Suomessa on jonkin verran eksoottisia myrkkykäärmeitä, mutta niistä ei pidetä rekisteriä, eikä niiden puremia tilastoida.
Eksoottisen ja myrkyllisen käärmeen voi kohdata Suomessa yksityiskodeissa, eläintarhoissa ja -näyttelyissä. Myrkkykäärmeiden puremat ovat harvinaisia, mutta sellaisen tapahtuessa potilaan asianmukainen ja oikea-aikainen hoito on ennusteen kannalta merkittävässä roolissa. Marjo Suvanto (2023) loi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ylemmän AMK:n opinnäytetyössään terveydenhuollon toimijoille tarkoitetun eksoottisen myrkkykäärmeen pureman saaneen hoito-ohjeen.
Määrää ei tiedetä
Vierasperäisiä eli eksoottisia myrkyllisiä käärmelajeja on pidetty terraario-oloissa ympäri Eurooppaa useita vuosikymmeniä, ja niiden aiheuttamia purematapaturmia on myös osittain tilastoitu 1970-luvulta lähtien (1). Suomestakin löytyy eksoottisia myrkyllisiä käärmelajeja yksityisihmisten omistuksesta, eläintarhoista ja -näyttelyistä. Suomessa matelijoita ei rekisteröidä eikä niiden pitoa rajoiteta lainsäädännöllisesti, joten kukaan ei tiedä eksoottisten myrkyllisten käärmeiden tai käärmelajien määrää – tai sitä, kuinka paljon suomalaisia myrkkykäärmeharrastajia on. Suomessa sattuneista eksoottisten myrkkykäärmeiden puremista ei ole kerätty tilastotietoa, yksittäisiä purematapaturmia on kuitenkin tiedossa (2).
Puremat harvinaisia
Eksoottisten myrkkykäärmeiden aiheuttamat purematapaturmat ovat Euroopassa harvinaisia, joten suurimmalla osalla terveydenhuollon ammattilaisista ei ole kokemusta pureman saaneen potilaan hoidosta (3,4), eikä niiden aiheuttamien myrkytystilojen lääketieteelliseen hoitamiseen ole luotu eurooppalaisia standardeja (5,6). Hoitohenkilökunta on kuitenkin merkittävässä roolissa pureman saaneen potilaan asianmukaisen ja oikea-aikaisen hoidon toteutumisessa (4,7), joten varautuminen eksoottisen myrkkykäärmeen aiheuttaman purematapaturman hoitoon on tärkeää myös Suomessa. Marjo Suvannon (2023) Kaakkois-Suomen ammattikorkeakouluun tekemässä ylemmän AMK:n opinnäytetyössä (8) luotiin Suomen terveydenhuoltoon sopivat hoito-ohjeistukset eksoottisen myrkkykäärmeen pureman saaneen potilaan ensimmäiseksi kohtaavalle hoitohenkilökunnalle.
Lajilla on väliä
Eksoottisen myrkyllisen käärmeen purema voi aiheuttaa monenlaisia myrkytystiloja lieviksi jäävistä paikallisoireista hengenvaarallisiin sisäisiin verenvuotoihin, halvauksiin, elinvaurioihin tai jopa kuolemaan (9,10). Puremasta aiheutuneen myrkytysoireiston vakavuuteen ja myrkytyksen kehittymiseen vaikuttavat ennen kaikkea käärmeen suku ja laji eli pureman aiheuttaneen käärmeen myrkyn toksisuus, joskin esimerkiksi puremakohdalla ja potilaan henkilökohtaisilla ominaisuuksilla on myös merkitystä (11). Koska myrkytyksen kehittymistä voi olla mahdotonta arvioida alkuvaiheessa, jokaiseen epäilyynkin eksoottisen myrkyllisen käärmeen puremasta tulee suhtautua samalla vakavuudella kuin todistetusti pureman saaneeseen oireista kärsivään potilaaseen (4).
Suurin osa eksoottisten myrkkykäärmeiden puremista aiheuttaa paikallisia oireita, jotka ilmaantuvat viimeistään 2–4 tunnin kuluessa puremasta (3,4,9). Joidenkin lajien kohdalla paikallisoireet ja puremajälki saattavat tosin puuttua kokonaan (12). Yleensä vakavat ja systeemiset myrkytysoireet kehittyvät tuntien kuluessa (9), mutta esimerkiksi neurotoksisten Naja-suvun kobrien myrkytyksistä johtuvat neurologiset oireet voivat ilmetä jo 15–30 minuutissa puremasta ja kehittyä jopa parissa tunnissa täydelliseen hengityslamaan (7). Mahdollisten myrkytysoireiden ennakoinnin vuoksi pureman aiheuttaneen käärmeen laji (tieteellinen nimi) on syytä selvittää (7,12).
Käärmeitä kartoitettiin
Koska lajilla on väliä, suomalaisten myrkkykäärmeharrastajien pitämiä Viperidae– ja Elapidae-heimoihin (eli kyykäärmeisiin ja myrkkytarhakäärmeisiin) kuuluvia lajeja kartoitettiin verkkokyselyllä loppuvuodesta 2020, osana Marjo Suvannon opinnäytetyötä (8). Kyselyyn vastasi yhteensä 44 harrastajaa. Vastausten perusteella suomalaisharrastajilta löytyi tuolloin yhteensä 112 eksoottista myrkyllistä käärmelajia, jotka kuuluivat 32 eri käärmesukuun. Lajeista noin 24 % (n = 27) kuului Elapidae-heimoon ja noin 76 % (n = 85) Viperidae-heimoon. Yksilömääriä ei kyselyssä tilastoitu. Opinnäytetyössä jokaisesta ilmoitetusta lajista luotiin taulukko, jonne kerättiin tärkeimmät tiedot kunkin lajin potentiaalisesta myrkyllisyydestä. Myrkytystietokeskukselle luovutettaviin taulukoihin voi tutustua osoitteessa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302132347.
