Säästökuuri kurittaa Etelä-Savon hyvinvointialuetta. Hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä on tyytyväinen, että henkilöstön tyytyväisyys on säästöjenkin keskellä saatu pidettyä maan kärkitasolla. Siitä kertovat alueilla tehdyt kyselyt.
”Pää on pinnalla mutta talous haastaa”, Etelä-Savon hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä kuvailee tilannetta alueella. Rahoitusmalli tukee huonosti Etelä-Savon alueella tapahtuvaa väestön liikehdintää.
Kun Santeri Seppälä aloitti vuosi sitten Etelä-Savon hyvinvointialuejohtajana, hän ei ymmärtänyt, että heti alkumetreillä on näin kovien leikkausten tarve.
”Meidän kannaltamme tilanne on jopa katastrofaalinen. Vuoteen 2030 mennessä pitäisi sopeuttaa 10 prosenttia, mutta samalla vapaa-ajan asuntojen määrä alueella jatkaa kasvuaan”, Seppälä sanoo.
Tilastot vääristävät
Hyvinvointialueiden budjetit määräytyvät vakituisesti alueella asuvien ihmisten mukaan. Etelä-Savon laskentaperusteena on 133 000 asukasta, mihin ei lukeudu vapaa-ajan asunnot, joita alueelta hankitaan jatkuvasti lisää.
”Kesäaikana väkilukumme on 300 000 ja juhannuksen tienoilla jopa 400 000, mutta tämä ei näy rahoitusmallissa mitenkään, päinvastoin. Laskennallisesti meillä pitäisi olla paloasemia vähemmän kuin mitä meillä nyt on”, Seppälä sanoo.
Hänen mukaansa alueella on kuitenkin jatkossakin otettava huomioon todelliset riskit ja toteutuvat tehtävämäärät.
Mitä tapahtuu päivystykselle?
Alueella on kaksi keskussairaalaa, Mikkelissä ja Savonlinnassa, joista jälkimmäinen käy jo jatkoajalla ja eduskunnan myöntämän erityisrahoituksen turvin. Alueella keskustellaan siitä, miten Savonlinnan päivystyksen kanssa käy.
Seppälä sanoo, että hyvinvointialue tietenkin haluaisi pitää sairaalan kaikkine palveluineen, mutta asia ei ole heidän käsissään.
”Päivystysverkkoa tullaan jatkossa perkaamaan ja siitä päättää eduskunta. On kuitenkin hankala nähdä, että 24 tunnin päivystykseen tulisi isompia muutoksia”, Seppälä muotoilee.
Hän arvelee, että supistukset tulevat vaikuttamaan ennemminkin päiväaikaiseen leikkaustoimintaan ja muihin erikoisalapalveluihin, mikä saattaa vaikuttaa erikoislääkäripäivystykseen. ”On selvää, että yhden päivystävän kirurgin ylläpitäminen on halvempaa kuin kahden.”
”Kylmää kyytiä”
Parhaillaan Etelä-Savon hyvinvointialuetta pyöritetään laskennallisella 800 M€:n budjetilla. Se on yli 40 M€ alijäämäinen.
”Näyttää siltä, että alijäämä on katettava omilla toimenpiteillä, sillä ensi vuonnakin heiluntaa näyttää olevan kymmenien miljoonien edestä.”
Se huolestuttaa Seppälää ja hän toteaa kyydin olevan kylmää.
”Olen tehnyt pitkään töitä päivystyksen lääkärinä ja tiedän, kuinka paljon palveluiden tarve kasvaa, se herättää paljon huolta.”
Pelastustoimesta synergiaa
Seppälä näkee pelastustoimen kiinteänä osana sosiaali- ja terveysalan suurelta osin kansoittamaa hyvinvointialuetta.
”On myös pelastustoimen kannalta hyvä, että se pääsi mukaan. Kuntaorganisaatioon se olisi hukkunut.”
Seppälä kuvailee, että Etelä-Savon alueella muut toimialat ovat voineet ottaa oppia pelastustoimelta, jonka varautuminen, valmius ja johtaminen ovat olleet malleina muillekin.
”Meillä pelastuksen ja turvallisuuden toimiala hoitaa myös kokonaisturvallisuuden koko hyvinvointialueella. Lisäksi pelastusjohtaja on nimetty ensimmäiseksi varahenkilökseni”, Seppälä kuvailee pelastustoimesta sekä sosiaali- ja terveysalalta löytyvää synergiaa.
Etelä-Savon hyvinvointialue
12 kuntaa
190 toimipistettä
7900 henkilöstöä
133 000 väestö läpi vuoden
300 000 väestö kesäaikaan
Teksti Marko Partanen
Kuva Etelä-Savon hyvinvointialue, Eloisa
