Dimitri Lisitsyn matkusti Marokossa liftaamalla.
Lentolippu Helsingistä Hanoihin ja ensimmäinen yö hostellissa. Tämän verran Dimitri Lisitsynillä oli valmiita suunnitelmia, kun hän lähti maailmalle tammikuussa 2018.
”Oli karkea kuva, että Hanoista lähden etelään päin, mutta suunnitelma muuttui matkan aikana pariin kertaan.”
Juuriltaan inkerinsuomalainen, eteläkarjalainen Lisitsyn valmistui ensihoitajaksi Saimaan ammattikorkeakoulusta joulukuussa 2017. Jo 15-vuotiaasta yksin reissannut Lisitsyn oli haaveillut kauan pitkästä, Kaakkois-Aasiaan ja Australiaan suuntautuvasta reissusta.
Lopulta maailmalla tuli vietettyä yhdeksän kuukautta. Sivutoimisesti valokuvaava ja kirjoittava Lisitsyn tutustui samalla ensihoitojärjestelmiin yhdeksässä maassa niistä 14:stä, joissa vieraili.
Mukana tehtävillä
Lisitsyn ei lähtenyt reissulle ensisijaisesti eri ensihoitokäytäntöjen takia, vaan nähdäkseen maailmaa. Ennen tammikuussa 2018 alkanutta matkaa hän kuitenkin alkoi miettiä, että voisi aivan hyvin tehdä töitä pari päivää kuukaudessa. Hän piti kokemuksistaan People of EMS -blogia, jossa kertoi eri maiden ensihoitojärjestelmistä ja haastatteli kohdemaiden ensihoidon työntekijöitä.
Se, kuinka paljon Lisitsyn sai osallistua ensihoidon työtehtäviin, riippui maasta. Joskus hän pääsi tutustumaan kalustoon ja ihmisiin, toisinaan hän saattoi osallistua tehtäville esitettyään todistukset opinnoista ja allekirjoitettuaan salassapito- ynnä muut sopimukset. Pääsääntöisesti hän toimi lisätyövoimana, eikä hänelle maksettu koskaan palkkaa.
Lisitsyn aloitti kierroksensa Vietnamin Hanoista, jonka jälkeen hän kiersi koko maan. Sen jälkeen vuorossa oli Kambodža ja Thaimaa pohjoisesta etelään. Sitten tulivat Malesia, Singapore, Indonesia, Bali ja Itä-Timor. Sen jälkeen hän matkusti takaisin Balille ja vieraili myös Intiassa ja Afrikassa.
Taksilla sairaalaan
Reissu toi perspektiiviä Suomen ensihoitojärjestelmään.
”Tietotaito, jota meillä on ensihoidossa, ja mahdollisuudet, mitä voimme tehdä kentällä ja sairaalassa, ovat aika kärkitasoa.”
Vertailun vuoksi esimerkiksi Intiassa ensihoito on vielä aivan alkutekijöissään, eikä ensihoitajien koulutukselle ole tarkkoja standardeja. Se voi vaihdella muutamien viikkojen kurssista kuuden vuoden yliopistotutkintoon. Intiassa on vasta tekeillä valtakunnallinen hätäkeskusjärjestelmä. Aikaisemmin hätänumero on aina yhdistynyt poliisille.
Käytännössä Intiassa hätänumeroon soitto ei kuitenkaan aina hyödytä. Lisitsyn kuuli monien kertomana esimerkin siitä, kuinka esimerkiksi kolarin uhrille pysäytetään usein taksi sairaalaan, koska hätääntyneet sivulliset eivät malta odottaa ambulanssia. Kun ensihoito viimein saapuu paikalle, siellä ei välttämättä ole enää potilaita. Hän myös näki, kuinka yksi tuk-tuk -ajoneuvo kuljetti potilasta, jonka jalat vain roikkuivat sivuovesta.
”Nyt siellä koulutetaan väestöä. Peruskouluopetukseen aletaan sisällyttää ensiaputaitoja ja elvytystä. Samalla koulutetaan hätäkeskustoiminnasta.”
Lue lisää Dimitrin kokemuksista Pelastustiedosta 6, joka ilmestyi 28. elokuuta!
Teksti: Kaisu Puranen
Kuvat: Dimitri Lisitsyn
