Ensihoitajaopiskelija ja fysioterapiaopiskelija laativat opinnäytetyössään nopeasti tehtävän ja vähän välineitä vaativan testipatteriston ensihoitajan fyysisen kunnon mittaamiseen.
Ensihoitotyö on hyvin erilaista kuin muut terveydenhuollon tehtävät ja työturvallisuudessa onkin varauduttava erilaisiin riskeihin kuten; liikenne, raskaat nostot ja siirrot, väkivalta ja uhkatilanteen, tartuntataudit, tapaturmat sekä henkinen kuormitus. Ensihoitotyössä on pystyttävä käyttämään hoitovälineitä ja laitteita sekä tekemään tarkkuutta vaativia työtehtäviä.
Päätöksentekoon on onnistuttava vaihtelevissa työympäristössä ja -tehtävissä sekä erilaisissa sääolosuhteista ja vaihtuvissa vuorokauden ja vuodenajoissa. Hyvästä fyysisestä kunnosta on ensihoitajalle hyötyä, koska työ altistaa työntekijät kovalle fyysiselle ja psyykkiselle kuormitukselle. Lisäksi kuormittavuutta lisää tyypillinen 24 tunnin työvuoro. Työtehtävät ajoittuvat vaihtelevasti koko 24 tunnin työvuoron ajalle. Myös työntekijän on hyvä ottaa omakohtainen vastuu työn arvioinnista ja jatkuvasta työn kehittämisestä, jotta tapaturmia ja läheltä piti tilanteita ei muodostuisi liikaa.
artikkeli jatkuu
Hyvä fyysinen kunto parantaa potilasturvallisuutta
Lisääntyvässä määrin ensihoitopalvelua käytetään korvaamaan muun terveydenhuollon resurssivajetta. Vuodesta 2015 lähtien ensihoidon tehtävät ovat lisääntyneet noin 5 prosentilla joka vuosi. Esimerkiksi yöllä lisääntyvä työaika vähentää ensihoitajien palautumista. Univaje aiheuttaa tarkkaavaisuuden, muistin, mielialan ja asioiden hallinnan huonontumista sekä vaikuttaa fyysiseen toimintakykyyn, joilla voi olla vaikutusta myös potilasturvallisuuteen. Hyvä fyysinen kunto auttaa jaksamaan poikkeavasta työajasta johtuvia rasituksia.
Raskaimpia työtehtäviä ensihoidossa on hankalissa työympäristöissä potilaan ja hoitovälineiden nostaminen, kantaminen ja siirtäminen.
Hyvä fyysinen kunto on tärkeää niin potilasturvallisuuden takaamiseksi kuin ensihoitajan oman hyvinvoinnin vuoksi ja tapaturmien välttämiseksi. Ensihoitajalle fyysistä rasitusta aiheutuu jatkuvasta liikkumisesta, staattisesta lihastyöstä, suuren lihasvoiman käytöstä sekä hankalista ja toistuvista työasennoista- ja liikkeistä. Raskaimpia työtehtäviä ensihoidossa on hankalissa työympäristöissä potilaan ja hoitovälineiden nostaminen, kantaminen ja siirtäminen. Nämä kaikki ovat suoraan tai välillisesti yhteydessä myös potilasturvallisuuteen. Lisääntyvien työtehtävien sekä vähentyneen palautumisajan ja ensihoitotyön fyysisyyden vuoksi ensihoitajien kuntotestaus on entistä tärkeämpää myös potilasturvallisuuden näkökulmasta.
Kuntotestaus työelämässä sekä opintojenaikana
Ensihoitoalalla on ollut pidempään tarvetta valtakunnalliselle kaikille yhtenevälle fyysisen kunnon mittaamiseen tähtäävälle menetelmälle. Vuonna 2019 kehitetty FirstFit-testistö ja menetelmä on laadittu vastaamaan tähän tarpeeseen. FirstFit-menetelmän tavoitteena on tukea ensihoitajien fyysistä toimintakykyä ja työkykyä koko työuran ajan sekä motivoida hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Tätä ennen ensihoitoalalla ei ole ollut mitään yhtenäistä fyysisten ominaisuuksien arviointi- ja kehittämismallia. FirstFit-testistö tulisi ottaa käyttöön kaikissa ensihoito-organisaatioissa ja ensihoitajia kouluttavissa oppilaitoksissa myös potilasturvallisuuden takaamiseksi. Kuntotestaus jo opintojen aikana on myös tärkeää, jotta opiskelija saa todenmukaisen kuvan ensihoidon fyysisistä vaatimuksista ennen valmistumistaan. Pelastajilla ja poliiseilla on jo käytössä valtakunnallisesti yhtenevät testauskäytännöt, mutta ensihoitajilta tämä puuttuu, vaikka kaikki nämä ammattiryhmät tekevät fyysisesti raskasta kenttätyötä.
