Sakset käyvät ensihoidossa – selvitys koko maan tilanteesta

Hymyilevä valtiovarainministeri poseerasi isot sakset kädessään valmiina tekemään säästötoimenpiteitä maan talouden pelastamiseksi. Sakset louhivat myös ensihoitoa. Pelastustieto selvitti maan jokaiselta alueelta, miten säästöt kohdistuvat ensihoitoon. Toisin kuin ministerillä kuvassa, alueilla ei hymy ole herkässä.

Sakset ovat louskuttaneet jo parin vuoden ajan. Iso pää aukesi viime vuonna Kainuussa. Siellä käytiin ennätyspitkät yhteistoimintaneuvottelut, joiden perusteella 17 hyvinvointialueen ensihoitajaa irtisanottiin säästöjen saneleman valmiuden vähentämisen ja ulkoistamisen tieltä. Myöhemmin huomattiin, että hyvinvointialueen ensihoito ei pyörikään jäljelle jääneellä henkilöstöllä, joten kaikki irtisanomiset peruttiin ja irtisanotuille tarjottiin mahdollisuus palata takaisin töihin.

Vuodenvaihteessa ensihoidon sopeutustoimia on nähty ympäri Suomen. Erityisesti HUS-alueelta kuuluu kovia säästöuutisia. HUS-alueella toimitaan muihin hyvinvointialueisiin nähden poikkeuksellisesti, sillä HUS järjestää ensihoidon Helsingin kaupungin lisäksi Itä-, Keski- ja Länsi-Uudenmaan sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueilla. HUS:lla ja sen vaikutuspiirin kuuluvilla hyvinvointialueilla rahoitus kulkee taskusta toiseen. Ensin hyvinvointialueet ja Helsinki maksavat HUS:lle ensihoidon järjestämisestä, minkä jälkeen HUS järjestää palvelun itse tai ostaa sen tuottajilta. 

Hätäkeskuslaitoksessa jonkin aikaa käytössä ollut uusi tapa käsitellä ensihoitotehtäviä on vähentänyt tehtävämäärää monin paikoin noin kymmenen prosentin verran. Kuluva vuosi 2025 näyttää, kuinka paljon Hätäkeskuslaitoksen ensihoitouudistus voi kompensoida vähennettyä ambulanssivalmiutta tai että onko valmiutta mahdollista palauttaa lähemmäksi alkuperäistä tasoa, jos tarve vaatii.

Ahvenanmaalta, Helsingistä ja hyvinvointilalueilta tiedusteltiin, minkälaisia säästöpaineita niillä on ja miten ne vaikuttavat alueen valmiuteen.

Helsinki

Helsingissä ensihoitoa operoivan pelastuslaitoksen ensihoitobudjetti on noin 17 miljoonaa euroa, josta tulee säästää 500 000 euroa. Säästöt eivät vaikuta valmiuteen ja henkilöstön määrään. Ne eivät myöskään vaikuta operatiiviseen toimintaan mitenkään.

Kari Porthan, ensihoitopäällikkö, Helsinki

Itä-Uudenmaan hyvinvointialue

HUS Porvoo alueella (Itä-Uudenmaan hyvinvointialue) aloitettiin palveluntuottajan eli Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen ensihoitopalvelun säästötoimenpiteet jo vuosien 2023 ja 2024 aikana. Vuonna 2023 alusta alkaen vähensimme muun muassa yhden perustason ensihoitoyksikön 12/7-valmiutta 8/5 valmiuteen. Keväällä 2024 vähensimme yhden ensihoitoyksikön 24/7-valmiuden 12/7-valmiuteen. Sen johdosta vähensimme luontaisen poistuman kautta neljä hoitotason ensihoitajan vakinaista työsuhdetta. Lisäksi rajoitimme hoitotason perehdytykseen hyväksyttävien perustason ensihoitajien lukumäärää sekä vähensimme kustannuksia aiheuttavat koulutukset minimiin.

Tänä vuonna (2025) käytämme pääosin perustason keikkalaisia korvaamaan äkillisiä henkilöstövajeita. Ensihoidon kenttäjohtaja voi omalla päätöksellään pudottaa yhden alueen kuudesta hoitotason yksiköstä perustasolle sekä pudottaa yhden kaikkiaan seitsemästä ensihoitoyksiköstä kokonaan pois valmiudesta suunnitellun työvuoron ajaksi, mikäli äkillistä henkilöstövajetta ei saada korvattua ilman ylitöitä. Tänä vuonna emme tule hyväksymään uusia perustason ensihoitajia hoitotason perehdytykseen, eikä ensihoitajia lähetetä ulkopuolisiin ja kustannuksia aiheuttaviin koulutuksiin. Mahdolliset luontaisen poistuman kautta vapautuvat hoitotason työsuhteet muutetaan perustason työsuhteiksi.
Kaikki edellä mainitut säästötoimenpiteet on sovittu HUS Ensihoidon johdon ja ensihoidon vastuulääkärin kanssa. Emme ole tarvinneet yhteistoimintamenettelyitä, kiitos luontaisten poistumien. 

