Pirkkalasta ja Ilmajoelta operoivat FinnHEMS-yksiköt kierrättävät henkilökuntaa.
FinnHEMS 40 -lääkäriyksikkö on päivystänyt Seinäjoen lentokentällä Ilmajoella reilut kaksi vuotta. Vuosi 2023 oli ensimmäinen kokonainen vuosi.
”Minulla on sellainen näppituntuma, että roolimme on muotoutunut juuri sellaiseksi kuin mitä meille selvityksissä kaavailtiinkin”, tukikohdan vastuulääkäri Toni Pakkanen sanoo.
Pohjanlahden etelärannikolla ja Keski-Pohjanmaalla oli selkeä lääkärikopterin katve, joka on nyt täytetty. Katvetta on edelleen kaakonkulmalla ja Lapissa.
Neljällä YTA-alueella
FinnHEMS 40:n toiminta-alueella on Kokkolan, Vaasan ja Seinäjoen keskussairaalat, jotka kuuluvat eri YTA-alueisiin, jolloin alueperusteisesti kuljetuspaikkana voi olla Oulun, Turun tai Tampereen yliopistollinen sairaala. Lisäksi toiminta-alueen itäpuolella olevat kunnat kuuluvat Kuopion YTA-alueeseen
Lyhimmilläänkin alueen keskussairaaloista on omaan yliopistosairaalaansa kahden tunnin ambulanssimatka, kopterilla tämä aika voidaan puolittaa.
”Aikakriittiset potilaat kuljetamme lähimpään yliopistosairaalaan”, Pakkanen sanoo.
FinnHEMS 40:n toiminta-alue ylettyy Helsinkiä lukuun ottamatta kaikille neljälle muulle YTA-alueelle.
”Meillä on jo henkilöstöä, joka on jo ehtinyt kahden toimintavuoden aikana käydä kaikissa viidessä yliopistosairaalassa”, Pakanen kertoo.
Pitkät välimatkat
FinnHEMS 40 hälytetään tehtävälle noin 1000 kertaa vuodessa, noista potilaista kopterilla kuljetetaan noin 100. Kuljetusmatkat muodostuvat pitkiksi, koska alueen sairaalat sijaitsevat pitkällä tukikohdasta ja muista FinnHEMS-tukikohdista poiketen jokaisesta sairaalasta on myös pitkä paluumatka tukikohtaan.
”Olemme ilmassa FinnHEMS-koptereista eniten, vaikka hälytyksiä meillä on vähiten. Muilla maa- ja ilmayksiköillä suoritettavien tehtävien suhde on noin 50/50, meillä se on 30/70.” Pakkasen mukaan FinnHEMS 40:n lähikaupunkialue ei ole yhtä väestörikas kuin muilla alueilla, vaan väestö jakautuu alueelle tasaisemmin.
”Käytännössä vain Seinäjoen kaupunkialueelle menemme autolla, muuten lennämme. Tämä selittää kopterilla suoritettujen tehtävien erilaista suhdetta.”
Pakkasen tietojen mukaan pisin FinnHEMS 40:lla lennetty tehtävä suuntautui Ilmajoelta Pietarsaareen, josta potilas kuljetettiin Helsinkiin, minkä jälkeen palattiin takaisin tukikohtaan. Tehtävä kesti kahdeksan tuntia, josta aktiivista lentämistä oli nelisen tuntia. Kuljetuksen aikana kopteri piti tankata kahdesti ja kerran paluumatkaa varten.
Kuljetukset tuplaantuneet
Viime vuonna (2023) FinnHEMS 40 kuljetti 49 potilasta, tänä vuonna määrä on kaksinkertaistunut. Pakkanen näkee siihen kaksi syytä.
”Siirtokuljetuksia Vaasan ja Seinäjoen sairaaloista on ollut viime vuotta enemmän. Tavallisissa hätäkeskuksen hälyttämissä tehtävissä puolestaan osaamme arvioida aiempaa paremmin, mistä kopterilla kannattaa kuljettaa ja mistä ei. Ajatus kuljetuksesta syntyy jo menomatkalla ja potilaan kyytiin lastaaminen käy vikkelämmin”
Pakkanen tähdentää, että vaikka FinnHEMS 40:n kohdalla puhutaan paljon kopterikuljetuksista ja siirtotehtävistä, niin yksikön pääasiallinen tehtävä on hoitaa hätäkeskuksesta annettu tehtävä eli viedä lääkäritasoinen apu hätätilapotilaan luokse.
