Yliopistosairaala-alueita vastaaville yhteistyöalueille (YTA) on perustettu sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuskeskukset. Samoille alueille on valmisteilla lisäksi pelastustoimen tilannekeskukset. Hyvinvointialueiden sote-tilannekeskusten tärkeä rooli säilyy.
Sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) valmiuskeskukset aloittivat toimintansa jokaisella yhteistyöalueella (YTA) kuluvan vuoden (2023) alusta alkaen. YTA-alueet vastaavat yliopistosairaala-alueita, jotka tunnettiin aiemmin ERVA-alueina. Uusimmat sosiaali- ja terveydenhuollon varautumista koskevat säädökset on annettu maaliskuun alussa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuskeskusten keskeisenä tehtävä on luoda, ylläpitää ja jakaa tilannekuvaa sote-palvelujärjestelmästä. Samalla valmiuskeskukset verkottuvat sekä tukevat toisiaan ja voivat tarvittaessa korvata toisensa. Valmiuskeskukset myös muodostavat sosiaali- ja terveysministeriön kanssa valtakunnallisen tilannekuvan.
”Ensihoito on osa terveydenhuoltoa ja siten osa valmiuskeskuksen tuottamaa tilannekuvaa, mutta sillä on ollut tärkeä rooli tilannekuvan luojana jo pitkän toimintahistoriansa takia”, sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Lasse Ilkka sanoo.
Miten käy HVA:n TIKE:n?
Hyvinvointialueilla on noussut huoli, että miten jo pitkään toimineille niiden omille tilannekeskuksille käy. ”On luonnollista, että uudessa tilanteessa valmiuskeskukset voidaan nähdään uhkanakin, mutta hyvinvointialueiden tilannekeskuksia tarvitaan edelleenkin, ja oikeastaan enemmän kuin aiemmin. Valmiuskeskusten kanssa ne tekevät yhteistyötä ja välittävät tilannekuvaa molempiin suuntiin”, Lasse Ilkka kertoo.
Hän sanookin, että valmiuskeskuksissa ihmiset eivät työskentele vuorokauden ympäri, ja tilannekuvan luominen tulee tukeutumaan virka-ajan ulkopuolella hyvinvointialueiden tilannekuvatoimintoihin.
Jatkossa jopa laajempi tarve
Pirkanmaan hyvinvointialueen ensihoidon ylilääkärin Sanna Hopun mukaan olemassa olevat hyvinvointialueiden tilannekeskukset ovat ennen kaikkea ensihoitoa tai kotiin vietäviä palveluita koordinoivia keskuksia. ”Valmiuskeskus tai sen keräämä tilannekuva terveydenhuollon valmiuden tai varautumisen asteesta ei mitenkään muuta nykyisiä ensihoidon johto- ja tilannekeskuksia eikä poista tarvetta yhä laajemmalle kotiin vietävien palveluiden koordinoinnille ja yhteensovittamiselle terveyskeskusten kiirevastaanottojen ja päivystysten kanssa.”
Päinvastoin Sanna Hoppu arvioi, että tulevaisuudessa on nykyistä laajempi tarve sovittaa yhteen sosiaalitoimi, terveydenhuolto ja pelastustoiminta.
Tilannekuvaa päivittäis- ja poikkeustilanteissa
Ylilääkäri Sanna Hoppu kertoo, että valmiuskeskus kokoaa sellaista tilannekuvaa terveydenhuollosta, että se pystyy milloin tahansa määrittelemään alueen senhetkiset terveydenhuollon toiminnot ja resurssit tai mahdollisuuden vastata yllättävään avunpyyntöön.
”Tilannekuvan keräämiseen vaadittava digiloikka otettiin pandemia-aikana, kun kaikista terveyskeskuksista välitettiin jatkuvasti ajantasaista tilastoa, joka voitiin vetää yhteen keskussairaala ja yliopistosairaalatasolla ja esitellä tuloksia valtakunnallisissa iltauutisissa”, hän kuvailee.
Juuri aloittanet valmiuskeskukset voivat reagoida alueensa potilasosastojen ruuhkatilanteisiin ja ohjata tarvittaessa potilasvirtaa optimaalisella tavalla. Hoppu ottaa esimerkiksi Turun puukotukset. ”Jos tällainen isku tapahtuisi vaikkapa Mikkelissä, niin YTA:n valmiuskeskukset pystyvät ilmoittamaan nopeasti, montako ambulanssia, kirurgista tiimiä tai jotakin muuta tukea ne voivat antaa tai montako potilasta voitaisiin juuri tälle alueelle vastaanottaa.”
Pelastustoimen TIKEt tulossa
Pelastustoimi valmistelee parhaillaan YTA-alueille omia tilannekeskuksiaan. ”Tarkoituksena on linkittää pelastustoimen TIKE-toiminta yhteen alueittain ja tarvittaessa maanlaajuiseksi. Tässä kohtaa määräävänä ajatuksena ei ole linkittää sotea mukaan”, sisäministeriön pelastusylitarkastaja Rami Ruuska sanoo.
Hän on kuitenkin sitä mieltä, että on syytä miettiä, millä tasolla pelastuksen ja soten toimintoja mahdollisesti voitaisiin yhdistää. Aihetta käsiteltiinkin vuosia sitten työryhmävetoisesti. ”Se jäi kuitenkin pöydälle, kun piti etsiä synergiaa pelastustoimen ja soten väliltä ja tehdä lisäselvityksiä. Keskustelussa olivat myös poliisin liittyminen samaan tilannekeskukseen”, Ruuska sanoo.
”Soten ja pelastustoimen yhteistyö on ajatuksena kannatettava, kun alueet ovat maantieteellisesti samat ja työnantajakin sama. Ehkä yhteensovittaminen on nyt helpompaa”, Ruuska arvioi.
Sama tila ei tee autuaaksi
Sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Lasse Ilkan mukaan pelastustoimen tilannekeskukset ja valmiuskeskukset tulevat linkittymään toisiinsa. ”Asiaa on pohdittu paljon ja aiheesta on tulossa keväällä Pelastusopiston kanssa järjestettävä seminaarikin.”
Lasse Ilkka kertoo, että hänen näkemyksensä eri viranomaisten yhteisistä tilannekeskuksista on kokemuksen myötä muuttunut. ”Mielestäni eri viranomaisten yhteinen tilannekeskus ei ole autuaaksi tekevä asia, vaan ratkaisevaa on se, miten tietoa vaihdetaan. Toimintojen hajauttamisella voi olla puolensa myös silloin, jos tarvitaan varatilaa”, Lasse Ilkka pohtii.
Hän sanoo, että erillisistä fyysisistä tiloista voi tulla enemmän kustannuksia, mutta tässä muuttuneessa turvallisuustilanteessa on hyvä myös suunnitella toiminnoille varatilajärjestelyjä.
HVA:n pelastustoimen TIKE?
Hyvinvointialuetasoisen pelastustoimen TIKE:n Ruuska laittaisi jatkossa mietintään. ”Kannattaako niitä enää pitää yllä, kun YTA-tasoiset TIKEt aloittavat. Päällekkäisiä toimintoja ei ole järkeä pitää yllä.”
Pelastustoimen tilannekeskuksiin liittyvät säädökset astuvat voimaan 1.1.2024. Itse TIKE:t aloittavat toimintansa vähitellen säädösten voimaan astumisen jälkeen. ”Ehkä joku niistä aloittaa heti vuoden alussa, mutta jos puhutaan kaikista, niin ensi vuoden aikana voisi olla sopivampi arvio”, Ruuska sanoo.
Teksti Marko Partanen
Kuva Kimmo Kaisto
