”Halusimme helposti lähestyttävän ensihoito- ja akuuttihoitotutkimusta käsittelevän verkoston”, ensihoidon lehtori Christoffer Ericsson sanoo. Syntyi FinnEM Akatemia, joka tekee tiedettä tunnetummaksi Metodinurkkaus-blogin, Tutkija-podcastin ja Journal Club -keskustelusession avulla.
Kaikki alkoi Joensuun FinnEM-konferenssissa pidetystä työpajasta, joka käsitteli tutkimusten valmistelua ja tekoa; millaisia tutkimuskysymykset ovat tai mitä ovat laadulliset ja määrälliset menetelmät. ”Halusimme verkoston, joka lähestyy alan tutkimusta eri keinoin”, Ericsson sanoo.
Hän käynnisti kaksi vuotta sitten Ensihoidon Tutkijoiden Journal Clubin. Se ottaa käsiteltäväksi kerran kuussa jonkun tutkimuksen, jota perataan Zoom-kokouksessa 1-2 tunnin ajan. Journal Clubissa ihmiset voivat tutustua tuoreeseen tutkimukseen matalalla kynnyksellä. ”Voit olla mukana ja kuunnella, äänessä ei tarvitse olla ollenkaan”, Ericsson kertoo. Hän isännöi Journal Clubia ensihoidon yliopettaja Anu Venesojan kanssa.
Tutkimuksen esittelijäksi pyydetään väitöskirjatutkijoita, lääkäreitä ja ensihoitajia. Journal Club pidetään suomen kielellä paitsi silloin, jos esittelijä on ulkomaalainen. Sessioon osallistuva voi tehdä havaintoja; mitä asioita ihmiset poimivat tutkimuksista tai onko tutkimus ylipäätään sovellettavissa Suomeen.
kuva Joonas Tana
Lämminhenkisiä kokoontumisia
Journal Clubin ajankohdat ja aiheet ilmoitetaan verkkosivuilla, joihin pääsee finnemakatemia.fi-sivuilta. Sessioon voi ilmoittautua samassa paikassa. Samasta osoitteesta löytyvät myös Metodinurkkaus-blogi ja Tutkija-podcast.
Journal Clubia on pidetty kahden vuoden ajan pienellä ja lämminhenkisellä kokoonpanolla. Ericsson arvioi, että paikalla on ollut keskimäärin kahdeksan osallistujaa. ”Siellä syntyy hyvää keskustelua, mutta kenenkään ei tarvitse kokea painetta osallistumisestaan. Innokkaimmat ovat äänessä, toiset vain seuraavat keskustelua. Kaikki ovat tervetulleita.”
Monenlaisia näkemyksiä
Kerran esittelijänä on ruotsalainen ambulanssisairaanhoitaja, joka oli innoissaan tutkimuksestaan syntyneestä keskustelusta. Hän vertasi Journal Clubia sadalle hengelle pitämäänsä alustukseen, jossa keskustelua ei syntynyt yhtään. Ericsson on yhtä innoissaan kuin monet esittelijätkin, jotka ovat pitäneet jopa kunnia-asiana, kun ovat päässeet esittelemään tutkimuksiaan.
”Voisi helposti ajatella, että vanhat ensihoitajajermut eivät kiinnostu tällaisesta, mutta meillä on ollut heitäkin. Heidän näkemyksensä kumpuavat käytännön työstä ja he nostavat esiin tärkeitä pointteja, vaikka tutkimustaustaa ei olekaan.”
Tutkimusta tarvitaan
FinnEM Akatemia ja Journal Club ei tavoittele kaikista tutkijoita, vaan alleviivaa tutkimuksen ja ensihoidon profession tarvetta ja pyrkii saamaan sille ymmärrystä. Ehkä FinnEM Akatemia saa ihmiset lukemaan tutkimuksia hanakammin.
Blogi tärkeistä metodeista
FinnEM Akatemian Metodinurkkaus-blogin yhtenä tavoitteena on tarkastella tutkimusmenetelmiä käytännönläheisesti.
”Oikeat tutkimusmenetelmät ovat tärkeitä saatujen tulosten luotettavuuden ja yleistettävyyden kannalta. Lisäksi nämä vähentävät sattuman ja mahdollisen tilastoharhan merkitystä”, yksi metodinurkkauksen kirjoittajista, ensihoitolääkäri ja Itä-Suomen yliopiston yliopistotutkija Marko Hoikka sanoo.
Tutkimus vai raportti
Ilman aineiston analyysiä kerätystä tiedosta muodostuu tilasto tai raportti, jolloin siitä puuttuu tutkimuksellinen elementti.
