Ensihoidon sijaisten asema työpaikoilla on epävakaa.
Vallitseva tilanne aiheuttaa ensihoidon sijaisissa stressiä, merkityksettömyyden tunnetta sekä alanvaihtoaikeita. Asiat ilmenevät Pelastustiedon Ensihoidon siajiset -kyselyssä.
Sijaisena työskenteleviä ensihoitajia pyydettiin kertomaan, miten he arvioivat oman työllisyystilanteen kehittyvän tämän vuoden aikana. Vastaajilla oli mahdollisuus valita useampi eri vaihtoehto. Vajaa puolet (42.3%, n=201) kertoivat joko olevansa tai joutuvansa olemaan vuoden aikana työttömänä. Neljäsosa (25.5%, n=121) ilmoitti menettäneensä tai tulevansa menettämään ansaitsemansa lomat. Reilu viidennes (22.1%, n=105) ilmoitti joutuvansa vaihtamaan työnantajaa, ja saman verran (21.3%, n=101) ilmoitti joutuvansa hakemaan työttömyystukea.
artikkeli jatkuu
Työtä sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa tai omalla paikkakunnalla vaikuttaa olevan vaikea löytää. Vajaa kolmasosa (31.6%, n=150) ilmoitti siirtyvänsä tekemään töitä sairaalan sisälle tai toiseen yksikköön. Reilu kymmenes (14.3%, n=68) ilmoitti muuttavansa töiden perässä toiselle paikkakunnalle. Jotkut vastaajat kertoivat jopa luovuttavansa toivonsa, että työllistyisivät joskus ensihoitoon. Pienellä osalla vastaajista työaikamalli oli muutettu työnantajan aloitteesta joko 12 tunnin työvuoroiksi (6.7%, n=32), 24 tunnin työvuoroiksi (1.5%, n=7), kolmivuorotyöksi tai muuksi työaikamuodoksi (4.6%, n=22).
Työnkuva ja koulutus eivät kohtaa
Moni vastaajista koki, että työnkuva ja koulutuspohja eivät kohdanneet. “Täytynyt tyytyä huonompaan palkkatasoon, koska tykkää työstä ja on etuoikeutettu, että on saanut näinkin pitkään talossa olla. On kova kilpailu paikoista ja paljon tuttuja työttömänä”, totesi eräs.
Reilu kymmenesosa (14.1%, n=67) vastaajista ilmaisi tehneensä töitä perustasolla, vaikka omasi hoitotason luvat. Eräs ammattikorkeakoulusta valmistunut vastaaja kertoi tehneensä 1,5 vuotta töitä perustasolla valmistumisen jälkeen. Toinen vastaaja totesi, että: “siirtymisestä hoitotasolle ei ole mitään tietoa, koska ei ole tarvetta hoitotason työntekijöistä”.
Pitovoima vähenee, vetovoimaa riittää
Nykytilanne on valitettavasti vaikuttanut ensihoitoalan pitovoimaan ainakin sijaisten näkökulmasta. Kyselyn tuloksista ja erityisesti kyselyn avoimista vastauksista huokui epätoivo ja epävarmuus omasta työtilanteesta ja tulevaisuudesta alalla. Osa vastaajista kertoi jopa suunnitelleensa aloittavansa jonkin toisen alan opinnot seuraavan vuoden aikana. Reilu puolet vastaajista ilmoitti harkitsevansa alanvaihtoa jollain tasolla (54.7%, n=260).
Aion vaihtaa alaa -väittämän kanssa täysin eri mieltä oli vajaa viidennes (19.6%, n=93) vastaajista, kun taas jokseenkin eri mieltä asiasta oli reilu kymmenes vastaajista (14.1%, n=67). Vastaajilta kysyttiin myös, ovatko he jo parhaillaan kouluttautumassa toiselle alalle. Selkeä enemmistö vastasi olevansa täysin eri mieltä (54.3%, n=258), vajaa kymmenes (8.0%, n=38) vastasi olevan täysin samaa mieltä ja jokseenkin samaa mieltä oli suurinpiirtein saman verran (8.4%, n=40) vastaajista. “Todella ikävää, että kouluttaudutaan ensihoitajiksi, ja sen jälkeen ei olekaan töitä” ja “On todella ikävää, että ei saa tehdä niitä töitä, mitä oikeasti haluaisi ja tykkäisi tehdä”, avoimissa vastauksissa kerrottiin.
Ensihoito on alana edelleen vetovoimainen ja ensihoitajakoulutus koetaan vastaajien mielestä arvokkaaksi. Samalla sijaisten arvostus koetaan heikoksi ja työllistämismahdollisuudet ensihoidossa huonoksi, mikä lisää stressiä sijaisten keskuudessa. Tästä syystä myös alanvaihtosuunnitelmat lisääntyvät. “Työpaikoista taistellaan, ja se johtaa keräilyyn ja vihoitteluun sijaisten kesken. Varmasti moni vaihtaa myös alaa”, eräs vastaaja kirjoitti.
Tilanne stressaa, pyydetään venymään
Vastaajia pyydettiin reflektoimaan väittämää: “Minua on pyydetty kestämään enemmän ja enemmän valtakunnallisen taloustilanteen takia”. Reilu enemmistö oli väittämän kanssa joko täysin samaa mieltä (38.7%, n=184) tai jokseenkin samaa mieltä (28.0%, n=133). Reilu viidesosa suhtautui asiaan neutraalisti (ei samaa eikä eri mieltä, 21.3%, n=101). Muutamat olivat väitteen kanssa täysin eri mieltä (6.1%, n=29) tai jokseenkin eri mieltä (5.9%, n=28). Tämä tulos peilaa yleisesti sosiaali- ja terveysalan nykytilannetta ja kertoo siitä, että ensihoitajat eivät ole säästyneet taloustilanteen mukanaan tuomilta säästöpaineilta. Muuttuneesta tilanteesta ja säästöpaineista johtuen vastaajat kertoivat olevansa aiempaa stressaantuneempia töiden epävarmuuden vuoksi. Reilu puolet (55.2%, n=262) vastasi olevansa täysin samaa mieltä, kun väittämässä luki: työtilanne aiheuttaa stressiä. Vajaa kolmasosa oli väittämästä jokseenkin samaa mieltä (31.6%, n=150). Vain pieni osa oli eri mieltä (4.2%, n=20) tai jokseenkin eri mieltä (3.6%, n=17).
Teksti: Dimitri Lisitsyn, Christoffer Ericsson, Anu Venesoja
Piirros: Helmi Partanen
Katso tästä Ensihoidon sijaiset -kyselyyn liittyvä tilastodokumentti!
Lisää Ensihoidon sijaiset -kyselyn tuloksia jutuissa:
– Ensihoidon synkkä sijaisuus
– Työnantajan markkinat – portilla on jono ja paha olla
