Ratkaisuehdotuksia ensihoidon suurkuluttajien tunnistamiseen ja auttamiseen Pirkanmaalla

Ensihoidon tehtävämäärät ovat olleet noususuuntaiset vuosien ajan ja tehtävämäärien lisääntyessä ensihoidon resurssien riittävyys ja asianmukainen kohdentaminen aiheuttavat haasteita. Yksi, joskin monimuotoinen, runsaasti ensihoitopalvelun resursseja vaativa potilasryhmä ovat ensihoidon suurkuluttajat, jotka hälyttävät ensihoitoyksikön paikalle jopa useita kertoja kuukaudessa. Niina Suden YAMK-opinnäytetyössä selvitettiin ensihoidon suurkuluttajien palveluohjausta ja tarvittavia auttamiskeinoja Pirkanmaalla sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoiden näkökulmasta.

Määritelmät epäselviä

Ensihoidon suurkuluttamiselle ei ole määritelty vakiintuneita raja-arvoja kotimaassa tai kansainvälisesti, ja sen vuoksi suurkuluttamisen määritelmät vaihtelevat merkittävästi. Suurkuluttajat ovat tutkimuskirjallisuuden mukaan useimmin keski-ikäisiä ja heikompi sosioekonominen asema on heille tyypillistä. Mielenterveys- ja päihdeongelmien esiintyvyys on korostunutta tässä potilasjoukossa, mutta myös muiden kroonisten pitkäaikaissairauksien esiintyvyys on yleisempää. Useiden eri palveluiden yhtäaikainen ja päällekkäinen käyttö ilman selkeää hoitosuunnitelmaa altistaa yleensä ensihoidonkin suurkuluttamiselle. Tutkimuskirjallisuudessa tämän monipalvelukäyttäjyyden arvellaan osin johtuvan sirpaleisista palvelujärjestelmistä ja toiminnan kokonaisvaltaisen koordinoinnin puutteesta. Toisaalta myös perusterveydenhuollon hoitokontaktien täydellinen puuttuminen lisää ensihoidon suurkuluttamisen riskiä etenkin kroonisia pitkäaikaissairauksia sairastavilla potilailla.

Ristiriita tulisi ratkaista

Ensihoitopalvelujen runsas käyttö on ongelmallista järjestelmän resurssien kohdentamisen ja kustannusten kohoamisen lisäksi myös yksilön itsensä sekä ensihoitopalvelun työntekijöiden näkökulmasta. Potilaan subjektiivinen kokemus toistuvasta omasta avuntarpeesta sekä järjestelmän kykenemättömyys reagoida tähän asianmukaisesti aiheuttavat ristiriidan, jonka ratkaisemiseen tulisi aktiivisesti pyrkiä. 

Aineisto haastattelemalla

Niina Suden (2024) opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää suurkuluttajien palveluohjausta ja tarvittavia auttamiskeinoja Pirkanmaalla sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoiden näkökulmasta. Tavoitteena oli kerätä tietoa ensihoidon suurkuluttajista sekä heidän auttamiskeinoistaan. Kerättyä tietoa voidaan hyödyntää jatkossa ensihoidon suurkuluttajien palveluohjauksen sekä moniammatillisen yhteistyön kehittämisessä alueella. Opinnäytetyön tutkimusaineisto kerättiin asiantuntijahaastatteluin (n = 15). Tutkimukseen haastateltiin niitä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, jotka potentiaalisesti kohtaavat ensihoidon suurkuluttajia osana työtehtäviään. Haastateltavat työskentelivät ensihoitopalvelussa, selviämishoitoasemalla sekä sosiaali- ja kriisipäivystyksessä, alueen yhteispäivystyksessä, terveysasemalla, kotihoidossa ja kotona asumista tukevissa palveluissa. Haastatteluaineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.

Potilasryhmä tunnistettava

Opinnäytetyön tulosten perusteella potilasryhmän tunnistaminen on tärkeä ensimmäinen askel hoitopolulla ja palveluohjauksen toteuttaminen tulisi olla selkeää sekä yhdenmukaista. Tulosten mukaan ensihoidon suurkuluttajien saaminen palvelujen piiriin edellyttää kompetenssia tunnistamiseen sekä järjestelmällisen palveluohjauksen toteuttamista. Kompetenssi muodostuu tunnistamisen mahdollistavista tekijöistä, työntekijän yksilöllisistä ominaisuuksista sekä moniammatillisesta yhteistyöstä. Suurkuluttamisen kriteerien määrittely, sähköisten järjestelmien ja kirjausten hyödyntäminen, lisäkoulutus ja tehokas tiedonkulku olisivat tärkeitä ensihoidon suurkuluttajien tunnistamista tukevia tekijöitä. Järjestelmällinen palveluohjaus vaatii onnistuakseen selkeitä ja yhtenäisiä toteutustapoja sekä työntekijän tukemista esimerkiksi selkeästi laadituin ohjein.

Moniammatillisia interventioita

Tulosten mukaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset toivoisivat käyttöön ensihoidon suurkuluttajille kohdennettua ja koordinoitua moniammatillista interventiomallia, jossa henkilökohtaisiin tarpeisiin yksilöityä apua tarjottaisiin tehokkain, tutkimuksellisesti kehitetyin toimintatavoin. Intervention tukena tulisi panostaa niihin päivittäistyön keinoihin, joilla suurkuluttamista voidaan vähentää ja ennaltaehkäistä. Näitä keinoja olisivat riittävien resurssien järjestäminen tarpeellisiin sosiaali- ja terveysalan palveluihin, potilaslähtöisesti suunnitellut toimintatavat ja auttamiskeinot, toimijoiden riittävä osaamistaso sekä moniammatillisen yhteistyön kehittäminen ja saumattoman tiedonkulun varmistaminen. Päivittäistyössä hyvä potilaan kohtaaminen ja ammattilaisten ymmärrys muiden auttajien resursseista sekä mahdollisista hoitopoluista voisivat parantaa potilasohjauksen laatua ja potilaskokemusta niin suurkuluttajien kuin muidenkin potilasryhmien kohdalla.

Suunnitelmallisuutta ja kohdennettua auttamista

Johtopäätöksinä voidaan todeta, että ensihoidon suurkuluttajien auttaminen vaatii suunnitelmallista toimintaa sekä kohdennettuja auttamiskeinoja. Niina Suden (2024) opinnäytetyössä raportoitua aiemman tutkimustiedon synteesiä sekä haastatteluaineistoon perustuvien tulosten antia on mahdollista hyödyntää yhdessä alueellisten, käytettävissä olevien resurssien kartoittamisen myötä suurkuluttajien tunnistamisen, palveluohjauksen sekä auttamiskeinojen kehittämisessä niin alueellisesti kuin laajemmaltikin. Aiheesta tarvitaan myös lisää kotimaista tutkimusta sekä tiedonjakoa jo olemassa olevista hyvistä käytännöistä. 

Kirjoittajat:
Niina Susi, ensihoitaja YAMK, Pirkanmaan hyvinvointialue
Hilla Nordquist, yliopettaja, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Niina Suden YAMK-opinnäytetyön ”Ensihoidon suurkuluttajat: ratkaisujen etsiminen tämän potilasryhmän tunnistamiseen ja auttamiseen Pirkanmaalla” voit lukea tästä!