Ensihoidon vastaava kenttäjohtaja Simo Nuopponen arvioi, että keskussairaalan toimintojen supistaminen lisää ensihoidon tehtäväsidonnaisuutta.
Savonlinnan alueella puhuttaa ensihoidon tulevaisuus. Keskussairaalatoimintoja ollaan supistamassa sekä kenttäjohtaja- ja ambulanssiresurssia ollaan vähentämässä tai järjestelemässä uudelleen. Itä- ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirit sisälleen sulkenut Etelä-Savon hyvinvointialue haluaa säästöjä.
Etelä-Savon hyvinvointialue (Eloisa) muiden hyvinvointialueiden tavoin on säästöpaineiden kourissa. Alueen isoimmat kaupungit ovat 52 000 asukkaan Mikkeli ja 33 000 asukkaan Savonlinna. Molemmissa on keskussairaala ja 24/7 yhteispäivystys. Mikkelissä hoidetaan keskimäärin 137 potilasta päivässä, Savonlinnassa sama luku on 74.
Savonlinnan keskussairaalan toiminta on ollut katkolla vuodesta 2022 alkaen. Silloinen eduskunta myönsi sairaalalle erikoisrahoituksen kymmeneksi vuodeksi, mutta nykyinen hallitus leikkasi uudeksi deadlineksi 31.12.2025.
”Isot potilasvirrat”
Savonlinnassa työskentelevä ensihoidon vastaava kenttäjohtaja Simo Nuopponen kuvaa mahdollisia sairaalan lopettamisia suoraan potilaisiin tuntuvaksi heikennykseksi.
”Jos Savonlinnassa ei enää olisi leikkaustoimintaa, niin samalla lähtisivät päivystävät kirurgit ja anestesialääkärit. Kriittisten potilaiden sairaalatasoiset hoidot viivästyvät, sillä lähin sairaala sen jälkeen olisi 100 kilometrin päässä Mikkelissä. Potilasvirta on sen verran suuri, että kumpikaan sairaala ei pystyisi yksin hoitamaan kaikkia potilaita”, Nuopponen sanoo.
Hänen mukaansa epävarmuuden kuva tulevasta vaikuttaa ainakin sairaalan henkilökunnan rekrytointiin.
”Tänne on yhä vaikeampi saada työntekijöitä. Vaikutusta saattaa olla myös koulutukseen, sillä opiskelijoille ei enää ole harjoittelupaikkoja”, Nuopponen sanoo.
Keskussairaalan toimintojen supistaminen
tuntuisi myös ensihoitajien nahoissa.
Keskussairaalan toimintojen supistaminen tuntuisi myös ensihoitajien nahoissa, sillä yhä useampi potilas kuljetettaisiin pitkän matkan päässä oleviin sairaaloihin: Mikkeliin (100 km), Kuopioon (160), Joensuuhun (140) tai Lappeenrantaan (160).
Työn luonteen muuttumisella saattaa olla vaikutuksensa myös ensihoitajien pito- ja vetovoimaan.
Lisäyksiköille ehkä tarve
Keskussairaalapäivystyksen supistaminen lisäisi Nuopposen mukaan ensihoidon tehtäväsidonnaisuutta Savonlinnan alueella. Hän arvelee, että sairaalan lopettamisen jälkeen tarvitaan lisää yksiköitä, jotka siirtävät potilaita yhteistyösairaaloihin.
Eloisan säästösuunnitelma juttelee päinvastaisesti. Sen mukaan tavoite on säästää yhden päivystävän ambulanssin verran. Sillä saataisiin 400 000 – 750 000 euron säästö. Hyvinvointialue ei suunnitelmassaan määrittele, mistä päin aluetta kaavailtu ambulanssisäästö tehtäisiin, mutta toteaa leikkauksen osuvan joko 12-tunnin tai 24-tunnin yksiköön.
Säästöjä kenttäjohtajista
Eloisan alueella päivystää yhtä aikaa kaksi ensihoidon kenttäjohtajaa, Mikkelissä ja Savonlinnassa. Malli on peräisin hyvinvointialueen muodostaneista kahdesta sairaanhoitopiiristä. Kahta kenttäjohtajaa hyvinvointialueelle esitti myös asiaa viime vuonna (2022) tutkinut virkamiestyöryhmä, joka selvitti toimintaa yhden ja kahden päivystävän kenttäjohtajan välillä.
350 000 euron säästöt saataisiin siirtymällä
yhden kenttäjohtajan malliin.
Eloisa kuitenkin mainitsee suunnitelmassaan, että se voisi säästää 350 000 euroa vuodessa, jos se siirtyisi yhden päivystävän kenttäjohtajan malliin. Suunnitelmassa ei mainita, onko tarkoituksena ajaa jompikumpi päivystysrinki alas vai saada leikkaus aikaiseksi jotenkin muuten.
Eloisan suunnitteleekin muokkaavansa ensihoidon palvelurakennetta kokonaisuudessaan. Alueella tullaan arvioimaan yhden henkilön yksiköiden, vaativan ensihoidon yksikön ja lääkäriyksikön tarvetta. Kenttäjohtajaresurssi saatetaan säästön sijasta siirtää kiireettömien ensihoitotehtävien käsittelyyn ja hoidon tarpeen arvioinnin virtuaaliyksikön käyttöön.
Teksti ja Kuva Marko Partanen
Lue koko juttu Pelastustiedosta 5/2023.