Tyypillisimmin siirtokuljetetulla potilaalla epäillään olevan sellainen aivoinfarkti, joka voidaan hoitaa vain mekaanisesti tukos poistamalla. Näitä toimenpiteitä tehdään vain yliopistosairaaloissa.
”Lähin tällainen sairaala Rannikko-Pohjanmaan osalta olisi Ruotsin puolella Uumajassa mutta sinne emme toistaiseksi kuljeta, vaan nämä potilaat kuljetetaan Tampereelle”, Pakkanen sanoo.
Muuten kaikki potilaat päätyvät heille tarkoituksenmukaisimpiin hoitolaitoksiin.
Logistisesti vaikea Vaasa
Vaasan keskussairaalalla ei ole helikopterikenttää, mikä tekee sinne kopterilla operoinnin hankalaksi.
”Meidän pitää valita laskupaikka joko sairaalasta suhteellisen kaukana sijaitsevan lentokentän tai lähempänä sairaalaa olevan puistoalueen tai hiekkakentän väliltä. Tällöin kopterikuljetuksesta muuten hyötyvä potilas viedään sairaalaan silti ambulanssilla lääkärin saattamana.”
Vaasan keskussairaalasta yliopistosairaalaan lennettävän potilaan matka alkaa ambulanssilla ja kopterin kanssa sovitaan yksikön vaihtopaikka tilanteen mukaan.
Potilaan hyöty pisteytetään
FinnHEMS 40:n tehtäväprofiili on samankaltainen kuin muissakin FinnHEMS-yksiköissä. Noin kolmanneksessa tehtävistä hoidetaan elottomuutta, alle viidennessä on kyseessä tieliikenneonnettomuus ja seuraavat sijat jakavat tajuttomuudet, aivoverenkiertohäiriöt ja kaatumiset.
”EMS Benefit Scoren (EBS) mukaan vuositasolla 200:n FinnHEMS 40:n kohtaaman potilaan ennuste paranee tai hänen henkensä pelastuu yksikön avulla. Joka toinen kohtaamamme potilas menee tähän kategoriaan”, Pakkanen sanoo.
FinnHEMS-lääkärit arvioivat tehtävillään EBS:n mukaisesti, kuinka paljon heidän läsnäolonsa on hyödyttänyt potilasta.
”Järjestelmän heikkous on, että kyseessä ei ole objektiivinen vaan subjektiivinen arvio. Arvio kuitenkin tehdään varta vasten laaditun kriteeristön perusteella. Tätä kriteeristöä päivitettiin äskettäin Anssi Heinon väitöstutkimuksen perusteella.”
Pakkasen mukaan EBS on liitetty myös KEJO-tietojärjestelmään. Siten siitä tulee jatkossa myös jokaisen ensihoitajan työkalu.
Kahden tukikohdan kimppa
Ilmajoelta operoiva FInnHEMS 40 ja Pirkkalasta operoiva FinnHEMS 30 tekevät tiivistä yhteistyötä. Yksiköillä on sama lääkäririnki ja myös HEMS-ensihoitajat ja lentäjät tekevät vuoroja molemmissa tukikohdissa.
”Toimintamallimme molemmissa yksiköissä ovat samat ja kiertävä henkilöstö on tehnyt yhteistyöstämme hyvin saumatonta”, Pakkanen sanoo.
Puoli vuotta FinnHEMS 40:ssä (huhti-syyskuu 2024)
– Hälytykset 494
– Kopterilla liikkeelle 297 kertaa
– Maayksiköllä liikkeelle 58 kertaa
– Ei lähdetty liikkeelle (peruutus) 139 kertaa
– Kohdatut potilaat 225 (kopteri 184/auto 41)
Tehtävälajit:
– 34% Elottomuus tai elvytys
– 16% Tieliikenneonnettomuudet
– 7% Tajuttomuus
– 6% Aivoverenkiertohäiriö
– 5% Kaatuminen
– 32% Muut tehtävät yhteensä
Kopterikuljetukset sairaaloittain
– Tampereen yliopistollinen sairaala 41
– Seinäjoen keskussairaala 8
– Keski-Suomen keskussairaala 3
– Turun yliopistollinen keskussairaala 1
– Oulun yliopistollinen sairaala 1
– Kuopion yliopistollinen sairaala 1
Teksti Marko Partanen
Kuvat Ari Lakaniemi ja Toni Pakkanen