”Merkittävimmät vaikutukset kohdistuvatkin työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen.”

Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen ensihoidon vastuualueen budjetti on tälle vuodelle noin seitsemän miljoonaa euroa. Kokonaissäästötavoitteemme ovat lähellä miljoonaa euroa, jotta saisimme palautettua vuosien 2022–2023 aikaiset palvelutuotannot ja henkilöstömäärät. Tämän vuoden ensihoidon talousarvio on noin 350 000 euroa alijäämäinen, jonka yritämme saada säästettyä tälle vuodelle suunnitellulla, edellä mainituilla säästötoimenpiteillä. 

Säästöillä ei toistaiseksi ole ollut merkittäviä vaikutuksia ensihoidon palvelutuotantoon, kiitos marraskuussa 2023 hätäkeskuksissa käyttöönotetun ensihoidon tehtäväkäsittelyohjeen. Se on vähentänyt meidän ensihoitotehtäviämme noin 13 prosenttia. Merkittävimmät vaikutukset kohdistuvatkin työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen, koska esimerkiksi perustason ensihoitajat eivät pääse etenemään urallaan hoitotasolle.

Jorma Kuikka, ensihoitopäällikkö, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos 

Pirkanmaan hyvinvointialue

Pirkanmaan hyvinvointialuetta koskevat yhteistoimintaneuvottelut käytiin viime vuoden (2024) puolella. Tämän johdosta ensihoitopalvelusta vähennettiin kaksi hallinnollista työtä tekevää henkilöä. Operatiiviseen toimintaan neuvotteluissa ei tullut muutoksia eli jatkamme palvelutasopäätöksen mukaisilla resursseilla. Operatiiviseen työhön liittyen tuli työnjohdollisia muutoksia niin, että vuoron esihenkilö siirtyi 24 tunnin vuoroista tekemään 12 tunnin ja 8 tunnin työpäiviä. Kenttäjohdon resursseista kentällä toimiva kenttäjohtaja (L4) siirrettiin tilannekeskuksesta keskuspaloasemalle.

Anssi Aunola, ensihoitopalveluiden päällikkö, Pirkanmaan hyvinvointialue

Lapin hyvinvointialue

Kun vuoden 2025 talousarviota valmisteltiin, päivystyksen ja valmiuden vastuualueelta saatiin eri toimenpiteitä tekemällä säästöjä aikaiseksi, joten ensihoidon talousarvioon ei kohdistunut säästöjä muuta kuin hankintojen osalta. Valmius haluttiin pitää entisellään. 

Lapin hyvinvointialue on maantieteellisesti laaja ja sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) palveluverkko harva. Hyvinvointialueen säästötarpeista johtuen alueen terveyskeskuksien vuodeosastoja on lakkautettu ja palveluja karsittu. Vuodeosastojen lakkauttamisen myötä ollaan perustamassa samaisiin kuntiin kotisairaalatoimintaa, mitä ensihoito tukee harva-alueella varsinkin yöaikana. Vuodeosastojen lakkautuksien myötä hoitolaitossiirtojen määrä ja niihin kuluva aika ovat lisääntyneet. Myös muita ensihoidon ja eri sote-toimijoiden yhteistyön kehittämisprojekteja on meneillään. 

”Pahimmillaan lakkautusten jälkeen Länsi-Pohjan keskussairaalaan Kemiin jää vain terveyskeskustasoinen päivystys.”

Valtakunnallisen sairaalaverkkomuutoksen myötä hyvinvointialueella olevan Länsi-Pohjan keskussairaalan erikoissairaanhoidon eri alojen päivystystoimintaa lakkautettiin osittain viime vuonna (2024). Tämän vuoden lopussa niitä lakkautetaan lisää. Pahimmillaan lakkautusten jälkeen Länsi-Pohjan keskussairaalaan Kemiin jää vain terveyskeskustasoinen päivystys. Edellä mainittujen muutosten takia esihoitopalvelustamme ei ole vähennetty päivystäviä yksiköitä eikä henkilöstöä lainkaan. Todennäköisesti tarvitsemme tämän vuoden (2025) lopussa 1-3 ensihoitoyksikköä lisää.
Ensihoitopalvelu oli edellisenä vuonna ja tulee kuluvanakin vuonna olemaan koko hyvinvointialuetta koskevan yhteistoimintamenettelyn piirissä. Säästötarve voi kohdistua myös ensihoitoon.

Markku Alalahti, vs. ensihoidon vastuualuejohtaja, Lapin hyvinvointialue

Pohjanmaan hyvinvointialue

Säästöt eivät ole toistaiseksi kohdistunut yhteistoimintamenettelyn tai muunkaan kautta Pohjanmaan ensihoitoon. Vaikka säästöjä ei ole, niin pidämme aikaisempaa tiukempaa budjettikuria läpi vuoden. Varsinkin henkilöstökulut, jotka ovat 75 prosenttia talousarviosta, pidetään kurissa. Myös hankinnoissa harkintaa käytetään aikaisempaa enemmän. 

