Valtionhallinto 3.11.2021

Sisäministeri vastasi kirjalliseen kysymykseen pelastajapulasta

Kirjallisessa kysymyksessä tuotiin esiin tulevien vuosien massiivinen pelastajapula, pelastustoimen palvelujen rahoitusvaje sekä pelastustoimen asema hyvinvointialueilla. Kuvassa Pelastusopiston opiskelija poistuu opistolta.

Kirjallisessa kysymyksessä tuotiin esiin tulevien vuosien massiivinen pelastajapula, pelastustoimen palvelujen rahoitusvaje sekä pelastustoimen asema hyvinvointialueilla. Kuvassa Pelastusopiston opiskelija poistuu opistolta.

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) vastasi tiistaina kokoomuksen kansanedustajien esittämään kirjalliseen kysymykseen pelastajapulasta.

Useat kokoomuksen kansanedustajat toimittivat lokakuun puolivälissä sisäministerille kirjallisen kysymyksen, jossa tuotiin esiin muun muassa tulevien vuosien massiivinen pelastajapula, pelastustoimen palvelujen rahoitusvaje sekä pelastustoimen asema hyvinvointialueilla.

Ohisalon vastauksessa sanotaan, että ”sisäministeriö on esittänyt määrärahaa lisäkoulutusmäärien suunnitteluun, jotta ministeriön toimeksiannosta selvitettyyn koulutustarpeeseen voidaan vastata”.

Ohisalon mukaan pelastuslaitosten toimintavalmiuden parantamisen ja varallaoloon liittyvien muutosten aiheuttamiin tarpeisiin vastaamiseksi on laadittu suunnitelma pelastajakoulutuksen aloituspaikkamäärien lisäämisestä vuosille 2022-2030.

Rahoitusvajetta 81 miljoonaa

Pelastustoimen siirtymisestä hyvinvointialueille Ohisalo sanoo, että muutoksen toimeenpanoa koordinoidaan yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön, sisäministeriön sekä valtiovarainministeriön kanssa. Sisäministeriö on lisäksi perustanut erillisen hankkeen, jossa varmistetaan pelastustoimen järjestämistehtävän siirto hallitusti hyvinvointialueille.

Pelastustoimen rahoitusvajeen suhteen Ohisalon vastauksessa sanotaan, että ”nykyisessä alueellisessa, kuntapohjaisessa järjestelmässä on arvioitu olevan rahoitusvajetta yhteensä 81 miljoonaa euroa. Arvio sisältää henkilöstökulut, kiinteistöjen vuokrakuluja, palveluiden ostot, muut kulut ja poistot. Rahoitusvaje johtuu palvelutasopuutteista (58 miljoonaa euroa), varallaolon muutostarpeista (13 miljoonaa euroa) sekä Öljysuojarahaston muuttuneesta taloudellisesta tilanteesta (10 miljoonaa euroa vuodessa)”. 

Ohisalo nostaa esiin kunnat, joiden pitäisi täyttää vaje ennen hyvinvointialueiden perustamista.  

Ohisalo käsittelee vastauksessaan myös ruotsinkielisten pelastajien määrää, sopimuspalokuntajärjestelmää, pelastustoimen toimintaedellytyksiä harva-alueilla ja hätäkeskuspäivystäjien koulutusmäärän lisäämistä. 

Lue koko vastaus täältä.

Teksti ja kuva: Kaisu Puranen

Lue lisää