Tämän päivän ensihoitotutkinnot eivät välttämättä tue kovin hyvin tulevaisuuden tarvetta kentällä.
Ensihoitoa hyödynnetään enenevissä määrin myös kotihoidon, sosiaalipäivystyksen ja päivystyksen tukena. Ensihoitajien työkenttä on monipuolistunut ja tulee muuttumaan yhä vaativammaksi uusien osaamistarpeiden myötä. Hoidollisuus tulee lisääntymään, eivätkä nykyiset koulutusohjelmat välttämättä palvele vielä täysin tätä muutosta. Ensihoidon asiakas tulee olemaan yhä useammin moniongelmainen vanhus. Kehityssuunnasta huolimatta ensihoitajien on jatkossakin osattava hoitaa kiireellisiä ensihoitopotilaita.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen Akuutti24-tulosalue, johon myös ensihoitopalvelu kuuluu, siirtyi matriisimalliseen organisaation kehittämiseen vuoden 2023 alusta. Ydinprosessi ensihoitoa kehitetään osaprosessien avulla. Yksi ensihoidon osaprosessi on kiireellinen ensihoitopotilas, jonka koulutussisältöjen kehittämiseksi tarvittiin tietoa ensihoitajien osaamisesta kiireellistä ensihoitoa vaativissa tilanteissa.
Arttu Kumpulainen tutki ensihoidon kehittämisen ja johtamisen YAMK-opinnäytetyössään Päijät-Hämeen hyvinvointialueen päätoimisten ensihoitajien itsearvioitua osaamista hoitaa kiireellisiä ensihoitopotilaita sekä sitä, millaisia kiireellistä hoitoa vaativia potilaita ensihoitajat todellisuudessa kohtaavat. Tutkimus toteutettiin hyödyntäen määrällistä kyselytutkimusta sekä rekisteritarkastelua.
Tutkimuskyselyn runko noudatteli hätäkeskuksen hälytyskoodeja, lisäksi kyselyyn lisättiin tutkimuskirjallisuudesta nousseita teknisiin taitoihin, hoitotoimenpiteiden suorittamiseen, lääkintälaitteiden hallintaan, kommunikointiin ja potilasturvallisuuteen liittyviä väittämiä. Ensihoitajat vastasivat väittämiin arvioiden omaa osaamistaan kouluarvosanoin (4–10). Webropol-ohjelmalla toteutettuun kyselyyn kutsuttiin vastaajiksi kaikki Päijät-Hämeen hyvinvointialueen päätoimiset ensihoitajat (N=191). Kysely oli auki 28.4.2023-26.5.2023 välisen ajan, ja 97 ensihoitajaa vastasi kyselyyn. Perustason ensihoitajien (N=22) vastausprosentti oli 55 %, hoitotason ensihoitajien (N=148) 45 % ja vaativan hoitotason ensihoitajien (N=21) 95 %.
Rekisteritarkastelu toteutettiin Codean sähköisestä ensihoidon kirjaamisohjelmasta ajanjaksolta 1.1.2021-31.12.2022, ja kiinnostuksen kohteena olivat A- ja B- kiireellisyyden kuljetusten syyt sekä X-1 (vainaja) lopputuloksen tehtäväkoodit. Myös hätäkeskuksen välittämien elottomuus/elvytys (A 700/701) ja synnytys (A 791) tehtävien lopputulemat tarkastettiin.
Kyselyyn vastanneista (n=97) oli perustason ensihoitajia 12 %, hoitotason ensihoitajia 67 % ja vaativan hoitotason ensihoitajia 11 %. Vastaajista 20 % oli 0–3 vuotta työkokemusta, 24 % oli 4–7 vuotta, 11 % oli 8–11 vuotta ja 45 % oli yli 12 vuotta työkokemusta, eli vastaajat olivat pääosin hyvin kokeneita.
Vastaajat arvioivat osaamisensa eri osa-alueissa (Kuva 1) pääosin kouluarvosanoille 8–9, eli hyväksi tai kiitettäväksi. Turvallisen hälytysajon osaaminen sai heiltä korkeimman arvosanan. Lasten ja synnytyksien hoitaminen saivat heikoimmat itsearvioidut arvosanat. Erityisesti 0–6-vuotiaiden hoitaminen ja lasten lääkehoito koettiin haastaviksi. Koettu osaaminen jäi alhaiseksi (keskiarvot välillä 6,6–7,5) myös yksittäisissä väittämissä, jotka liittyivät palovammapotilaan hoitoon, PTT-protokollan (Prehospital Trauma Team) hallitsemiseen, neulatorakosenteesin suorittamiseen, gynekologisiin hätätilanteisiin, sähköiskuihin, sekä tahdistamisen ja synkronoidun kardioversion suorittamiseen. Yksittäisistä väittämistä parhaimman arvosanan (9,0) sai rintakipupotilaan hoito.
