Laskettelukeskus Tahkon ski patrol on Pohjois-Savon hyvinvoitialueen ensihoidon ensivasteyksikkö. Tahkon ski patrol kohtaa hiihtosesongin aikana noin 200 potilasta.
Laskettelukeskus Tahkon ski patrol Mikko Leppäharju on ollut jo pari tuntia työvuorossa, kun Pelastustiedon toimittaja saapuu Tahkon ensiapupisteelle.
”Paria turvapatjaa ja yhtä suojaverkkoa piti korjata”, Leppäharju kertoo siihenastisen työvuoronsa kulusta. Ski patrolien tehtävänä on ennaltaehkäistä vahinkoja ja auttaa vahingon sattuessa.
Vuonna 2016 Mikko Leppäharjua pyydettiin osallistumaan ski patrol -kurssille täydennysmiehenä. Hän suostui ja hurahti harrastukseen. Vuosien varrella Leppäharju on ollut valmistelemassa Tahkon ski patrolin asettamista hätäkeskuksesta hälytettäväksi ensivasteyksiköksi. Nykyään hän vastaa ski patrol -toiminnasta Tahkolla.
Rinnekeskuksen nopea apu
Tahkon ski patrol (EPS361) on kuluvan kauden alusta alkaen ollut Pohjois-Savon hyvinvointialueen ensihoidon alla operoiva ensivasteyksikkö. Sen tarkoitus on olla lähellä, kun rinnekeskuksessa ja rinteissä tarvitaan ensiapua.
”Olemme tarkkaan rajanneet mihin meidän hälytysvalmiutemme ylettyy. Se koskettaa rinteiden lisäksi myös läheisen jäätikköalueen, lähialueen parkkipaikat ja sekä hiihtokeskuksen alueella olevat ravintolat ja hotellin”, toteaa Leppäharju.
Yksikkö vastaa myös potilaan evakuoinnista esimerkiksi rinteestä kuljettavan ensihoitoyksikön luokse. Vaikka ensivastetehtävät ovat virallisesti alkaneet vasta tänä vuonna, on yhteystyötä hyvinvointialueen kanssa tehty aiemminkin tiuhaan tahtiin.
”Pohjois-Savon L4 (ensihoidon kenttäjohtaja) on pyytänyt meiltä joskus lisäapua Tahkon hiihtokeskuksen läheisyydessä sattuneisiin elvytystilanteisiinkin. Onhan meillä AED (automaattinen defibrillaattori) ja osaava henkilökunta”, lisä Leppäharju.
Tahkon 4,5 kuukauden mittaisen laskettelusesongin aikana Ski Patrol -henkilöstö kohtaa vajaa 200 potilasta.
”Suurin osa potilaista haetaan rinteestä. Suksilla laskijoilla yleisimmät vammat kohdistuvat polviin, kun taas lumilautailijoilla ne ovat rannemurtumat”, kertoo Leppäharju.
artikkeli jatkuu
Ski patrol tuo turvaa
Tahkon ski patrol ei ole mikään uusi tulokas ensiavun kentällä, sillä suurin osa Suomen hiihtokeskusyhdistykseen (SHKY) kuuluvista hiihtokeskuksista järjestää ski patrol -toimintaa. Ski patrol tarjoaa hiihtokeskuksissa hätäensiapua ja pyrkii ehkäisemään onnettomuuksia.
Tarvittaessa Ski patrol avustaa pelastustoimintaa evakuoimalla potilaita terveydenhuollon pariin hiihtokeskuksen lasketteluympäristöstä ja hisseistä. Evakuointikalustossa on mönkijä, ahkio ja lumikelkka.
Oma ensiapukoulutus
Ski patroleille on vuosien saatossa kehitetty oma ensiapukoulutus. Se kattaa 10 yleisintä laskettelussa tapahtuvaa vammaa sekä vakavimmat traumat. Samalla kurssilla käydään läpi erilaisia rinteessä käytettäviä evakuointimenetelmiä. Kurssi on jaettu useampaan tasoon, jossa ensimmäinen osuus painottuu enemmän ensiapuun.
