pelastustoimen ja myös hätäkeskustoiminnan suorituskyky ja voimavarat turvataan. Ohjelmassaan hallitus lupasi myös huolehtia koko maan kattavasta paloasemaverkostosta. Kaikkiin näihin hyviin tavoitteisiin on vaikutusta myös sillä, onko alalla riittävästi tekijöitä.
”Tällä hallituskaudella on lisätty alan koulutusmääriä, mutta toki lisää pitäisi saada ja varmistaa tämä lisäys tuleville vuosille. Siltä osin ei voi vastuusta luistaa”, ministeri Mikkonen toteaa.
Väestönsuojeluun lisää voimavaroja
Turvallisuusympäristöä käsitelleessä selonteossa mainittiin myös tarpeet kehittää väestönsuojelua muun muassa siltä osin, että väestönsuojelusta vastaavien viranomaisten ja muiden toimijoiden keskinäistä tehtäväjakoa ja varautumisjärjestelyiden koordinaatiota selkiytetään. Tämä tarkoittaa Mikkosen mukaan sitä, että kaikilla tähän liittyvillä viranomaisilla on yhteneväiset suunnitelmat ja ne ovat ajan tasalla.
Väestönsuojelukirjauksilla on ministerin mukaan osittain vaikutusta myös pelastustoimen resursointiin siltä osin, että väestönsuojeluun liittyvät suunnitelmat pystytään saattamaan ajan tasalle, saadaan tarvittava koulutus ja väestönsuojien tilanne ja resurssitarpeet kartoitetaan.
Nopeasti väestönsuojelun tarpeisiin tartutaan tulevassa lisätalousarviossa, jossa osoitetaan resursseja juurikin riittävään koulutukseen, viranomaisten yhteistyön parantamiseen ja väestönsuojelun suunnitelmien päivittämiseen.
Myöhemmin tänä vuonna valmistuu laajempi selvitys väestönsuojista, josta saadaan tietoa väestönsuojien kunnosta ja kuinka paljon niissä on pidemmällä tähtäimellä korjausvelkaa.
Teksti: Esa Aalto Kuva: Kimmo Kaisto
