Fysioterapeuttiopiskelijat Juuso-Ville Rautiainen ja Eetu Meriläinen ohjasivat ensihoitajaopiskelijoille ammattiin liittyviä lihaskuntoharjoittelun tekniikoita.
Ensihoitajan työ on fyysisesti raskasta. Etenkin kenttätyö ambulanssissa vaatii ensihoitajalta tilanteen mukaan voima- ja kestävyysominaisuuksia.
Ensihoitajat kantavat lähes jokaiselle keikalle hoitorepun ja defibrillaattorin, niiden yhteispaino on noin 20 kiloa. Näiden lisäksi potilaan siirtämiseen tarvitaan useasti esimerkiksi kantotuoli tai paarit. Paarien paino vaihtelee käytössä olevista malleista riippuen 20 – 50 kilon välillä. Jos paareilla olisi 100-kiloinen henkilö nostettavana, yhdelle ensihoitajalle kertyvä taakka saattaa olla 60–80 kiloa.
Paarien nostaminen edellyttää alaraajojen, selän, hartialihasten sekä yläraajojen maksimivoimaa, mutta myös hyvää nostamisen ergonomiaa. Pelkästään jo tämän vuoksi voimaharjoittelun tulisi olla oleellinen osa ensihoitajan työkyvyn ylläpitoa ja kehittämistä. Kanadalaistutkimuksen mukaan ensihoitajille suunnatulla kunto-ohjelmalla on mahdollista vaikuttaa ensihoitajien suorituskykyyn ja selviytymiseen kuntotestauksista (Armstrong ym. 2019).
Moniammatillinen yhteistyö opintojen aikana
Ensihoitajaopiskelijat harjoittelevat siirto- ja kuljetusvälineiden käsittelyä erillisen harjoituspäivän aikana. Päivän aikana opiskelijat myös saivat kampuksen kuntosalilla yksilöllistä ohjausta voimaharjoittelun tekniikkaan. Fysioterapeuttiopiskelijoiden antamassa ohjauksessa keskityttiin ensihoitotyön näkökulmasta tarkasteltuna maastavedon ja takakyykyn perusteisiin. Takakyykky ja maastaveto ovat moninivelliikkeitä, jossa yhtäaikaisesti liikettä tekee moni kehon osa. Tästä syystä liikkeiden suorittaminen voi olla haastavaa, varsinkin painojen kanssa. Tekniikkaharjoittelu ja oikea suoritustekniikka on näissä liikkeissä eriomaisen tärkeää.
Ohjelmat erilaisiin tarpeisiin
Yksilöllisen tekniikkaohjauksen lisäksi fysioterapeuttiopiskelijat laativat kolme eri tasoista työkykyä ylläpitävää ja kehittävää kuntosaliohjelmaa lähtötasoltaan erikuntoisille ensihoitajaopiskelijoille. Kuntosaliohjelmien tavoitteena on ensisijaisesti alaraajojen, keskivartalon ja hartiaseudun maksimivoiman sekä kämmenien puristuslihasten kestovoiman kehittäminen. Kuntosaliohjelmissa on lisäksi otettu huomioon kokonaisvaltaisesti koko kehon lihasvoiman harjoittaminen. Harjoitteluohjelmien tueksi fysioterapeuttiopiskelijat kuvasivat videopankkiin liikkeiden esimerkkisuoritukset sekä laativat Excel-sovellukseen valmiit harjoituspäiväkirjapohjat, joita voi käyttää sähköisesti tai paperisina versioina. Videopankkiin voi tukeutua liikkeiden ollessa uusia, mikä helpottaa niin aloittelevia salilla kävijöitä kuin salille palaavia harjoittelijoita. Oikea suoritustekniikka on helpompi toteuttaa peilaamalla omaa suoritustekniikkaansa videopankin malliin. Harjoituspäiväkirjat mahdollistavat ohjelman sekä progression helpon seuraamisen.
materiaaliin sähköisessä oppimisympäristössään.
Apua ja tukea harjoitteluun
Voimaharjoittelun tekniikan ohjaus sekä harjoittelua tukeva kirjallinen materiaali valmistui moniammatillisessa yhteistyössä Motiivi hyvinvointipalveluissa, joka on LAB-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden oppimisympäristö. Materiaalin valmistaminen oli myös osa fysioterapeuttiopiskelijoiden ammatillista harjoittelujaksoa, joka tehtiin Motiivi hyvinvointipalveluissa. Valmis materiaali liitetään virtuaaliseen oppimisympäristöön ensihoitajaopiskelijoiden hyödynnettäväksi opintojen aikana.
Motiivi hyvinvointipalvelut antaa tarvittaessa LAB-ammattikorkeakoulun ensihoitajaopiskelijoille tukea ja ohjausta harjoitteiden tekemiseksi.
Perusteltua vai ei?
Fysioterapeuttiopiskelijat kysyivät voimaharjoittelun tekniikan ohjauksen päätteeksi ensihoitajaopiskelijan Satu Kivelän mietteitä voimaharjoittelun merkityksestä osana opintoja.
”Ehdotonta. Ergonomian ja tekniikan lisäksi tarvitaan voimaa, joka korostuu kenttätyössä”, Kivelä täräyttää.
”Tekniikka on ykkösjuttu, kun aletaan harjoittelemaan voimaa. Ensin tekniikka kuntoon, sitten lisätään kuormaa”, Kivelä kiteyttää. Kysyttäessä moniammatillisen yhteistyön hyödyllisyydestä, Kivelän vastaus on selvä:
”Siinä on oppimiskokemus molemmille osapuolille”. Myös tutkimusnäyttö tukee fyysisten standardien käyttöönottoa ensihoitajille turvallisen ja tehokkaan työn suorittamisen varmentamiseksi (Siddall ym. 2021).
Kirjoittajat:
Eetu Meriläinen, fysioterapeuttiopiskelija, LAB-ammattikorkeakoulu
Juuso-Ville Rautiainen, fysioterapeuttiopiskelija, LAB-ammattikorkeakoulu
Outi Pöyhönen, lehtori, LAB-ammattikorkeakoulu, fysioterapeuttikoulutus
Antti Tanninen, lehtori, LAB-ammattikorkeakoulu lehtori, ensihoitajakoulutus
Kuvat: Outi Pöyhönen