”Ensihoidon kuormitus kasvaa hieman, mutta meillä oli tilausta ottaa tehoja lisää irti.”

Olemme vähentäneet valmiutta 1.1.2025 alkaen. Vaasasta lakkautettiin yksi perustason 12/7-valmiutta tekevä ambulanssi, kyseessä ei ollut suora säästövaatimuksen kautta tullut toimenpide. Vähennys liittyi osana uuden työajan viikkotuntimäärän laskun kautta johtuvaan kustannusten kasvuun ja sen hillitsemiseen. Ensihoidon tehtävämäärät ja kuormitus antoivat tähän mahdollisuuden ilman, että valmius ja potilasturvallisuus kärsivät. Myös uudet toiminnot, kuten liikkuva sairaala (ERP071) ja ensihoidon D-tehtävien hoidon tarpeen arviointi (ERP078) hillitsevät ensihoidon tehtävien liiallista kasvua. 
Henkilöstöä ei ole jouduttu muutosten takia vähentämään, vaan uusia tehtäviä löytyy tulosyksikön sisältä. 

Ensihoidon kuormitus kasvaa hieman, mutta meillä oli tilausta ottaa tehoja lisää irti, koska tilanne oli hyvin suotuisa. Pohjanmaalla on terve väestö ja täten myös matalahkot käyttöasteet. Pitkä ja kapea maantieteellinen alue kuitenkin edellyttää 14 ambulanssia. 

Tom Smedlund, ensihoitopäällikkö, Pohjanmaan hyvinvointialue

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue

Meillä Keski-Pohjanmaalla säästökuuri on näkynyt seuraavasti. Laskimme vuodenvaihteessa valmiutta yhden 12/7-valmiudessa olevan yksikön verran. Taustalla oli säästötavoitteen lisäksi hätäkeskuksen tehtävänkäsittelyohjeen myötä tapahtunut ensihoitotehtävien valtakunnallinen vähentyminen. Meidän alueellamme tehtävämäärät ovat vähentyneet noin 10 prosenttia viime vuoden aikana. Yksikön valmiudesta poisto ei aiheuttanut irtisanomisia, sillä yksikössämme oli kolme täyttämätöntä vakanssia, joista luovuimme. 
Hyvinvointialueellamme on alkanut uudet yhteistoimintaneuvottelut, joiden ei pitäisi vaikuttaa ensihoitopalveluun.

Harri Köyhäjoki, vs. ensihoitopäällikkö, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue

Satakunnan hyvinvointialue

Meillä ei ole tällä hetkellä asetettu kiinteää säästötavoitetta ensihoidolle. Valmiutta ei ole jouduttu vähentämään, mutta synergioita on löydetty sekä pelastustoimen kanssa lisätty monitoimiyksiköitä. Synergioita tullaan etsimään myös muiden kotiin vietävien palveluiden kanssa tämän vuoden aikana. Tämä osaltaan johtuu myös tehtävämäärän vähenemisestä ja profiilin muuttumisesta kiireettömämpään suuntaan. Hyvinvointialueella on alkamassa koko henkilöstöä koskeva yhteistoimintamenettely, jonka seurauksista emme tiedä. 

Vesa Lund, ylilääkäri, Satakunnan hyvinvointialue

Kymenlaakson hyvinvointialue

Kymenlaakson hyvinvointialueella on ollut viime vuosina kesäkaudella ylimääräinen yksikkö miehitettynä, koska kesäaikoina tehtävämäärän lisääntyy. Tästä lisäresurssista luovutaan, mikä vähentää kesäaikaista työvoimatarvetta. Sijaisia ei tarvita enää niin paljon, säästö on noin 40 000 euroa. Henkilöstöä koskien ei ole tarvetta yhteistoimintamenettelyyn, eikä valmiuden muutoksiin vuoden 2025 aikana. Akuuttipalveluiden ja ensihoidon toimintayksikölle ei ole määrätty euromääräistä säästötavoitetta, mutta tarkastelemme ylityötarpeet entistä tiheämmällä kammalla, samoin hankinnat.

Janne Wall, toimintayksikön päällikkö, Akuuttipalvelut/ensihoito

Pohjois-Savon Hyvinvointialue

Säästö- ja sopeuttamisvelvoite tälle vuodelle on noin 650 000 euroa. Talousraami on sitova, eli menobudjettia ei saa ylittää. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kyseinen rahamäärä täytyy säästää kaikin keinoin ja kaikki hankinnat on harkittava tarkoin. Myös henkilöstökuluista on säästettävä. Muutamme Juankosken 24/7-yksikön 12/7-yksiköksi sekä Vieremän ja Vesannon 24/7-yksiköt alue-ensihoitoyksiköiksi. Lisäksi Varkaudessa aloittaa uutena yksikkönä alue-ensihoitoyksikkö. Alue-ensihoitoyksiköt toimivat tiiviisti omilla alueillaan liikkuvan sairaalan ja muiden sidosryhmien kanssa. Yksiköiden halutaan parantavan kuljettamatta jätettyjen potilaiden palvelua, sillä hätäkeskuksen välittämistä tehtävistä noin puolet päätyy X-koodiin.  

