Ensihoito 22.3.2019
Facebook (48)

Pohjois-Karjalan ensihoidossa kaikki voittavat – ”Asiakas on tyytyväinen, ensihoitaja on tyytyväinen, ja palomieskaveri on erittäin tyytyväinen”

Se, että potilaat voidaan hoitaa kotonaan, merkitsee paljon harva-alueilla, jossa lähin ympärivuorokautinen päivystys voi olla yli sadan kilometrin päässä.

Se, että potilaat voidaan hoitaa kotonaan, merkitsee paljon harva-alueilla, jossa lähin ympärivuorokautinen päivystys voi olla yli sadan kilometrin päässä.

Miksi lähteä viemään rintakivusta kärsivää vanhusta 170 kilometrin matkaa päivystykseen ja takaisin, kun hänet voisi hoitaa kotonaan?

Tämän ajatuksen pohjalta Siun Sote ja Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen ensihoito ovat muutaman vuoden ajan kehittäneet ensihoitoaan.

Ensihoidon kehitystyössä on ollut kolme osa-aluetta: potilaan saattohoidon tukeminen tämän kotiin, yhteistyö kotihoidon kanssa ja iäkkäiden kotona asumisen tukeminen sekä yhden hoitajan yksikön perustaminen kiireettömille tehtäville.

Nyt Pohjois-Karjalan kaikissa kunnissa on toimiva ambulanssien verkosto, jossa ensihoitajat hoitavat saattohoitopotilaita ja tekevät hoidontarpeen arviointeja yhteistyössä kotihoidon kanssa.

Siun Sote ja Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen ensihoito saivat tekemästään kehitystyöstä Ihmisen parhaaksi -palkinnon torstaina.

Suora numero ambulanssiin

Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen ensihoitomestari Kari Törrönen kertoo, että tällä hetkellä Pohjois-Karjalassa elää kotonaan 204 saattohoitopotilasta. Aikaisemmin heitä kuljetettiin päivystykseen pitkienkin matkojen päähän, nykyisin ensihoitajat pyrkivät hoitamaan heidät kotonaan, tietenkin aina konsultoiden lääkäriä.

Saattohoitopotilailla ja heitä hoitavilla omaisilla on ambulanssin suora numero, jonne he voivat soittaa ongelmien tullessa ja kysyä neuvoa.

”Ensihoitaja voi neuvoa jo puhelimitse, tai jos on ambulanssi on lähellä, tulla käymään ja tarkistamaan tilanteen. Ensihoitajamme pystyvät korjaamaan esimerkiksi toimimattoman kipupumpun paikan päällä.”

Sydänfilmi kotona

Se, että potilaat voidaan hoitaa kotonaan, merkitsee paljon harva-alueilla, jossa lähin ympärivuorokautinen päivystys voi olla yli sadan kilometrin päässä. Siksi ensihoitajat tekevät myös hoidontarpeen arviointeja.

”On järkevämpää, että ensihoitaja käy ensin arvioimassa, kannattaako päivystykseen lähteä.”

Törrönen kertoo esimerkkinä, että tavallisesti kotihoitaja tilaa taksin, jos hänen potilaallaan on vaikkapa kipua rinnassa. Taksi vie potilaan kauas päivystykseen, jossa otetaan sydänfilmi ja todetaan asian olevan kunnossa. Sitten taksi tuo potilaan takaisin.

”Nyt kotihoitaja voi soittaa paikalliselle ambulanssille, voivatko he tulla ottamaan sydänfilmin, ja sen voi lähettää lääkärille. Ei ole järkeä kuskata mummoa siksi satoja kilometrejä ja odotuttaa häntä monta tuntia lääkärissä”, Törrönen sanoo.

Ensihoitajien tehtäväkentän laajentaminen parantaa sekä ensihoitajien työtilannetta että harva-alueen ikäihmisten tilannetta.

”Olemme muuttotappioaluetta, ja väki vähenee. Esimerkiksi, jos Tohmajärvellä on kolme tehtävää vuorokaudessa, väliin sopii kotihoidonkin tehtäviä. Jos taas on kiire päivä, muut yksiköt paikkaavat. Kenttäjohtaja siirtää yksikköjä parhaaksi katsomilleen paikoille”, Törrönen sanoo.

Sopii harva-alueelle

Yhteistyötä helpottaa myös se, että potilastietojärjestelmä on sama koko Pohjois-Karjalassa, ja sitä voivat käyttää sekä ensihoitajat että kotihoito.

Törrösen mukaan systeemi sopii hyvin harvaan asutuille alueille, Etelä-Suomessa taas ensihoitotehtäviä on niin paljon, ettei vastaavaa järjestelmää kannata luoda.

Törrönen kertoo, että ensin henkilökunta näki hoidontarpeen arvioinnin ylimääräisenä työnä ja uskoi valmiuden kärsivän. Tarkemmin ajateltuna näin ei ole.

”Jos esimerkiksi Lieksassa oleva potilas viedään päivystykseen, siitä tulee edestakaisin 170 kilometriä ja yli kolme tuntia. Jos potilas hoidetaan kotonaan, siihen menee 40 minuuttia. Onhan valmius paljon parempi silloin, ettei tarvinnut ajaa muutamaa tuntia.”

”Asiakas on tyytyväinen, ensihoitaja on tyytyväinen, ja palomieskaveri on erittäin tyytyväinen. Kaikkihan tässä lopulta voittavat.”

Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen ensihoidolla oli viime yhteensä noin 41 000 tehtävää. Pelastuslaitos tuottaa ensihoitopalvelut osana Siun sote –kuntayhtymää.

Ihmisen parhaaksi -palkinnon lahjoittavat Suomen Messusäätiö ja Sairaanhoitajaliiton omistama koulutus- ja kustannusyhtiö Fioca

Teksti: Kaisu Puranen

Kuva: Kimmo Kaisto

Lue täältä tarkemmin, miten ensihoitajat toimivat Pohjois-Karjalassa!