Myrkytystietokeskus tuntee myrkylliset käärmeet
Myrkytystietokeskuksen erikoisosaamista on neuvoa ammattilaisia sekä kansalaisia erilaisten myrkytystilojen hoidossa (13), ja tämä koskee myös eksoottisia myrkyllisiä käärmelajeja. Akuuttiin toksikologiaan ja myrkytystilojen hoitamiseen perehtynyttä tahoa (eli Suomessa Myrkytystietokeskusta) onkin järkevää konsultoida kohtalaisista ja vakavista myrkytysoireista kärsivän potilaan hoidon kannalta, mutta myös ennakoiden oireettoman tai lieväoireisen potilaan mahdollisesti myöhemmin ilmaantuvia myrkytysoireita (7,11).
Vaikka eksoottisen myrkyllisen käärmeen pureman saaneen potilaan hoito on aina ensisijaisesti oireenmukaista (4,7,12), vakavissa myrkytystiloissa oikea-aikaisesti aloitettu antiseerumi- eli vastamyrkkyhoito on myös tärkeässä asemassa (3,7,11). Vastamyrkyt ovat aina lajikohtaisia, ja huomionarvoista on myös se, ettei Suomessa tällä hetkellä varastoida eksoottisten myrkkykäärmeiden antiseerumeita (14).
Kehitystarpeita tulevaisuudelle
Koska eksoottisten myrkkykäärmeiden aiheuttamat myrkytystilat ovat harvinaisia Euroopankin mittakaavassa, olisi Suomessa sattuneet yksittäiset purematapaturmat hyvä saada tilastoitua. Tätä edesauttaisi se, että Myrkytystietokeskus saisi eri puolilta Suomea systemaattista tietoa terveydenhuollosta, jolloin Myrkytystietokeskuksella voisi olla rooli tilastojen ylläpitäjänä ja julkaisijana.
Myös vakavammista Suomen terveydenhuollossa hoidetuista myrkytystiloista voisi tehdä tieteelliset tapausselostukset, koska joskus purematapaturman aiheuttaneen lajin tieteellinen tutkimus on vähäistä tai jopa olematonta. Yksittäisestä tapausselostuksesta voi tällöin olla hyötyä jopa kansainvälisestikin.
Kirjoittajat:
Marjo Suvanto, Ensihoitaja YAMK, Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisa
Hilla Nordquist, yliopettaja, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Kuva: Ville-Veikko Kivisaari
Lähteet:
1. Warrell DA. 2009. Commissioned article: management of exotic snakebites. QJM: An International Journal of Medicine 9.
2. Soininen L, Lund V, Pajarre-Sorsa S, Valli J. 2019. Mistä löytyy antidootti, kun sitä tarvitaan? Finnanest 2, 100–103.
3. Fuchs J, Gessner T, Kupferschmidt H, Weiler S. 2022. Exotic venomous snakebites in Switzerland reported to the National Poisons Information Centre over 22 years. Swiss Medical Weekly, 1–19.
4. McGhee S, Finnegan A, Clochesy JM, Visovsky C. 2015. Effects of snake envenomation: A guide for emergency nurses. Emergency Nurse 9, 24–29.
5. Valenta J, Stach Z, Michalek P. 2014. Exotic snake bites in the Czech Republic — Epidemiological and clinical aspects during 15-year period (1999 – 2013). Clinical Toxicology 52, 258–264.
6. Malina T, Krecsák L, Korsós Z, Takács Z. 2008. Snakebites in Hungary—Epidemiological and clinical aspects over the past 36 years. Toxicon 6, 943–951.
7. Bagnall L, Taliaferro D. 2021. Venomous Snakebites – Treatment Consid-erations and the Emergency Department Nurse Practitioners’/Providers’ Priorities of Care. Advanced Emergency Nursing Journal 4, 309–322.
8.Suvanto, M. 2023. Harrastuksena eksoottiset myrkylliset käärmelajit: varautuminen purematapaturman hoitoon Suomen terveydenhuollossa. YAMK-opinnäytetyö. Ensihoidon kehittäminen ja johtaminen. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.
9. Gutiérrez JM, Calvete JJ, Habib AG, Harrison RA, Williams DJ, Warrell DA. 2017, Snakebite envenoming. Nature Reviews Disease Primers, 1–20.
10. Warrell DA. 2010. Snake bite. The Lancet 9708, 77–88.
11. Seifert SA, Armitage JO, Sanchez EE. 2022, Snake Envenomation. The New England Journal of Medicine, 68–78.
12. Valenta J, Stach Z, Michálek P. 2016. Severe Snakebite Envenoming in Intensive Care. Prague Medical Report 4, 153–163.
13. World Health Organization (WHO). 2020. Guidelines for establishing a poison centre.
14. Kratz M, Nyman T. 2022. Käärmeen pureman aiheuttama myrkytys. Lääketieteen aikakauskirja Duodecim 138, 1227–1232.