”Ensihoidon valmius nousee yhdellä yksiköllä, vaikka kuljettavien yksiköiden määrä väheneekin.”

Muutosten jälkeen hyvinvointialueella on viisi alue-ensihoitoyksikköä, joista Kuopion kantakaupungin yksikkö on 12/7-yksikkö ja muut 24/7-yksiköitä. Muutoksilla saadaan säästöjä henkilöstökuluista ja itse asiassa yksiköiden määrä nousee yhdellä. 
Henkilöstöä ei olla irtisanomassa, mutta joidenkin määräaikaisten työsuhteiden jatkoja täytyy tarkastella. Tällä hetkellä ei ole tiedossani, että yhteistoimintamenettelyä tarvitsisi käynnistää. 
Toiminnan näkökulmasta ensihoidon valmius nousee yhdellä yksiköllä, vaikka kuljettavien yksiköiden määrä väheneekin. Pyrimme kohdistamaan alue-ensihoidon tehtävät mahdollisimman hyvin sellaisiin tehtäviin, missä lähtökohtaisesti kuljetusta ei tarvita. Toki alue-ensihoitoyksiköt toimivat hätätilapotilaiden kohdalla lähimmän yksikön periaatteella. 

Tero Martikainen, apulaisylilääkäri, Pohjois-Savon hyvinvointilaue

Kainuun hyvinvointialue

Kainuun hyvinvointialueella on toteutettu iso muutos vuoden 2024 syksyllä, jolloin ensihoidossa käynnistyi monituottajamalli osana toimialueen säästötoimia.
Hoitotason ensihoito tuotetaan nyt omana toimintana ja perustason ensihoito ostopalveluna. Alueen ensihoitoyksiköitä on ohjattu tehtävämäärien mukaisesti kenttäjohtajien toimesta. Vaikutukset yöaikaiseen valmiuteen ovat olleet maltillisia, päiväaikaisen valmiuden pysyessä hyvällä tasolla.  

Ensihoidon uutta toimintamallia on tuettu myös muilla toimilla. Tilannekeskuksen aloittaessa hätäkeskukselta tulevien kiireettömien D-tehtävien käsittelyn ovat ensihoidon tehtävämäärät merkittävästi vähentyneet. Samoin Akuutti kotisairaalan laajentuminen maakunnalliseksi toiminnaksi on vaikuttanut vähentävästi ensihoidon hoitamiin tehtäviin.
Hyvinvointialueellamme on toteutettu yhteistoimintamenettely liittyen monituottajamallin vaikutuksiin ensihoidon henkilöstömäärään ja henkilöstön sijoittumiseen eri toimipisteiden välillä. Käytyjen neuvotteluiden tuloksena oman henkilöstömäärän on todettu pysyvän ennallaan. Muutokset henkilöstön sijoitteluun toimipisteiden osalta ovat vielä kesken.

Tiina Kähkönen vs. toimialuejohtaja akuuttihoidon ja pelastuksen palvelut, Kainuun hyvinvointialue

Päijät-Hämeen hyvinvointialue

Tälle vuodelle ei suoraan ensihoitoon ole tulossa säästötavoitteita. Pääsimme jo viime vuonna koko Akuutti24:n tulosalueella (ensihoito, päivystys, kotisairaala, päivystysosasto ja selviämisasema) tavoiteltuihin sopeutuksiin toimintaan liittyvillä toimenpiteillä. Esimerkiksi päivystyksen ja päivystysosaston laboratorionäytteiden ottamisen ohjeistamisella ja tarkemmalla huomioimisella sekä päivystysosaston potilaspaikkamäärää hieman vähentämällä. Kokonaisuudessaan tulosalue sopeutti jo vuonna 2024 yli miljoona euroa. Osana sopeutustoimia vähennettiin ensihoidon osa-aikaiset yksiköt Lahdessa ja Orimattilassa. Orimattilan yksikkö oli jäänyt resursseihin, vaikka sen hoitamat alueet Myrskylä ja Pukkila siirtyivät Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelle jo vuonna 2023. Yhteistoimintamenettelyitä ei ole hyvinvointialueelle siirtymisen jälkeen pidetty.
Tulevalle vuodelle ei ole tulossa suoranaisia säästöjä. Toimintaa kehitetään edelleen palvelemaan alueemme asukkaita entistä paremmin ja kohdennetummin. Alueemme palvelut kyetään turvaamaan olemassa oleville resursseilla. Palveluntarve ensihoidossa jatkoi vähenemistään, viime vuonna vähennystä edellisvuoteen tuli noin 12 prosenttia. 

