Susanna Harsunen (vasemmalla) teki YAMK-opinnäytetyönään osaamiskartoituskyselyn Kanta-Hämeen pelastuslaitokselle.
Ensihoitajien osaaminen on arvokasta pääomaa. Osaamisen tunnistaminen, ylläpitäminen, vahvistaminen ja kehittäminen ovat keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat suoraan ensihoitopalveluiden tehokkuuteen ja laatuun. Susanna Harsunen tutki ensihoidon kehittämisen ja johtamisen YAMK-opinnäytetyössään ensihoitajilta odotettua osaamista ja kehitti itsearviointina täytettävän osaamiskartoituskyselyn osaksi Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen osaamisen hallintaa.
Osaaminen korostuu ensihoidossa
Ensihoidon toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi viime vuosikymmeninä ja ensihoitajilta vaaditaan yhä laajempaa osaamista työnkuvan ja toimintaympäristön yhä monipuolistuessa. Ensihoito joutuu mukautumaan kasvaviin palvelutarpeisiin tiukoilla resursseilla ja säilyttäen samalla jatkuvan valmiuden. Osaamisen johtaminen ja hallinta korostuu entisestään myös ensihoidossa.
Osaamisen johtaminen on päämäärätietoista ja johdonmukaista organisaation osaamispääoman kehittämistä. Sen tulee pohjautua organisaation perustehtävään, visioon ja strategiaan. Osaamisen johtamisen tavoitteena on varmistaa, että organisaatiolla on oikeanlaista osaamista käytössään nyt ja tulevaisuudessa.
Osaamisen hallinta puolestaan viittaa konkreettisiin ja operatiivisiin toimenpiteisiin, joiden avulla henkilöstön osaamista kartoitetaan, kehitetään ja hyödynnetään.
Osaamiskartoituskyselyn kehittämisprosessi
Susanna Harsusen (2024) YAMK-opinnäytetyössä kehitettiin ensihoitajille suunnattu itsearviointina täytettävä osaamiskartoituskysely. Kehittäminen eteni seitsemänvaiheisen prosessin kautta Artinon ym. (2014) metodia mukaillen.
Kehittämisprosessi aloitettiin systemoidulla kirjallisuuskatsauksella, jolla koottiin aikaisempaa tutkimustietoa siitä, millaista osaamista ensihoitajalta vaaditaan ja miten ensihoitajan itsearvioitua osaamista on mitattu. Seuraavassa vaiheessa haastateltiin kahtatoista asiantuntijaa Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta. Haastatteluilla kerättiin tietoa siitä, millaista osaamista ensihoitajilta odotetaan. Kolmannessa vaiheessa kehittämisprosessia kirjallisuuskatsauksen ja asiantuntijahaastatteluiden tuottama tieto yhdistettiin. Kirjallisuuden kautta kerättyjen tutkimustietojen ja asiantuntijanäkemysten yhdistämisellä varmistettiin käytössä olevan aineiston käsitteellinen yhdenmukaisuus ja selkeys sekä teoreettisesti, että kohderyhmän kannalta.
Ensihoidon kehittämisen ja johtamisen YAMK-opiskelijat antoivat palautetta kysymyksistä.
Osaamiskartoituskyselyn kehittämisen neljännessä vaiheessa aloitettiin kyselyyn tulevien varsinaisten arvioitavien kohtien eli kysymysten muotoilu jo kerätyn aineiston perusteella. Myös vastausasteikko luonnosteltiin tässä vaiheessa. Viidennessä vaiheessa suoritettiin kyselyluonnoksen asiantuntijavalidointi. Kahdeksan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ensihoidon kehittämisen ja johtamisen YAMK-opiskelijaa antoi palautetta kysymysten selkeydestä, ymmärrettävyydestä ja merkityksellisyydestä, ja kokonaisuutta muokattiin palautteen mukaisesti.
Seuraavaksi osaamiskartoituskyselyä vastausasteikkoineen käsiteltiin kahdessa pienryhmähaastattelussa, joihin osallistui yhteensä seitsemän ensihoitajaa Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta. Tämän kuudennen vaiheen päätarkoituksena oli varmistaa, että kysely on selkeä ja johdonmukainen kohderyhmälle sekä kysymysten että vastausvaihtoehtojen kannalta. Viimeisenä vaiheena suoritettiin vielä osaamiskartoituskyselyn pilotointi. Yhteensä 37 ensihoidon asiantuntijaa osallistui ensihoitajien osaamiskartoituskyselyn kehittämiseen prosessin eri vaiheissa.
Osaamiskartoituskyselyn sisältö
Seitsemänvaiheisen prosessin myötä kehitetyssä osaamiskartoituskyselyssä on 94 kysymystä, jotka jakautuivat kahteen teemaan ja yhteentoista osaamisalueeseen:
Ammatilliset ei-tekniset taidot:
-Integraatio palvelujärjestelmään (2 kysymystä)
-Mukautumiskyky (4 kysymystä)
-Hoidon tarpeen arviointi (5 kysymystä)
-Tiedonhankinta ja kehitystyö (5 kysymystä)
-Työturvallisuus (5 kysymystä)
-Vuorovaikutustaidot (6 kysymystä)
-Johtajuus (4 kysymystä)
-Ammatillisuus ja yleiset taidot (7 kysymystä)
Ammatilliset tekniset taidot:
-Kliininen hoitotyö (38 kysymystä)
-Toimenpideosaaminen (12 kysymystä)
-Tekniikka ja viestintä (6 kysymystä)
Vastausasteikkona käytetään kouluarvosanoja (4–10).