Ensihoitajat, joilla oli yli 12 vuoden työkokemus, antoivat osaamiselleen korkeimmat arvosanat. Eri osa-alueissa heikoimmaksi osaamisensa arvioivat 0–3 vuoden tai 4–7 vuoden työkokemuksen omaavat, heidän vastauksissaan oli myös suurin keskihajonta. Hoitotasoittain tarkasteltuna parhaimman arvosanan itselleen antoivat vaativan hoitotason ensihoitajat. Perustason ja hoitotason ensihoitajien itselleen antamat arvosanat olivat keskiarvoiltaan hyvin samantasoiset, yksittäisissä vastauksissa ilmeni paljon hajontaa.
Yleisin syy A-kiireellisyyden kuljetuksille kahden vuoden otannalla Päijät-Hämeen alueella olivat aivoverenkierronhäiriöt 25 % osuudella (Kuva 2). Seuraavaksi yleisimpiä A-kuljetuksen syitä olivat rintakipu, tajuttomuus, hengitysvaikeus, myrkytys, kouristelu, liikenneonnettomuudet (sisältäen 200, 202, 203 ja 204 kuljetuskoodit), elottomuus ja rytmihäiriöt. B-kiireellisyyden yleisimmät kuljetuskoodit olivat hyvin vastaavat A-kuljetuksien kanssa. Eroina olivat yleistilan laskun, vatsakivun ja mielenterveydenhäiriöiden suuremmat määrät sekä liikenneonnettomuustehtävien ja elottomien puuttuminen yleisempien syiden joukosta.
Hätäkeskuksen hälyttämiä elottomuus/elvytys (A 700/701) tehtäväkoodeja (N=855) tarkastellessa todettiin yleisimmän lopputuloksen olevan vainaja (X-1) 29 % osuudella. Kuljetuskoodeista useimmiten päädyttiin kuljettamaan potilas tajuttomuuskoodilla (A 702) (8 %) tai elottomuuskoodilla (A 700) (6 %). Elvytysten lukumäärää ei selvitetty. Ensihoito hälytettiin A-kiireellisyyden synnytystehtäville kahden vuoden otannalla Päijät-Hämeessä yhteensä 64 kertaa. Näistä tehtävistä yleisin lopputulema oli kuljettamatta jättämiskoodi X-4 (muu kuljetus) (33 %). Yleisin kuljetuskoodi näillä tehtävillä oli A 791 (synnytys) (13 %). Tutkimuksessa ei selvitetty miten monta sairaalan ulkopuolista synnytystä ensihoitajat kohtasivat. Yleisimmät tehtäväkoodit, jotka johtivat suoritteeseen X-1 (N=762) olivat elottomuus (7 %), tajuttomuus (6 %), elvytys (6 %), liikenneonnettomuudet (3 %) ja hengitysvaikeus (2 %).
Päätelminä voidaan todeta, että kiireellisten ensihoidon potilaiden hoito sujuu hyvin, mutta tutkimus osoitti tarpeellisia lisäkoulutusaiheita erityisesti lapsipotilaisiin, synnytyksiin ja tiettyihin hoitotoimenpiteisiin liittyen. Viime vuosina Päijät-Hämeen ensihoidossa on järjestetty kolme suurta koulutuskokonaisuutta: TECC (Tactical Emergency Casualty Care), PTT (Prehospital Trauma Team) ja elvytys. Tässä tutkimuksessa ensihoitajat arvioivat elvytysosaamisensa korkeimmaksi (keskiarvo 8,4). PTT-protokollan osaaminen sai arvosanan 7,5 ja TECC arvosanan 8, vaikka TECC-potilaita on hoidettu vähiten rekisteritarkastelun perusteella. Voidaan päätellä, että PTT-protokollan kouluttamista tulisi jatkaa. Syksyllä 2023 Päijät-Hämeessä aloitetaan lapsipotilaisiin liittyvä koulutus, ja tämän tutkimuksen tuloksia hyödynnettiin suunnittelussa. Tutkimuksen kyselyä ja hyvän vastausprosentin ansiosta myös tuloksia voidaan hyödyntää myös muiden alueiden koulutusten suunnittelussa.
Kirjoittajat:
Arttu Kumpulainen, ensihoitaja/ensihoidon kenttäjohtaja, Päijät-Hämeen hyvinvointialue, ensihoidon kehittämisen ja johtamisen YAMK-opiskelija, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk)
Hilla Nordquist, yliopettaja, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk)
Kuvat: Matti Silenius
Arttu Kumpulaisen (2023) opinnäytetyö on luettavissa osoitteessa https://www.theseus.fi/handle/10024/806259