”Kurssien lisäksi käytännönharjoittelua toteutetaan usein eri laskettelukeskusten kanssa sekä toki oman tiimikin kesken”, kertoo Leppäharju.
Päivystystä aukioloaikojen mukaan
Tahkon ski patrolin ensivaste päivystää 2–4 ensivastekoulutetun voimin hiihtokeskuksen aukioloaikojen mukaisesti. Henkilöstön määrä määräytyy viikonpäivän ja sesongin ruuhkan mukaan. Yksikkö liikkuu tarpeen mukaan, mutta vanhassa kahviotuvassa lasten rinteiden alapäässä on kiinteä ensiapupiste. Tahkolla ski patrolin lisäksi myös osalla rinnehenkilökunnasta on ensiapu- ja ensivastetaustaa.
Kun Tahkon ski patrol -ensivasteyksikkö (EPS361) siirtyi hyvinvointialueen alaisuuteen, yksikköön lisättiin varusteita ja lääkkeitä. Lääkintävarustuksessa on muun muassa erilaisia tukemis-, hypotermian hoito- ja verenvuodon hallintavälineitä. Lääkevalikoimassa ovat muun muassa Penthrox, Dinit, ASA, Burana, Epipen ja Glucagen.
”Potilaan tutkimuksen kannalta saadaan SV210-rivistö (ensihoitokertomus) täyteen verensokerinmittaukset mukaan lukien”, naurahtaa Leppäharju.
Evakuointi rinteestä onnistuu moottorikelkalla, mönkijällä tai niillä vedettävällä ahkiolla, jossa on valmiina tyhjiöpatja ja lämpötalousvarusteita. Metsässä oleva potilas voidaan evakuoida kevyt ahkiolla, jota vedetään ihmisvoimin suksilla tai lumikengillä operoiden.
Turvallisuus parantunut
Ski patrolin potilaskontaktien määrät ovat olleet tasaisessa laskussa viimeisen vuosikymmenen aikana. Leppäharju muisteleekin, että esimerkiksi viuonna 2010 ski patrol hoiti noin 350 potilaskontaktia sesongin aikana, kun nykyään kontakteja on 170–200.
”Rinteiden ennakoiva turvallisuus on parantunut todella paljon. Rinteiden pintoihin on panostettu kovasti, sekä rinnehenkilökuntaa on enemmän valvomassa olosuhteita. Myös kypärien käyttö on nykyään moninkertaistunut”, pohtii Leppäharju.
Yhteisharjoituksia tarvitaan
Kehitettävää kuitenkin vielä löytyy. Mikko Leppäharju toivoisi tehokkaampaa yhteisharjoittelua ensihoitopalvelun sekä pelastuksen kanssa. Se tiivistäisi yhteistyötä.
”Ski patrolissa on osaavaa porukkaa, osalla on ensihoidon tai pelastuksen ammattitutkinto. Usein potilaat ovat valmiina paketissa ensihoitoa varten, mutta hätätilanteissa meitä saatettaisiin voida hyödyntää esimerkiksi lisäkäsinä tai kuljettajan roolissa”, pohtii Leppäharju.
Pitäisikö käydä ski patrol -kurssi?
Hiihtolomat ovat täydessä vauhdissaan ja Leppäharjun jatkaa päivystystä pienen esittelykierroksen jälkeen. Lähtiessään toimittaja pohti ääneen: pitäisikö käydä ski patrolin rinne-ensiapukurssit?
”Miksi ei, hyville tekijöille on aina tarvetta. Seuraava peruskurssi meillä on syksyllä 2026”, Leppäharju tokaisee.
SHKY järjestää vuosittain yhteisen seminaarin, ”Ski patrol summitin”. Seminaarissa kehitetään yhteistyötä ja verkostoidutaan eri hiihtokeskusten ski patrolien kanssa. Tämän vuoden summitiin Kolille saapui noin 60 ski patrolia ympäri Suomen. Ensi vuonna summit järjestetään Rukalla.
Teksti ja kuvat Dimitri Lisitsyn