Sami Rive, ensihoitopäällikkö, Päijät-Hämeen hyvinvointialue

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue

Pohjois-Pohjanmaalle kohdistui mittavia hallituksen linjaamia sopeutuksia, joita on laitettu täytäntöön loppuvuoden aikana. Raahen yöpäivystys päättyi, minkä tilalla aloitti klo 8-22 päivystävä perusterveydenhuollon laaja kiirevastaanottotoiminta 1.1.2025 alkaen.
Oulaskankaan erikoissairaanhoitoa on kevennetty asteittain ja sen yhteispäivystys päättyy 1. huhtikuuta, jolloin toiminta muuttuu laajaksi kiirevastaanotoksi. Tämä toimintaa jatkuu ympärivuorokautisena 30.9.2025 saakka. Hyvällä yhteistyöllä eri toimijoiden kanssa olemme muutosta tehneet ja suunnittelu jatkuu edelleen. 

”Muutoksen käynnistyminen on toetutunut odotetulla tavalla, eikä merkittävää kuormaa ainakaan vielä ole kohdistunut ensihoitoon.”

Ensihoito on ollut muutossuunnittelussa erittäin hyvin mukana ja vahvasti edustettuna. Raahen muutos on ainakin alkuvuoden aikana toteutunut suunnitellusti, eikä ainakaan vielä ole merkittävästi kuormittanut ensihoitoa. Oulaskankaan toiminta on ollut niin sanotulla supistetulla mallilla, jollaisena se on toiminut jo aikaisempina vuosinakin kesäaikaisin. Muutoksen käynnistyminen on toetutunut odotetulla tavalla, eikä merkittävää kuormaa ainakaan vielä ole kohdistunut ensihoitoon.
Koska alueellamme, erityisesti haja-astusalueella tehdään merkittäviä muutoksia sote-toimintaan tulevan vuoden aikana, ei ensihoitoon tällä hetkellä kohdisteta merkittäviä sopeutuksia. Valmiutemme säilyy ennallaan ainakin 30.9. saakka. Arvio muutosten vaikutuksista tehdään elokuussa ja sen jälkeen päätetään loppuvuoden valmiudesta. Olen hyvin tyytyväinen tähän päätökseen. Näin saamme kokemusta jo nyt tehdyistä muutoksista ja näemme kuinka kehittämistoimet ovat onnistuneet. Toki paljon on vielä tehtävää, eikä vuoden 2026 tilanne varmaankaan ole yhtään helpompi.

Mirja Annala, palvelualuejohtaja, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue

Varsinais-Suomen hyvinvointialue

Varsinais-Suomen ensihoito on saanut tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmassa velvoitteen tehostaa toimintaansa 1,5 miljoonalla eurolla vuonna 2025. Tehostamistoimia toteutetaan esimerkiksi kehittämällä työvuorosuunnittelua, mikä vähentää ylitöiden tarvetta ja parantaa resurssien käyttöä. Lisäksi ensihoitopalveluita suunnitellaan ja toteutetaan asiakastarpeeseen perustuen kysyntäohjatusti, yksikkömäärä on päivällä suurempi kuin yöllä.
Valmiustunteja on vähennetty, mikä näkyy siten, että Turussa ja Salossa yöaikaisia yksiköitä on vähennetty ja Uudessakaupungissa on luovuttu päiväyksikön sunnuntaivalmiudesta. Turun yövalmius nostetaan kesäksi lähes ennalleen vastaamaan sesongin lisääntynyttä kysyntää.
Tehostamistoimet on toteutettu henkilöstövaikutukset minimoiden. Vakituista henkilöstöä ei ole irtisanottu, mutta tarve sijaisille on vähentynyt.

Timo Iirola, ensihoidon ylilääkäri, Varsinais-Suomen hyvinvointialue

Ålands hälso- och sjukvård

Ahvenanmaan terveydenhuolto (Ålands hälso- och sjukvård) ja Maarianhaminan pelastuslaitos neuvottelevat parhaillaan ensihoitoa koskevaa sopimusta, joka on tarkoitus saada voimaan syksyllä 2026. Maarianhaminan kaupunki irtisanoi sopimuksen, koska nykyisen sopimuksen mukaiset toimintakustannukset ovat nousseet nopeammin kuin sopimuksen mukaiset tulot, jotka ovat tarpeen palvelutason ylläpitämiseksi. Emme ole kärsineet leikkauksista, mutta sopimus tulee päivittää vastaamaan nykyisiä vaatimuksia ensihoidossa. Emme tällä hetkellä tiedä, muuttuuko palvelutaso, kun uusi sopimus astuu voimaan (2026). 