Kuntotestausta matalalla kynnyksellä
Laadimme opinnäytetyössämme nopeasti tehtävän ja vähän välineitä vaativan testipatteriston fyysisen kunnon mittaamiseen. Testin kehittämisprosessissa onnistuttiin löytämään liikkeet, jotka pystytään suorittamaan vähillä varusteilla ja pienemmässäkin tilassa, mutta jotka kuitenkin simuloivat ensihoidossa vaadittavia fyysisiä ominaisuuksia. Testissä arvioidaan useampaa ominaisuutta samanaikaisesti, esimerkiksi puristusvoimaa, lihasvoimaa ja hengitys- ja verenkiertoelimistöä, joiden on todettu olevan ensihoitotyön kuormittavimmat osa-alueet.
Testin pystyy suorittamaan myös itsenäisesti esimerkiksi kuntosalilla
Testipatteristo on jaettu kahteen osaan, jossa ensimmäisessä osassa suoritetaan kaksi hengityselimistöä aktivoivaa liikettä. Tällä saadaan simuloitua raskaan työn tekemistä hengästyneenä. Tämän jälkeen siirrytään osioon 2, jossa suoritetaan kolme lihasvoimaa vaativaa testiä ja yksi tasapainotesti. Osio 2 simuloi lihastyön onnistumista, kun hengityselimistöä on jo rasitettu. Testistömme vaivattomuuden vuoksi testin pystyy suorittamaan myös itsenäisesti esimerkiksi kuntosalilla, jolloin on helppo mitata ja saada tietoa oman kunnon kehittymisestä ensihoitotyötä ajatellen. Liikkeitä pystyy myös harjoittamaan erikseen, mikä taas mahdollistaa testauksessa ilmenneiden kehitystä vaativien osa-alueiden harjoittamisen. Laatimamme testipatteristo ei kuitenkaan korvaa laajempaa, tarkempaa ja monipuolisempaa FirstFit testiä. Laatimamme testipatteristo soveltuu FirstFit-testistön rinnalle mittaamaan fyysisen kunnon kehittymistä opintojen aikana tai työelämässä FirstFit testien välissä omatoimiseen fyysisen kunnon kehittymisen seurantaan.
Testin osat
- 50 metrin kävely 25 kilogramman kahvakuulat käsissä. Suorite testaa puristusvoimaa, vartalon hallintaa ja hengityselimistön toimintaa.
- Askelkyykky 16 kilogramman kahvakuulat käsissä. Suorite testaa alaraajojen ojentajalihasten dynaamista lihaskestävyyttä, tasapainoa ja puristusvoimaa.
- Lankku aikaa vastaan. Suorite testaa keskivartaloa tukevia lihaksia.
- Etunojapunnerrus. Suorite testaa hartia-alueen ja käsivarren ojentajalihasten dynaamista voimaa ja kestävyyttä sekä tukevien vartalolihasten staattista kestävyyttä.
- Selkälihastesti. Suorite testaa vartalon ojentajalihasten staattista kestävyyttä.
- Dynaaminen tasapaino. Suorite testaa tasapainoa kuormittuneessa tilassa.
Testipatteriston tekemiseen alkulämmittelyineen kuluu aikaa noin 30 minuuttia. Tarkempi kuvaus testistöstä kuvallisine ohjeineen sekä kuntoluokat lon kerrottu opinnäytetyön liitteenä olevassa testiohjeistuksessa.
Kirjoittajat
Iida Myllynen, Fysioterapiaopiskelija, LAB ammattikorkeakoulu
Katariina Tervahartiala, Ensihoitajaopiskelija, LAB ammattikorkeakoulu
Anu Venesoja, Ensihoidon yliopettaja, LAB ammattikorkeakoulu
Tutustu näihin:
– Ensihoitajaopiskelijoiden kuntotesti opintojen aikaiseen fyysisten ominaisuuksien kehittämiseen –opinnäytetyö.
– FirsFit2-hankkeen loppuraportti.
