Hukkuminen on maailman kolmanneksi yleisin kuolinsyy, kun kyseessä on tahaton vamma. Vuonna 2023 Suomessa hukkui 87 henkeä, kun hellevuonna 2021 hukkui hurjat 157 henkeä. Piikki tilastoissa asettuu kesä-heinäkuulle. Syynä on useimmiten ”kolme Hoota”: helle, humala ja huolimattomuus. Tyypillinen hukkuja on mies.
Hukkuminen tarkoittaa nesteeseen uppoutumisesta johtuvaa hengitysvaikeutta, jossa hengitystiet ovat joko vapaat (immersio) tai nesteen peittämät (submersio). Termejä hukuksissa ollut, kuivahukkuminen tai lähes hukkunut, ei tulisi käyttää. Potilas on hukkunut ja kuollut tai hukkunut ja selviytynyt. Mikäli potilas on pelastettu vedestä, mutta ei valita hengitysvaikeutta, hänet on vesipelastettu.
Eloton hukkunut
Vedestä nostetun potilaan hengitys tarkistetaan välittömästi. Hengitys saattaa olla haukkovaa, vaikka sydän on vielä käynnissä. Tätä ei tule sekoittaa sydänpysähdykseen liittyviin, agonaalisiksi kutsuttuihin hengenvetoihin, jotka eivät liikuta ilmaa. Reagoimattoman potilaan elvytys aloitetaan viidellä ventilaatiolla. Ne tulisi aloittaa jopa jo pelastusveneessä tai veden varassa. Ventilaatiot ajavat nestettä keuhkoista pois ja lyhytaikaisen hukkumisen jälkeen hengitys saattaa jopa käynnistyä niillä. Mikäli nestettä tulee suusta, se poistuu parhaiten, kun potilas käännetään kyljelleen. Tämä tehdään ennen imuja. Mikäli kyse on maallikoista, hukkumistapauksissa pelkkä paineluelvytys ei ole suositeltavaa, vaan pääpaino tulisi olla puhalluksissa.
Muutoin noudatetaan normaalia hoitoelvytyksen kaavaa. Hypoksiaa hoidetaan annostelemalla 100% happea ja käyttämällä tiivistä hengitystien varmistusvälinettä. Keuhkojen heikentyneen myötäilevyyden (komplianssi) vuoksi kurkunkannen yläpuolelle ulottuva (supraglottinen) hengitystien varmistusväline ei välttämättä tiivisty riittävästi, jotta potilasta voitaisiin ventiloida. Olisikin suositeltavaa intuboida potilas. Supraglottiset hengitystiemallit ei myöskään estä vatsansisällön joutumista keuhkoihin (aspiraatio).
PEEP-venttiili on hyvä asettaa 5-10cmH2O -tasolle, muttei korkeammalle, sillä se lisää rintakehän sisäistä painetta, mikä syö paineluelvytyksen hyötyä. Tärkein selviytymiseen vaikuttava tekijä on submersioaika.
Teksti Jukka Kettunen
Kuva Dimitri Lisitsyn
Lue koko juttu Pelastustiedosta 2/2024.