 Tom Göstas ambulanssimestari, Maarianhaminan pelastuslaitos

Keski-Suomen hyvinvointialue

Keski-Suomen hyvinvointialueella tilanne on ensihoidon talouden suhteen osaltaan kohtalaisen hyvä. Ensihoidon hallinto on yhteistoimintamenettelyssä, se koskee ensihoitopäällikköä, ensihoitomestareita ja osastonhoitajia.
Operatiiviselle ensihoidolle ei ole määritelty massiivisia säästötavoitteita eikä valmiutta ole tarkoitus heikentää tai yksiköiden hoitovalmiutta vähentää.
Olemme pystyneet tehostamaan resurssien käyttöä jo aiemmin, esimerkiksi tiiviillä yhteistyöllä pelastustoimen resurssiyksikön kanssa.
Tänä vuonna (2025) tarkoituksena on tehostaa edelleen ajoneuvokaluston käyttöä sekä poistaa käytöstä yksittäisiä ylimääräisiä ajoneuvoja. 
Olemme luottavaisia, että pystymme tuottamaan nykyisentasoista ja -laatuista ensihoitoa eikä yleinen heikko taloustilanne näkyisi ensihoidossamme.

Sami Hård, vt. ensihoitopäällikkö, Keski-Suomen hyvinvointialue

Etelä-Savon hyvinvointialue

Etelä-Savon hyvinvointialueella ensihoitopalveluun ole asetettu säästötavoitteita vuodelle 2025. Ensihoidon vuosibudjetti on noin15 miljoonaa euroa. Toki tiukka talousarvio velvoittaa ja ohjaa jatkossakin.
Vuonna 2024 hyvinvointialueella toteutettiin palvelujentuotantosuunnitelma, jossa ensihoitopalveluun asetettiin 900 000 euron sopeuttamistavoite. Organisaatiossa käytiin yhteistoimintaneuvottelut. Tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettiin seuraavat toimenpiteet:

• Ensihoitajat siirtyivät poikkeusluvan mukaiseen työaikaan. Osana työaikajärjestelyjä sovittiin myös paikallisesti 40 tunnin viikkotyöajasta ja kokonaispalkasta.
• Kenttäjohtajajärjestelmässä siirryttiin yhteen päivystävään kenttäjohtajaan, aiemmin päivystäviä kenttäjohtajia oli kaksi.
• Yksi 12/7-ensihoitoyksikkö muuttui yhden ensihoitajan yksiköksi.
• Ylityökustannuksia hillittiin, eikä poissaoloja joka tilanteessa täytetty, vaan toimittiin tilapäisesti yhden ensihoitajan yksikkönä tai pienemmällä resurssilla sekä tehtiin yhteistyötä pelastustoimen kanssa. Palvelutasopäätöksessä oli määritelty resurssiohje tavoite- ja toimintavahvuuksista.
  

”B-kiireellisyysluokan tehtävien väheneminen oli merkittävä, noin 32 prosenttia.”

Sopeuttamistavoitteet ovat toteutumassa (tilinpäätös 2024). Edellä mainitut toimet toivat tarpeen vähentää 12 työntekijää. Vähennys toteutui vakituisen henkilöstön osalta luonnollisen poistuman kautta, irtisanomisia ei tarvittu. Samalla väheni määräaikaisen henkilöstön tarve.
Vaikutusten arviointia voidaan viime vuoden osalta jo tehdä. Tärkeää on huomioida, että ensihoitotehtävien kokonaismäärä väheni vuonna 2024 noin 10 prosentilla vuoteen 2023 verrattuna. A- ja B-kiireellisyysluokan tehtävien väheneminen oli merkittävä, noin 32 prosenttia. Tämä muutos oli sopeuttamistoimien kannalta suotuisa, sillä tehtävämäärän vähennys lisäsi valmiusaikaa. Palvelutason toteumassa tavoittamisajat kiireellisissä tehtävissä olivat lähes vuoden 2023 tasolla ja asetetuissa tavoiteajoissa. C-tehtävien määrä lisääntyi ja tavoittamisaika kasvoi reilulla minuutilla. 90 prosenttia C-tehtävistä tavoitettiin 38,5 minuutissa. D-tehtävistä 90 prosenttia tavoitettiin 45 minuutissa. Vuoden 2024 helmikuussa aloitettiin kehittämistoimena kiireettömien tehtävien etäarviointi osana kenttäjohtojärjestelmää.

Marko Pylkkänen, tulosaluepäällikkö, Etelä-Savon hyvinvointialue

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue

Länsi-Uudenmaan ensihoidon (HUS Jorvi) sopeutustarve vuodelle 2025 on 1,9 miljoonaa euroa. Tuosta 1,9 miljoonasta eurosta noin 1,1 miljoonaa kohdentuu suoraan ensihoidon palvelutuotantoon ja noin 0,8 miljoonaa euroa sopeutetaan muista allokoiduista kustannuksista pelastuslaitoksella. Ensihoidon kokonaisbudjetti vuodelle 2025 Länsi-Uudellamaalla on noin 19 miljoonaa euroa.
Säästöjen saamiseksi vähennettiin valmiutta. Raaseporin toiminta-alueelta vähennettiin 24/7-yksikkö ja Lohjan toiminta-alueelta 12/7-painopisteyksikkö. Lisäksi viime vuonna (2024) vähennettiin kaksi perustason painopisteyksikköä, toinen Raaseporin ja toinen Jorvin toiminta-alueelta. 

