Ensihoito on viranomaistehtävä myös jatkossa.
Helsingin pelastuslaitoksen kasvava ensihoitotehtävämäärä hankaloittaa päivittäisiä koulutuksia.
Pelastuslaitoksella oli ennätysmäärä ensihoitotehtäviä vuonna 2015. Hälytyksiä oli 54 596, joka on 1381 tehtävää enemmän kuin edellisvuonna.
”Totta kai se kuormittaa henkilöstöä, ja vaikeuttaa meidän päivittäisten vuorokoulutusten pitämistä. Yksiköt ovat paljon enemmän keikalla. Osaamisen hallintaa on vaikeampi ylläpitää, kun yksiköitä ei saada koulutukseen”, sanoo laitoksen ensihoitopäällikkö Kari Porthan.
Porthan myöntää olevansa huolissaan siitä, saadaanko koulutukset pidettyä.
”Itse olen huolissani lähinnä siitä, että pystymme ylläpitämään ammattitaitoa, että henkilöstöä saadaan myös koulutukseen.”
Porthanin mukaan ensihoidon vuorokoulutuksissa sama aihe toistuu useammassa työvuorossa, mikä lisää työntekijöiden mahdollisuuksia osallistua. Viime vuonna 84 prosenttia henkilöstöstä osallistui koulutuksiin, mikä on hänen mukaansa iso osuus.
Onko pelastuslaitoksella tällä hetkellä riittävästi ensihoitajia?
”Yksiköitä me tarvitsemme lisää. Silloin tietenkin tarvitaan lisää myös henkilöstöä. Toivon tietenkin, että molempia saataisiin lisää, mutta päätöksiä asiasta ei ole.”
Kasvanutta tehtävämäärää selittävät muun muassa pääkaupungin väestönkasvu ja ikääntyminen sekä kotihoidon lisääntyminen. Tehtävämäärien laskua ei ole näköpiirissä. Porthanin mukaan kuluva vuosi on ollut tehtävämäärien suhteen samanlainen kuin edellinen.
Tehtävämääriin pyritään vaikuttamaan erilaisilla toimenpiteillä, kuten kotisairaanhoitajien ohjeistuksella ja koulutuksella.
”Pitkällä aikajänteellä toivomme, että se näkyisi meilläkin.”
Uusavuttomuudesta ei ole tietoa
Porthan ei osaa sanoa, kuinka paljon ihmisten niin sanottu uusavuttomuus vaikuttaa tehtävämäärien kasvuun. Helsingin pelastuslaitos ja Hätäkeskuslaitos tekivät vuonna 2014 selvityksen yhden vuorokauden hätäpuheluista ja ensihoitokertomuksista. Sen pohjalta koostettiin 13 kehittämisaluetta. Myös uusavuttomuutta yritettiin tarkastella.
”Me emme pystyneet todentamaan, että uusavuttomuudesta olisi kyse, vaikka näin moni ensihoitaja sanoo.”
Selvityksessä ei määritelty, mikä olisi uusavuttomuutta.
”Sitähän on hirveän vaikea määritellä hätäpuhelun tai ensihoitokertomuksen perusteella. Lähinnä puhelun sisältö, minkä tyyppisiä puheluita tulee, ja mitkä niistä johtavat esimerkiksi siihen, että yksikkö ei lähde liikkeelle”, Porthan luettelee.
”Siltikään sen pohjalta ei uskalla tehdä johtopäätöksiä uusavuttomuudesta.”
Porthan muistuttaa, että hätäpuheluiden määrä on vähentynyt vuosien aikana.
”Siinä on pieni ristiriita, koska jos uusavuttomuus olisi lisääntynyt, voisi kuvitella että hätäpuheluiden määräkin olisi lisääntynyt.”
Teksti: Kaisu Puranen
Kuva: Teemu Heikkilä
