Ensihoito 9.8.2023

Kohti Virve 2 -järjestelmän käyttöönottoa 

Virve 2 -verkon kerrotaan tulevan käyttöön vuoteen 2030 mennessä. Järjestelmää voidaan verrata älylaitepalveluihin ja se tulee toimimaan kaupallisessa laajakaistaverkossa.

Virve 2 -verkon kerrotaan tulevan käyttöön vuoteen 2030 mennessä. Järjestelmää voidaan verrata älylaitepalveluihin ja se tulee toimimaan kaupallisessa laajakaistaverkossa.

Helsingin pelastuslaitoksen ensihoitomestari Henrik Rehnström tutki ensihoidon kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen opinnäytetyössään Helsingin pelastuslaitoksen tarpeita Virve 2-järjestelmään. Tutkimuksen mukaan ensihoitotyötä tekevät toivovat Virve 2 -järjestelmästä monilta osin samanlaista kuin nykyinen Virve on. Tärkeimmiksi tekijöiksi nimettiin helppokäyttöisyys ja toimintavarmuus.   

Virve 2 pähkinänkuoressa 

Nykyinen Virve on pian teknisen elinkaarensa päässä. Mobiilikommunikaatio on viime vuosikymmenten kuluessa kehittynyt merkittävästi. Erityisesti datan siirtokapasiteetti on kasvanut, johon on tarve myös viranomaisten välisessä viestiliikenteessä.
Nykyinen Virve-järjestelmä korvataan Virve 2 -järjestelmällä vuoteen 2030 mennessä. Virve 2 tulee toimimaan kaupallisessa laajakaistaverkossa, jossa Virve 2 -käyttäjillä on etuoikeus muihin käyttäjiin nähden. Näin ollen verkon kapasiteetin ylikuormituksen uhatessa kansalaiskäyttäjät putoavat verkosta pois. Tällä varmistetaan, että viranomaisilla on kaikki tarvitsemansa kapasiteetti käytössä.  
Palveluiden osalta Virve 2 -järjestelmää voidaan verrata nykyisiin kuluttajille tarkoitettuihin älylaitepalveluihin, sisältäen puheliikenteen, tiedonsiirron, videopuhelut ja muut ominaisuudet. Palveluoperaattorina tulee toimimaan Suomen Erillisverkot Oy, joka toimittaa myös kaikki päätelaitteet loppukäyttäjille. Malli on samankaltainen kuin Yhdysvaltojen turvallisuustoimijoille ja viranomaisille tarkoitettu viestiverkko, jossa palveluoperaattorina toimii FirstNet. 

Ensihoidossa Virve 2 -järjestelmästä odotettiin ennen kaikkea helppokäyttöisyyttä.

Tutkimus ensihoidon tarpeista Virve 2 -järjestelmään 

Rehnströmin (2023) opinnäytetyön tutkimuskysymys oli: Minkälainen uuden, viranomaisille tarkoitetun, Virve 2 -viestiliikennejärjestelmän tulisi olla?
Tutkimuksen aineisto kerättiin verkkokyselyllä, jolla kartoitettiin nykyisen ja tulevan järjestelmän ja laitteiden ominaisuuksien tarpeellisuutta. Ominaisuuksia arvioitiin asteikolla 1-4 jossa 1 = ei tärkeää lainkaan/tarpeeton, 2 = ei kovin tärkeä/melko tarpeeton, 3 = tärkeä/tarpeellinen ja 4 = ehdottoman tärkeä/ehdottoman tarpeellinen. Lisäksi kyselyssä selvitettiin tarpeita päätelaitteen akun kestolle ja pikanäppäinten ominaisuuksille. Kysely lähetettiin kaikille ensihoitotyötä tekeville Helsingin pelastuslaitoksella, 60 henkilöä vastasi kyselyyn. Vastausprosentti oli 11.  
Tutkimuksen tulosten mukaan nykyisen Virven ominaisuuksiin ollaan tyytyväisiä ja siten samankaltaisia ominaisuuksia toivotaan myös Virve 2 -järjestelmään. Virve 2 -järjestelmän kaikista tärkeimmiksi ominaisuuksiksi koettiin laitteen ja ohjelmistojen helppokäyttöisyys, verkon hyvä peitto, hyvä äänenlaatu, riittävä akun kesto sekä laitteen ja ohjelmiston vakaus. Eri viranomaisten välinen yhteydenpito arvioitiin myös tärkeäksi. Kyselyn tuloksissa tekstivälitteistä yhteydenpitoa eri yksiköiden välillä ei koettu kovinkaan tärkeäksi, mutta aiheen aiemmissa tutkimuksissa ominaisuus on todettu tarkan kommunikoinnin mahdollistavaksi tietynlaisissa vaativissa olosuhteissa. Puolet vastaajista kokivat riittävän akunkeston olevan 12–18 tuntia. Erityisesti hätäkutsupainikkeelle ja äänenvoimakkuudelle toivottiin omaa pikanäppäintä, mutta myös skannaus (päälle/pois), tilatiedon lähettäminen ja puheryhmän valitseminen saivat paljon kannatusta.