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos on vähentänyt määräaikaisia ja sijaistyöntekijöitä osana säästötoimia. Ensihoitajan tai pelastajan toimessa olevia ei ole jouduttu irtisanomaan eikä yhteistoimintamenettelyä ole tarvittu. On silti huolestuttavaa, miten tämän hetken epävarma tilanne vaikuttaa työntekijöiden jaksamiseen ja mielikuvaan asiasta myös pitkällä tähtäimellä. HUS ja pelastuslaitos ovat kuitenkin pyrkineet tekemään säästötoimet pienimmän pahan kautta ja hyvässä hengessä. Hyviä vaihtoehtoja ei ollut. 

”Sopeutukset tulevat näkymään palvelussa, jos ne eivät näkyisi, alueella olisi valmiudessa hukkaa.”

Ensihoidon valmiuden vähentäminen on tehty HUS-yhtymän ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen yhteistyöllä niin, että potilaille syntyvä haitta olisi mahdollisimman pieni. Jäljelle jääneitä ensihoitoyksiköitä on pyritty hajasijoittamaan niin, että tavoittamisviiveet pysyisivät palvelutasopäätöksen mukaisissa tavoitteissa. On kuitenkin väistämätöntä, että ensihoitoyksiköiden tehtäväsidonnaisuudet kasvavat ja riski ambulanssityhjiöille on suurentunut. Valmiussiirtoja joudutaan tekemään aiempaa enemmän. 

Sopeutukset tulevat näkymään palvelussa, jos ne eivät näkyisi, alueella olisi valmiudessa hukkaa. Tilannetta parantaa se, että ensihoidon tehtävämäärät ovat vähentyneet. Supistusten jälkeen on mahdollista, että apu tulee jollekin alueelle hitaammin.
Valmiuden nostoon pyritään heti, kun taloustilanne sen sallii. 

Heini Harve-Rytsälä, ensihoidon vastuulääkäri, HUS, Akuutti ensihoito, Jorvin alue
Niko Neuvonen, osastonylilääkäri, HUS, Akuutti ensihoito, Lohjan ja Raaseporin alueet
Seppo Uusinarkaus, pelastuspäällikkö, ensihoito, Länsi-Uudenmaan Pelastuslaitos

Keski-Uudenmaan – sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialue

Keski-Uudenmaan pelastuslaitos operoi ensihoitoa sekä Keski-Uudenmaan että Vantaan ja Keravan hyvinvointialueilla. Lisäksi Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella pelastuslaitoksen kanssa ensihoitoa operoi HUS Hyvinkää Akuutti. 

”12 vakituisessa toimessa olevaa hoitotason ensihoitajaa uhkasi irtisanominen.”

HUS pienensi pelastuslaitoksen rahoitusta siten, että vuodelle 2025 syntyi rahoitusvajetta 2,04 miljoonaa euroa. Pelastuslaitos säästi lykkäämällä uusien ambulanssien hankintaa sekä pienentämällä tilakustannuksia ja muita yleiskustannuksia. Lisäksi HUS:n määrärahasiirto pelastuslaitoksen ensihoidolle pienentää säästötarvetta henkilöstömenoista. Pelastuslaitoksen ensihoidossa käytiin myös yhteistoimintaneuvottelut, joissa päädyttiin vähentämään henkilöstökustannuksia seuraavasti: 12 vakituisessa toimessa olevaa hoitotason ensihoitajaa uhkasi irtisanominen. Heille kuitenkin pystyttiin tarjoamaan hoitotason ensihoitajan toimea painopisteyksikössä tai perustason ensihoitajan toimea joko painopisteyksikössä tai 24h-vuorossa. Lisäksi määräaikaisten ensihoitajien työsopimuksia ei jatkettu ja osa muuten päättyvistä työsuhteista jätetään täyttämättä.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella sopeutustoimet koskevat kahta Vantaalla päivystävää yksikköä, Ruskeasannan 24/7-yksikkö poistuu kokonaan ajosta ja Peijaksen 24/7-yksikön päivystysaika vähennetään 12-tuntiseksi.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella sopeutustoimet koskevat kahta yksikköä: Tuusulan Jokelan 14/7-yksikkö poistuu kokonaan ajosta sekä Järvenpäässä päivystävältä 24/7-yksiköltä vähennetään arkiyöt. Viimeksi mainittu on HUS Hyvinkää Akuutin yksikkö, loput ovat Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen yksiköitä. Lisäksi 16 Vantaan Havukoskella ambulanssissa työskentelevää palomiestä korvataan perustason ensihoitajilla. 

Tällä hetkellä pelastuslaitoksen ensihoitoyksiköt ovat keskimäärin 70 prosenttia toiminta-ajastaan vapaana ja valmiina ottamaan vastaan uuden ensihoitotehtävän. Vuonna 2022 sama luku oli 61 prosenttia.
Pelastuslaitos seuraa muutoksen jälkeen ensihoitoyksiköiden toimintavalmiutta sekä henkilöstön kuormitusta ja jaksamista. 