Kysely osaksi ensihoidon osaamisen hallintaa
Osaamiskartoituskyselyä voidaan hyödyntää sekä organisaatiolähtöisessä osaamisen hallinnassa, että ensihoitajalähtöisessä osaamisen reflektoinnissa. Osaamiskartoituskyselyn avulla on mahdollista saada tarkempaa tietoa ensihoitohenkilöstön osaamisen tasosta ja tämä tieto mahdollistaa osaltaan osaamisen tunnistamisen, kohdennetut kehittämissuunnitelmat ja myös osaamisen hyödyntämisen pohdinnat. Kyselyä kannattaa käyttää myös kehityskeskusteluiden tukena.
Kysely sanallistaa ensihoitajilta odotettua osaamista omassa organisaatiossa.
Osaamisen itsearviointi voi vahvistaa ensihoitajien itsetuntemusta ja vastuunottoa omasta osaamisestaan ja kehityksestään. Säännöllinen oman osaamisen arviointi voi tuoda syvempää ymmärrystä työn toteuttamiseen ja tavoitteisiin. Vaikka työuraa olisi kertynyt jo vuosikymmeniä, olisi tärkeää pysähtyä välillä miettimään omaa toimintaansa ja pohtia, työskenteleekö yhä ajantasaisen tiedon pohjalta ja vastaako oma osaaminen ensihoidon senhetkisen toimintaympäristön odotuksia. Itsearviointia on myös kuvattu ammatillisen kehittymisen perustaksi (esim Alastalo ym. 2022).
Harsusen (2024) opinnäytetyö on kohdistettu Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen kontekstissa. Kehitetyllä osaamiskartoituskyselyllä on myös osaamisen johtamista selkeyttävä peruslähtökohta, koska se osaltaan sanallistaa ensihoitajilta odotettua osaamista omassa organisaatiossa. Kehitetty kysely ei välttämättä ole sellaisenaan käytettävissä muilla alueilla, mutta sen sisältöjä voi tarkastella kunkin organisaation omiin tarpeisiin peilaten. Osaamiskartoituskyselyä voi edelleen myös jatkokehittää tutkimuksellisin keinoin.
Osaaminen käyttöön
Osaamisen johtaminen on yhä nouseva ilmiö Suomen ensihoidossa, ja siihen kohdistuvat toiveet eivät rajoittune vain organisaation toimintakyvyn säilymiseen vaan myös ensihoitohenkilöstön mahdollisuuksiin hyödyntää monipuolista osaamista työssään ja erottua yksilöinä (kts. Tanninen ym. 2023). Organisaation näkökulmasta tämä tarkoittaa myös resurssien tehokasta käyttöä, eli osaamisen johtamiseen ja hallintaan panostamisessa ei ole häviäjiä.
Osaamista on tarkasteltava toimintaympäristö ja ajankohta huomioiden.
Ensihoitajien osaaminen on kuitenkin hyvin moniulotteinen ja -sisältöinen asia, ja aiempi kansainvälinen tutkimus on tunnistanut satojakin erilaisia ensihoitajilta odotettuja osaamisia. Vaikka täsmällistä, eri maihin yleistettävää tutkimuksellista yhteisymmärrystä ensihoitajien osaamisesta ei ole, on aiempaa tutkimustietoa kokoamalla jo tunnistettavissa pääpiirteet ensihoitajien osaamisvaatimuksista. Tätä olemassa olevaa tutkimustietoa kannattaa hyödyntää osaamisen johtamisen ja hallinnan tukena. Osaamista on kuitenkin aina tarkasteltava toimintaympäristö ja ajankohta huomioiden. Ensihoidon toimintaympäristössä osaamisen johtamisen ja hallinnan teemoissa onkin vielä tutkimuksellisesti paljon ammennettavaa, ja aiheessa on paljon potentiaalia myös erilaisille käytäntöä hyödyttäville opinnäytetöille. Varsinaisen kehittämisen tulisi aina perustua tutkittuun tietoon.
Teksti: Susanna Harsunen, Ensihoitaja (YAMK), Kanta-Hämeen pelastuslaitos ja Hilla Nordquist, yliopettaja, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Kuvat: Sami Leino
Lähteet:
-Alastalo M, Salminen L, Gustafsson M-L, Kajander-Unkuri S. 2022. Itsearviointi – ammatillisen kehittymisen perusta. Pro terveys 1, 26–27.
-Harsunen, S. 2024. Osaamiskartoituskysely ensihoitajille: osa Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen osaamisen hallintaa. https://www.theseus.fi/handle/10024/867542
-Tanninen A, Kouvonen A, Nordquist H. 2023. Advanced-level paramedics’ support needs for developing and utilising competence. International Emergency Nursing, 66:101233.
