Henri Laukkanen selvitti YAMK-opinnäytetyössään, minkälaisia turvallisuuskulttuuria edistäviä koulutuksellisia ja pedagogisisia keinoja on käytössä sekä arvioi niiden vaikutusta.
Terveydenhuollon organisaatioiden turvallisuutta edistävän koulutuksen tutkimuksessa painopiste on suurelta osin potilasturvallisuuden parantamisessa korkeariskisissä tilanteissa, arjen turvallisuuden kustannuksella. Henri Laukkanen toteutti ensihoidon kehittämisen ja johtamisen YAMK-opinnäytetyössään systemoidun kirjallisuuskatsauksen, tavoitteenaan muodostaa yhteenveto erilaisista turvallisuuskulttuuria edistävistä koulutuksellisista ja pedagogisista keinoista sekä arvioida niiden vaikutusta.
Jo terveydenhuoltolaki sen lausuu, turvallisuus on laadukkaan hoitotyön keskeinen tekijä. Hoitotyössä turvallisuus tarkoittaa usein toimintaa, jolla pyritään minimoimaan haittatapahtumien esiintyvyyttä ja niiden vaikutusta, samalla maksimoiden haittatapahtuman jälkeistä palautumista. Terminä turvallisuuskulttuuri on jo vuosikymmeniä vanha. Yleensä turvallisuuskulttuurilla tarkoitetaan kaikilla organisaatiotasoilla tapahtuvaa, turvallisuuteen vakavasti suhtautuvaa asennoitumista, jonka tuloksena turvallisuuteen vaikuttavat tekijät huomioidaan päätöksenteossa. Silti näkemykset siitä, mitä turvallisuuskulttuuri pohjimmiltaan on, poikkeavat toisinaan suurestikin.
Amamttiryhmien näkökulmat yhteen
Hoitoalalla turvallisuuskulttuurin mielletään usein tarkoittavan nimenomaan potilaan turvallisuuden huomioimista. Potilasturvallisuus on kuitenkin vain osa – joskin suuri osa – terveydenhuollon organisaatioiden turvallisuutta. Terveydenhuolto on lähes aina moniammatillista toimintaa, joten eri ammattiryhmien näkökulmien ja toimintamallien yhteensovittaminen on erityisen tärkeää yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Turvallisuutta edistävät keinot esiin
Henri Laukkanen (2024) toteutti ensihoidon kehittämisen ja johtamisen YAMK-opinnäytetyönsä systemoituna kirjallisuuskatsauksena. Tarkoituksena oli kartoittaa ja arvioida koulutuksellisia keinoja, joilla turvallisuuskulttuuria edistetään sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa. Tavoitteena oli muodostaa yhteenveto erilaisista turvallisuuskulttuuria edistävistä koulutuksellisista ja pedagogisista keinoista sekä arvioida niiden vaikutusta.
Tutkimustietoa rajallisesti
Ilmeni, että sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa turvallisuuskulttuurin edistämiseksi totetutettavista koulutuksellisista ja pedagogisista keinoista on varsin rajallisesti tutkimustietoa. Turvallisuuskulttuuria käsitellään lähes yksinomaan terveydenhuollon kontekstissa sosiaalihuollon kustannuksella ja simulaatiokoulutus on ylivoimaisesti tutkituin turvallisuuskulttuuria edistävän koulutuksen menetelmä.
Katsaukseen valikoitui tarkoilla kriteereillä kolmesta tieteellisestä tietokannasta yhteensä 14 alkuperäistutkimusta, joista 11 käsitteli simulaatiokoulutusta turvallisuutta lisäävän osaamisen koulutusmenetelmänä. Kyseiset tutkimukset painottuivat terveydenhuollon hätätilanteisiin.
Simulaatio on menestyksekäs tapa
Tutkimustiedon mukaan simulaatiokoulutus on menestyksekäs pedagoginen keino harjoitella hätätilapotilaan tehokasta hoitoa kontrolloidussa ympäristössä. Simulaation keinoin voidaan myös tehokkaasti tunnistaa ja ehkäistä toimintamalleissa tai -ympäristössä ilmeneviä piileviä turvallisuusuhkia ilman riskiä potilasvahingoista. Simulaatiotyypeistä erityisesti niin kutsuttu in situ-simulaatio on kustannustehokas ja tarvittaessa nopeasti esimerkiksi työpäivän aikana toteutettava koulutusmenetelmä. Korkean tarkkuuden simulaatioissa voidaan puolestaan perehtyä esimerkiksi harvinaisiin korkean riskin tilanteisiin.
Vain puolet vähistä tutkimuksista huomio jonkun muun kuin simulaation.
Katsauksen 14 alkuperäistutkimuksesta vain seitsemän huomioi jonkin muunkin koulutusmenetelmän kuin simulaatiokoulutuksen. Katsauksen tulos paljasti, että niin sanotun arjen turvallisuuden kouluttamisen tutkimus on jäänyt melko pimentoon. Terveydenhuollon organisaatioiden arki on kuitenkin lähtökohtaisesti jotain muuta kuin jatkuvaa hätätilannetta.