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue teki noin 45 miljoonaa euroa alijäämää vuonna 2023. Tilinpäätösennuste vuodelta 2024 on 58 miljoonaa euroa alijäämäinen. Lisäksi tämänhetkinen talousarvio vuodelle 2025 on 27 miljoonaa euroa alijäämäinen.
Tämä tarkoittaa, että kertyneiden alijäämien kattamiseksi hyvinvointialueella on tehtävä sopeutustoimia yhteensä noin 130 miljoonan euron edestä. Summa on niin merkittävä, että se vaatii isoja päätöksiä ja muutoksia hyvinvointialueen toimintaan ja rakenteeseen.
Toistaiseksi ei ole tietoa, miten säästötavoitteet kohdistuvat ensihoitoon.

Etelä-Karjalan hyvinvointialue

Etelä-Karjalan alueella sopeuttamistoimenpiteistä keskustelu ja suunnittelu ovat jatkuvassa käymistilassa. Osa toimenpiteistä on luonnollisesti jo toimeenpantu, mutta ne eivät ole kohdistuneet ensihoitopalveluun. Juuri tämänhetkisen tilanteen mukaan ensihoitovalmiuden vähentämisestä ei ole tehty päätöksiä, mutta kaikkia toimintoja luonnollisesti arvioidaan hyvin tarkasti. Asetetut sopeuttamistavoitteet vuodelle 2025 ovat koko hyvinvointialuetasolla noin 16 miljoonaa euroa, joista erikoissairaanhoidon osuus, johon ensihoitopalvelukin kuuluu, on reilut 6 miljoonaa euroa. On sanomattakin selvää, että joudumme jokaisessa yksikössämme, myös ensihoidossa läpivalaisemaan toiminnan ja resurssoinnin. Toimintaa tullaan tehostamaan ja resursseja kohdentamaan välittömään potilastyöhön. Määräaikaisten työsuhteiden määrää pyritään aktiivisesti vähentämään. Myös ensihoitopalvelun tuottamaa sisältöä ja käytettävyyttä tulee arvioida etenkin harva-alueilla, joissa yksiköiden käyttöasteet ovat hyvin pieniä. Yhteistyötä ja tehtäviä esimerkiksi kotisairaalan ja kotihoidon kanssa tulee tiivistää. Näitä tehtäviä voivat olla esimerkiksi IV-antibioottihoidot, palliatiiviset kotikäynnit ja erilaiset muut päivystykselliset tilanarvioinnit ja avustuskäynnit.

Jan-Erik Palviainen, palvelupäällikkö/Akuutti vastuuyksikkö, Etelä-Karjalan hyvinvointialue

Pohjois-Karjalan hyvinvointialue

Pohjois-Karjalassa ensihoidon säästötavoite on 460 000 euroa 19,5 miljoonan kokonaisbudjetista. Säästöt saadaan aikaiseksi vähentämällä resurssitoimiston vahvuutta, materiaali ja varustehankintoja sekä mahdollisesti lakkauttamalla yksi päiväyksikkö vuoden 2026 alusta alkaen. Näillä keinoilla saadaan aikaiseksi yhteensä kuuden henkilötyövuoden säästö.
Säästöt eivät vaikuta suoranaisesti valmiuteen, mutta vähennykset voivat lisätä poissaoloja, jolloin resurssitoimiston ensihoitajat eivät riitä paikkaamaan niitä. Tällöin on mahdollista, että valmiutta vähennetään. Vähennykset vaikuttavat aina jotenkin.
Pohjois-Karjalan ensihoito on mukana hyvinvointialueen yhteistoimintaneuvotteluissa, ja alueella vähennetään määräaikaista henkilöstöä. 

Kari Törrönen, ensihoitopäällikkö, Pohjois-Karjalan pelastuslaitos

Kanta-Hämeen hyvinvointialue

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen ensihoidon budjetti on noin 11 miljoonaa euroa. Varsinaista säästötavoitetta ei ole, mutta budjettia ei saa ylittää.
Hankinnat ja vastuualuetyöt on jouduttu vähentämään minimiin, myös koulutukseen kohdentuvia varoja on jouduttu tarkastelemaan kriittisesti.
Palvelutuotannon rakenteeseen on jo tehty muutoksia. Niitä ovat esimerkiksi kiireettömien tehtävien puhelinarviointi sekä liikkuva diagnostinen kotisairaalan yksikkö eli Gerbiili. 
Äkillisiä poissaoloja ei paikata ylityönä automaattisesti.
Vuonna 2024 ensihoidon hallintoon kohdistui yhteistoimintamenettely, joissa ei irtisanottu henkilöstöä, mutta tehtiin nimekemuutoksia.
Vähennyksien vaikutuksia on vaikeaa vielä arvioida, sillä vaikutukset todennäköisesti konkretisoituvat myöhemmässä vaiheessa, esimerkiksi osaamisenhallinnan haasteena sekä materiaalisen valmiuden osalta.

Ville Lähde, vs. ensihoitopäällikkö Kanta-Hämeen hyvinvointialue

Koonnut: Marko Partanen
Kuva: Dimitri Lisitsyn