Akuuttilääkäri Ossi Hannula väittelee tänään (8.12.2023) Ultraäänitutkimuksesta akuuttihoidossa. Vierikaikukuvaus päivystyksellisessä ja kiireellisessä hoidossa Suomessa -väitös tarkastetaan Kuopion yliopistossa (Medistudia, MS300, Kuopion kampus kello 12-16) ja väitöstilaisuutta voi seurata verkossa.
Ossi Hannula oli FinnEM Akatemian Akuuttihuone-podcastin vieraana ja kertoi väitöksestään, joka sisältää kattavan valikoima vierikaikukuvauksen käyttöä hyötyineen ja haittoineen. Hannula tutki myös napakasti vierikaikukuvauksen tutkimusindikaatioita, kuten mikä on vatsa-aortan aneurysman osuvuus ultraäänellä tutkittaessa sekä miten ultraäänitutkimus eroaa, kun kuvantaminen tehdään heti siinä paikalla eikä potilasta siirretä kuvantamisyksikköön.
”Vierikaikukuvaus vastaa kysymykseen kyllä tai ei; onko potilaalla vatsa-aortan aneurysma vai ei. Toimenpiteessä vältellään epämääräisiä kysymyksiä, kuten onko vatsaontelossa jotain, mikä voi aiheuttaa kipua”, Hannula sanoo.
Muuttaako koulutus mitään?
Väitöskirjan ajatus lähti käytännöstä. Ultraäänitutkimusta akuuttilääkäreille kouluttava Ossi Hannula pohti, että muuttuuko mikään sen jälkeen, kun lääkärit ovat saaneet ultraäänikoulutuksen.
”Onko niin, että pidämme koulutuksen, siellä vietetään päivä, kaikilla on tosi hauskaa ja sitten jokainen menee takaisin työpaikalle ja mikään ei muutu”, Hannula kertoo podcastissa.
Väitöstutkimuksen ensimmäisessä osatyössä verrattiin Saarijärven terveyskeskuksessa tehtyjä syviä laskimotukoslähetteitä. Lähetteiden määrää tutkittiin kalenterivuoden ajan ennen koulutusta ja kalenterivuoden ajan koulutuksen jälkeen.
”Ajattelimme, että kun mikään muu sillä alueella ei muutu ja lähetteitä tulee koulutuksen jälkeen vähemmän, niin todennäköisesti potilas on tutkittu terveyskeskuksessa.”
Kustannuksia ja itseluottamusta
Toisessa osatyössään Hannula tutki ultraäänitutkimukseen liittyviä kustannuksia. Minkälaisia kustannuksia syntyy, jos potilas hoidetaan terveyskeskuksessa tai hänet lähetetään sairaalaan laskimotukosepäilynä.
”Kolmannessa osatyössä tutkittiin sitä, että kun jotkut osaavat tehdä ultraäänitutkimuksen kivasti, mutta osa heistä ei tee sitä omassa potilastyössään tai jos tekee, niin ei perusta päätöksentekoaan siihen, vaan pyytää kaikesta radiologin tai vastaavan tutkimuksen. Halusimme tietää, miten suomalainen akuuttilääkäri käyttää ultraääntä”, Hannula kertoo podcastissa.
Asiaa selvitettiin akuuttilääkäreille ja akuuttilääketieteen opiskelijoille tehdyllä kyselyllä.
Teksti Marko Partanen
Kuva Kuopion yliopisto
