Ensihoito 11.2.2023

Taidenäyttely ambulansseissa – Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen kaikki 16 ambulanssia sisustetaan taiteella

Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen ambulanssien hoitotiloihin teipataan taidetta. Tarrakuvat on teetetty Hämeenlinnan taidemuseon teoksista.

Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen ambulanssien hoitotiloihin teipataan taidetta. Tarrakuvat on teetetty Hämeenlinnan taidemuseon teoksista.

Taidelanssi-projekti tuo teokset ambulanssipotilaiden ulottuville Kanta-Hämeessä. ”Ei tällä ihmishenkiä pelasteta, mutta voimme pystyä auttamaan tai helpottamaan hankalassa tilanteessa olevan ihmisen oloa”, Hämeenlinnan taidemuseon yhteisömanageri Heidi Anttonen ja Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen ensihoitopäällikkö Lasse Hakala sanovat kuin yhdestä suusta.

Vuoden verran kestänyt Taidelanssi-projekti huipentui täyteen loistoonsa 112-päivänä, kun taiteella sisustettujen ambulanssien hoitotilat esiteltiin suurelle yleisölle. Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen kaikki 16 ambulanssia sisustetaan tarratoisinnoilla Hämeenlinnan taidemuseon kokoelmateoksista. Yksi ensihoitopäällikön suosikeista löytyy Forssan ambulanssista. ”Tyttö kukkivalla niityllä oli jo lähtötilanteessa sellainen teos, josta tykkäsin”, Hakala sanoo.

Heidi Anttonen (vas.) Ville Lähde, Maria Paukkonen ja Lasse Hakala ihastelevat hoitotilan uutta näkymää.

Visio tulevaisuuden ambulanssimatkasta

Idea käynnistyi, kun Hakala visioi Hämeenlinnan taidemuseon kehittämispäivässä, että viiden vuoden päästä hän saattaisi olla ambulanssissa potilaana ja ihailla hoitotilan seinillä olevaa taidetta. Ehkä hän siinä hetkessä päättäisi mennä taidenäyttelyyn heti, kun tervehtyy. Idea kuulosti Hämeenlinnan taidemuseon johtaja Jenny Vallista heti hyvältä.

Lohtua, apua ja viihtyvyyttä

Lumipallo pyöri nopeasti Taidelanssi-projektiksi. ”Ei ole aivan sama, mitä hoitotilan seinille asetetaan. Mitään provosoivaa tai hektistä sinne ei sovi laittaa, vaan sen täytyy olla lohtua ja apua tuovaa”, Anttonen arvioi. Sopivien taideteosten löytämiseksi ensihoitajia ja kansalaisia osallistettiin ideointiin.

Hakala ja Anttonen järjestivät paloasemilla keskustelutilaisuuksia, joissa ensihoitajat saivat tietää asiasta lisää ja pääsivät itsekin ääneen. ”Junaa on viety pikkuhiljaa eteenpäin. Kyllä tätä kyseenalaistettiinkin ja kysyttiin: Onko tämä meidän ydinhommaa?” Hakala kertoo ja vastaa kysymykseen suoraan itse: ”Ei ole, mutta toivon, että tämä voisi tuoda viihtyvyyttä ambulansseihin.”

Ambulansseihin valikoitui kaksi saman nimistä teosta. Tässä on niistä toinen: Hjalmar Munsterhjelmin Maisema Tuuloksesta.  

Luonto ja ajallinen ulottuvuus

Sanansa saivat sanoa myös potentiaaliset potilaat eli kaikenlaiset ihmiset. Heitä koottiin avoimeen keskusteluun Hyvin sanottu -keskustelufestivaaleilla. Ihmisiltä kysyttiin, mikä voisi auttaa tai rauhoittaa yllättävässä tilanteessa? Vastauksissa korostui luonnon rauhoittava läsnäolo. ”Myös ajallinen ulottuvuus nähtiin toimivaksi. Aika kuluu ja menee mutta vanhat asiat luovat pysyvyyden tunnetta”, Anttonen sanoo.

Erääksi ilmiselväksi teosvalinnaksi nousi heti kättelyssä Oskar Saxelinin Maisema Tuuloksesta -teos 1800-luvun lopulta. ”Se bongattiin heti keskustelun yhteydessä esitellyistä esimerkkiteoksista”, Anttonen kertoo. Loputa taidemuseon väki valitsi ihmisten kommenttien perusteella 30 vaihtoehtoa, joista äänestettiin ambulanssin pinnoille päätyvät teokset. Äänestämään pääsivät sekä ambulansseissa työskentelevät ensihoitajat että muut kansalaiset.

Jokaisessa ambulanssissa on yksi teos ja siitä valikoituja yksityiskohtia. Teos näkyy kokonaisena ajoneuvon kyljessä sekä takaoven sisäpuolella.

Yksi teos per auto

Yhdessä ambulanssissa on aina yksi teos kokonaisena. Se on aseteltu sekä ajoneuvon ulkopintaan että takaoven sisäpuolelle, josta paarilla makaavan potilaan on helppo nähdä se. Yhteensä teos näkyy noin 10 eri kohdassa ympäri ambulanssia. Kahden kokonaisen teoskuvan lisäksi loput tarrat ovat teoksesta poimittuja yksityiskohtia. Hoitotilan seinillä on myös vapaata tilaa, jotta potilaan ei pakosti tarvitse katsella taidetta. ”Älyttömän hieno toteutus, hienompi kuin osasin kuvitella”, Hakala sanoo.

Hyvää ja hiljaista palautetta

Palaute on ollut enimmäkseen positiivista mutta sellaistakin on tullut, että: miksi tällaista tehdään? Hakala arvelee, että hiljaista hyväksymättömyyttäkin on ja että kahvipöydissä varmaankin puhutaan, mutta hänelle asti kyseenalaistamista ei juurikaan ole tullut. ”Kyseenalaistaminen on sallittua”, Hakala sanoo. Hän haluaa nostaa esiin asiakaskokemusajatuksen. ”Jos potilas uudessa ja pelottavassa tilanteessa löytää kauneutta tai yksityiskohdan, joka siirtää ajatukset ikävästä tilanteesta pois, olemme onnistuneet”.

Teksti Marko Partanen
Kuvat Hämeenlinnan taidemuseo

Lue lisää