Menetelmien tärkeydestä kertookin se, että toisinaan tutkimuksista kerrottaessa menetelmäkuvaus kilpailee palstatilassa itse tuloksen kanssa.
”Tiedeyhteisö tarkistaa, tutkimusmenetelmien ja aineistoanalyysin perusteella, voivatko tulokset pitää paikkansa. Tieteen tarkoitus onkin korjata ja tarkentaa itseään”, Hoikka sanoo.
Kenen tahansa tutkijan, joka tekee saman tutkimuksen yhteneväisellä aineistolla ja metodeilla, tulisi saada tutkimuksesta sama tulos.
”Artikkelissa julkaistujen tutkimustulosten lisäksi lukijan kannattaakin kiinnittää huomiota myös, miten tutkimuksen aineisto on kerätty ja analysoitu”, Hoikka sanoo.
Laajaa tutkimusta tarvitaan
Medodinurkkaus-blogissa Hoikka kertoo ilahtuneensa, kun tutkijoita on viimeisen vuosikymmenen aikana noussut myös hoitotyön puolelta. Aiemminhan ensihoidon ja akuuttihoidon tutkimus on ollut pitkälti lääkärivetoista.
”Alan kehittymiseen tarvitaankin lääketieteellisten hoitomenetelmien lisäksi lisätietoa niin palvelujärjestelmästä, työoloista, työkulttuurista, kustannusvaikuttavuudesta, potilasturvallisuudesta kuin potilastyytyväisyydestä”, Hoikka kirjoittaa.
Blogissaan hän uskookin tutkimustiedon tarjoavan mahdollisuuden käsitellä asiaa neutraalisti, kun kahvihuoneissa mutu-tieto tai vahva henkilöriippuvuus saattaa ottaa vallan. Siten tutkimustyö saattaa joissain tilanteissa jopa parantaa työilmapiiriä, mikäli tutkimustietoa osataan hyödyntää oikealla tavalla.
Akuuttihuone-podcast –tutkimusta selkeällä kielellä
FinnEM Akatemian Akuuttihuone-podcastia pitävä lääkäri Anssi Saviluoto kertoo olevansa itsekin podcastien suurkuluttaja.
”Podcastiin on helppo tarttua vaikkapa työmatkalla, kuntosalilla tai töiden jälkeen, kun kirjalliseen materiaaliin tarttumiseen voi olla kynnystä. Podcast on aina helposti saatavilla siellä, missä ilmaantuu joutoaikaa”, Saviluoto sanoo.
Kuva Jarkko Tuovinen
Akuuttihuone-podcastin tuo esille suomalaisia akuutti- ja ensihoidon tutkimuksia ja tutkijoita.
”Monet lääkärit ja ensihoitajat haluavat, että heidän tekemänsä työ perustuisi viimeisimpään tietoon mutta kun heiltä kysyy, oletko tutustunut viimeisimpiin tutkimuksiin, niin leuka menee rintaan.”
Saviluoto myöntää, että tutkimuksiin perehtymiseen saattaa liittyä kynnystä.
”Ehkä englannin kieli saattaa nostaa kynnystä, tutkimusten lukeminen vaatii myös osaamista, jotta niistä saa mahdollisimman paljon irti. Ja vaikka päätyisi jo aloittamaankin tutkimuksen luvun, niin abstraktin jälkeen tuleva maksumuuri saattaa vähentää lukuintoa”, Saviluoto sanoo.
Hänen Akuuttihuone-podcast madaltaa kaikenlaisia kynnyksiä tutustua tutkimukseen.
”Tarkoituksenani on tuoda helposti lähestyttävää, valmiiksi pureskeltua ja viihdyttävääkin tutkimustietoa kaikkien saataville.”
Ensimmäisenä Akuuttihuoneessa vieraili ultraäänitutkimuksesta väitellyt Ossi Hannula. Uusi vieras Akuuttihuoneeseen saapuu aina parin kuukauden välein.
Saviluoto toivottaa kaikki tervetulleeksi kuuntelemaan Akuuttihuonetta, hän uskoo podcastinsa helpottavan tuoreiden kotimaisten tutkimusten seuraamista. Pääpaino on kotimaisissa tutkimuksissa ja ulkomaisissa julkaisuissa, jotka ovat sovellettavissa suomalaiseen toimintaympäristöön. On tutkitusti tavallista, että uusien tutkimustulosten jalkautuminen käytännön työhön kestää yli kymmenen vuotta.
”Usein tutkimustuloksia voitaisiin alkaa soveltaa heti kun ne on julkaistu. Sitä varten on olemassa myös Akuuttihuone-podcast.”
Ehdota Akuuttihuone-podcastiin vierasta lähettämällä sähköpostia osoitteeseen: anssi(a)finnem.fi
Teksti Marko Partanen