Ensihoidossa ollaan tyytyväisiä nykyisenkin Virven toimintaan,
mutta se on tullut teknisen elinkaarensa päähän.

Matkalla kohti Virve 2 -järjestelmää 

Helsingin pelastuslaitoksella työskentelee kaikkien toimintojen edustajista koostuva Virve 2 -projektityöryhmä. Työryhmän pääasiallinen tehtävä tällä hetkellä on ylläpitää tilannekuvaa Virve 2 -järjestelmän ympärillä tapahtuvista asioista.
Sisäpeiton kattavuuden määreitä selvitetään valtakunnallisesti, ja tulokset tulevat vaikuttamaan siihen, millaisia Virve 2 -palveluja rakennusten sisällä ja esimerkiksi maanalaisissa tiloissa on käytettävissä. Operaattori tulee tarjoamaan Virve 2 -puheliittymän koekäyttöön vuoden 2023 aikana. Päätelaitevaihtoehtoja myös selvitellään ja valmistajien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Tulevien vuosien aikana päätelaitteiden määrä kattaa kentän tarpeet.  

Tiedostot, kuvat ja videot tulevat liikkumaan Virve 2 -verkossa.

Loppukäyttäjälle Virve 2 -uudistus saattaa olla vielä melko hahmottumaton, koska sopivia Virve 2 -päätelaitteita ei vielä ole markkinoilla eikä projektista ole saatavilla kovinkaan laajasti tietoa. Voidaan kuitenkin todeta, että Virve 2 -järjestelmän myötä koko viestijärjestelmä uudistuu. Ylimenovaiheessa, kun sekä nykyinen että tuleva järjestelmä toimivat päällekkäin, voivat muutokset vaikuttaa vielä pieniltä. Tulevaisuudessa tuttu radiopuhelin vaihtuu älylaitteeseen. Ensihoidossa ja muilla turvallisuusaloilla viestintä kehittyy ja erinäisiä tiedostoja, kuvia ja videota tulee liikkumaan yksiköiden välillä. Lisäksi Virve 2 -järjestelmän myötä mahdollistuvat palvelut muuttanevat viranomaisten mobiilikommunikaation tukien työn tekemistä tavoin, joita voi olla vielä hankala ajatella. Tulevaisuus tulee näyttämään, mitä kaikkia ominaisuuksia eri viranomaiset ottavat käyttöön missäkin laajuudessa.  
Viestintätapojen muutos tulee olemaan merkittävä. Ensihoidon viestinnän kehittäminen hyötyisi jatkuvasta tutkimustiedon tuottamisesta. Esimerkiksi Virve 2 -järjestelmän käyttöönoton myötä voisi tutkia loppukäyttäjien kokemuksia eri toiminnoista sekä lisäkoulutustarpeista viestintämahdollisuuksien tarkoituksenmukaiseksi hyödyntämiseksi. Ensihoitohenkilöstön havainnot viestinnällisistä pulmatilanteista sekä esimerkiksi videokonsultaatioiden lisäarvo ovat myös luontevia jatkotutkimusaiheita. Lisäksi suuronnettomuustilanteisiin liittyvä monen eri viranomaisen tilannekuvan ylläpito on jatkuvasti kiinnostava tutkimuskohde.  

Kirjoittajat:  
Henrik Rehnström, Ensihoitomestari, Helsingin pelastuslaitos. henrik.rehnstrom@hel.fi 
Hilla Nordquist, yliopettaja, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu 
Kuva Tomi Vastamäki ja Erillisverkot

Lue lisää