Ensihoitaja näki pistoolin tulevan esiin talon seinustan syvennyksestä. Pistoolia pitänyt henkilö laukaisi aseen tyhjänä ja myönsi tämän tutkinnassa: Ei syytettä.
Ensihoitajat saivat kiireettömän tehtävän, joka hoidetaan yleensä ensihoidon tilannekeskuksen kautta. Tällä kertaa päivystäjä ei saanut soittajaan yhteyttä, joten ensihoitajat lähtivät ambulanssilla kohteeseen. Hoitajan roolissa ollut ensihoitaja yritti soittaa matkalta kohteeseen, mutta ei saanut yhteyttä.
”Minulle tuli etiäinen”
Tehtäväosoitteeseen oli hankala löytää. Ensihoitajat löysivät viimein umpeen kasvaneen tienhaaran, josta kuitenkin pystyi ajamaan autolla.
”Minulle tuli etiäinen: Sanoin työparilleni, että: en ihmettelisi, jos tuolla talon rappusilla istuisi joku haulikon kanssa”, kuljettajana toiminut ensihoitaja kertoo.
Hän ajoi ambulanssin talon pihaan, jossa oli henkilöauto. Piha oli niin pieni, että siinä ei pystynyt kääntämään ambulanssia.
Puhuttaminen hankalaa
”Kun nousimme autosta, mökin nurkalla oli henkilö, joka heitti meitä kohti jotakin vaaleansinistä. Minulle jäi epäselväksi mikä se oikeastaan oli, työparini ei nähnyt heittoa ollenkaan”, kuljettajan roolissa ollut ensihoitaja sanoo.
Hän kertoi tapahtuneesta työparilleen, ja he päättivät mennä henkilön luo tunnustellen ilman hoitoreppuja. Henkilö piiloutui talon taakse, mutta ensihoitajat jäivät talon etupuolelle tarkkailuasemiin. He eivät etsineet henkilöä aktiivisesti, vaan koittivat puhuttamalla saada kontaktin.
Hoitajan roolissa ollut ensihoitaja sai henkilöön kontaktin ja alkoi puhuttaa tätä. Hän pyysi henkilöä tulemaan talon takaa esiin, mutta tämä kieltäytyi. Sen sijaan hän yritti saada ensihoitajan tulemaan hänen luoksensa talon taakse. Tähän ensihoitaja ei suostunut.
Ensihoitajilla oli toisiinsa sen verran välimatkaa, että kuljettajan roolissa ollut ensihoitaja ei kuulut, mitä talon takana oleva henkilö puhui, mutta kuuli kuitenkin työparinsa puheen.
”Pakenimme kuin peurat ajovaloissa”
Yhtäkkiä henkilön kanssa puhuva ensihoitaja sanoi voimakkaalla äänellä: ”Äyräpään ärjy!” Henkilö oli pyytänyt tekemään niin varmistaakseen, ettei puhuttaja ollut itänaapurin kansalainen.
”Sitten työparini katsoi minua ja samassa otimme jalat allemme ja pakenimme kuin peurat ajovaloissa kohti autoa”, kuljettajan roolissa ollut ensihoitaja kertoo.
Hän huomasi, kun ambulanssin suuntavilkut välähtivät, työpari avasi ovet kauko-ohjaimella.
Ase laukesi
Puhuttajana toiminut ensihoitaja nousi ensimmäisenä autoon ja alkoi peruuttaa sitä pois pihasta.
”Ajattelin, että jos uhkaaja ilmaantuu eteeni, ajan hänen ylitseen”, hän sanoo.
Työpari huomasi puhutusta tehneen työparinsa olevan kiihdyksissä ja pelästynyt. Tämä kertoi nähneensä henkilöllä oli käsiaseen, jolla hän oli ampunut heitä kohti. Kollega vastasi, että hän ei ollut nähnyt eikä kuullut mitään tähän liittyvää, sillä hän ei koko puhutuksen aikana ollut nähnyt henkilöä. Seinustan syvennyksestä oli tullut ensin esiin olkapää ja sitten käsi, jossa oli pistooli, joka laukesi nasahtaen, puhuttaja kuvaili.
Ei yhteyttä
Virve-radio oli katveessa. Ensihoitajat kuulivat Virve-liikenteen, mutta eivät saaneet sillä itse yhteyttä mihinkään. He päättivät ajaa riittävän etäälle turvaan ja hälyttää poliisin. Ensihoitajat peruuttivat pihatietä pitkin isommalle tielle, jatkoivat noin puolen kilometrin päähän ja hälyttivät apua.
Sitten pihassa ollut auto lähestyi ambulanssia, jolloin ensihoitajat jatkoivat pakomatkaansa. Paikalle tullut poliisi pysäytti henkilön, jolla oli mukanaan pistoolimainen kaasutoiminen kuula-ase.
Sallittua, sanoo lakikirja
Muutaman kuukauden kuluttua poliisin tutkija soitti ensihoitajille. Tapaus ei koskaan päätynyt oikeuden käsittelyyn, vaan henkilö päätettiin jättää syyttämättä. Laittoman uhkauksen tunnusmerkit eivät tilanteessa täyttyneet.
Pistoolimaisen aseen nähnyt ensihoitaja kuitenkin koki aidon uhkan, eikä voinut millään tavalla tunnistaa, että tilanne on vaaraton. Tätä taustaa vasten ensihoitaja pitää syyttäjän ratkaisua ihmeellisenä.
Henkilö myönsi laukaisseensa tyhjän kaasukäyttöisen pistoolin viistosti maata kohti, mutta totesi, ettei häntä puhuttaneella ensihoitajalla ollut mahdollisuutta nähdä asetta. Hän kertoi varustautuneensa kaasupistoolilla, koska ei tiennyt, kuka talolle oli tulossa. Kun ensihoitajat olivat paenneet pihasta, ei henkilöllä ollut lausuntonsa mukaan tarkoitus seurata heitä, vaan hän oli aikeissa vain poistua talolta.
Kukaan ei voi auttaa
Ensihoitajat ottivat yhteyttää ammattiliittoon, jonka lakimies kertoi, että asiaa voidaan kyllä ajaa, mutta sillä on heikot menestymisen mahdollisuudet. Ensihoitajan oikeustajuun syyttämättä jättäminen ei mahdu.
”Olisiko tilanne toinen, jos sama tapaus olisi käynyt poliisille tai palomiehelle, jolloin olisi voitu soveltaa pykälää virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta”, hoitajan roolissa ollut ensihoitaja kysyy. Hänelle tulee väkisinkin mieleen viime hallituskaudella ajettu lakimuutos, jossa ensihoitajille haettiin vahvempaa lain suojaa.
Tällainen pykälä tuskin ehkäisee ennalta uhkatilanteita, mutta pykälän turvin tekijää voitaisiin rangaista ja osoittaa hänelle, että teko oli väärin.
”Tuntuu sitä, että hoitohenkilökunta on täysin lainsuojaton ja että meille saa tehdä mitä vain ilman rangaistusta”, hoitajan roolissa ollut ensihoitaja sanoo.
Tunnusmerkit eivät täyttyneet
Laiton uhkaus edellyttää, että uhkaaja nostaa aseen uhattua kohti tai muuten uhkaa toista rikoksella olosuhteessa, jossa uhatulla on perusteltu syy pelätä oman tai toisen ihmisen turvallisuuden olevan vaarassa. Syyttäjän mukaan edellä kuvatussa tilanteessa tunnusmerkistön mukaisesta uhkaamisesta ei ollut näyttöä.
Teksti ja kuva Marko Partanen