Usea menetelmä yhdeksi kokonaisuudeksi
Muilla kuin simulaation keinoilla toteutettu turvallisuuskulttuuria edistävä koulutus käsitti koulutukset oikeanlaiseen käsihygieniaan sitoutumisesta, potilaan oikeaoppisesta tunnistamisesta sekä osallistujan kognition ja päätöksentekokyvyn parantamisesta. Näiden koulutusten lähestymistavoissa yhdisteltiin useita koulutusmenetelmiä yhdeksi kokonaisuudeksi. Koulutus saattoi sisältää esimerkiksi verkossa suoritettavan lähtötasotestin, sekä lähiopetuksena tapahtuvia pienryhmäluentoja ja työpajoja, jotka videoitiin ja liitettiin verkkoalustalle myöhempää käyttöä varten.
”Opeteltu asia jäi paremmin muistiin.”
Koulutusten monimenetelmäisyys tuotti useita etuja. Yleisellä tasolla opeteltu asia jäi paremmin muistiin, kun luennon koulutussisältö sidottiin käytännön esimerkeillä tosielämään. Koulutuksen järjestäminen verkkoalustalla auttoi osallistujia hallitsemaan oppimistahtiaan henkilökohtaisesti. Osallistujilla oli mahdollisuus palata aiempiin koulutussisältöihin ja vastata kysymyksiin tarvittaessa uudelleen. Pienryhmissä toteutetut vuorovaikutteiset keskustelut taas haastoivat osallistujia reflektoimaan omia näkökulmiaan koulutetuista aiheista.
Mittaaminen helppoa ja hankalaa
Katsaukseen sisällytettyjen tutkimusten mukaan turvallisuuskulttuuria edistävä koulutus tuottaa sekä helposti että hankalammin mitattavia kohennuksia yleisessä turvallisuudessa. Helposti mitattavia tuloksia ovat esimerkiksi vaaratilanneilmoitusten väheneminen tai piilevien turvallisuusuhkien tunnistaminen ja ehkäisy. Epäsuoria, turvallisuuteen positiivisesti vaikuttavia tuloksia ovat esimerkiksi muutokset terveydenhuollon henkilöstön turvallisuusasenteissa ja -osaamisessa sekä turvalliseen toimintaan sitoutumisessa.
Vältetään hätä- ja vaaratilanteet
Katsauksen tulosten perusteella terveydenhuollon turvallisuuskoulutuksella usein tavoitellaan – ja saavutetaan – nimenomaan konkreettisia ja helposti mitattavia tuloksia potilasturvallisuudessa. Toisaalta muut turvallisuuskulttuurin osa-alueet ovat saaneet vain vähän huomiota tutkimuksissa, kuten myös sosiaalihuollon toimintaympäristö. Hätä- ja vaaratilanteisiin reagointi vaikuttaa olevan suosittu koulutus- ja tutkimusaihe. Jatkossa olisi tärkeää kohdistaa koulutusta ja tutkimusta yhä enemmän myös sellaisiin asioihin, joita toteuttamalla hätä- ja vaaratilanteet voitaisiin välttää. Myös turvallisuusasenteiden huomiointi on tärkeää jo perusopintovaiheesta lähtien, turvalliseen toimintaan sitoutuminen kun on pohjimmiltaan lähtöisin ammattilaisesta itsestään.
Kirjoittajat:
Henri Laukkanen, Ensihoitaja YAMK
Hilla Nordquist, yliopettaja, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk
Kuva:
Marko Partanen
Tutustu tästä Henri Laukkasen YAMK-opinnäytetyöhön ”Turvallisuuskulttuurin edistäminen sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa koulutuksen keinoin: systemoitu kirjallisuuskatsaus”.
Lähteet:
Andersen P, Downer T, Spencer A, Willcocks K. Using observational simulation teaching methods in professional development to address patient safety. Aust J Nurs Pract Scholarsh Res. 2019;2:207-12. https://doi.org/10.1016/j.colegn.2019.07.005
Binder C, Elwell D, Ackerman P, Shulman J, Yang C, Jafri F. Interprofessional In Situ Simulation to Identify Latent Safety Threats for Quality Improvement: A Single-Center Protocol Report. J Emerg Nurs. 2023;1:50-56. https://doi.org/10.1016/j.jen.2022.09.007
Bisbey T, Kilcullen M, Thomas E, Ottosen M, Tsao K, Salas E. Safety Culture: An Integration of Existing Models and a Framework for Understanding Its Development. Hum Factors. 2021;1:88-110. https://doi.org/10.1177/0018720819868
Browne A, Deutsch E, Corwin K, Davis D, Teets J, Apkon M. An IDEA: Safety Training to Improve Critical Thinking by Individuals and Teams. Am J Med Qual. 2019;6:569-76. https://doi.org/10.1177/1062860618820687
Daniel L, N-Wilfong D. Empowering Interprofessional Teams to Perform Effective Handoffs Through Online Hybrid Simulation Education. Crit Care Nurs Q. 2014;2:225-29. https://doi.org/10.1097/CNQ.0000000000000023
Dubé M, Kaba A, Cronin T, Barnes S, Fuselli T, Grant V. COVID-19 pandemic preparation: using simulation for systems-based learning to prepare the largest healthcare workforce and system in Canada. Adv Simul. 2020;5. https://doi.org/10.1186/s41077-020-00138-w
Emanuel L, Berwick D, Conway J, Combes J, Hatlie M, Leape L, Reason J, Schyve P, Vincent C, Walton M. What Exactly Is Patient Safety? In: Henriksen K, Battles J, Keyes M, Grady M, editors. Advances in Patient Safety: New Directions and Alternative Approaches (Vol. 1: Assessment). Rockville (MD): Agency for Healthcare Research and Quality; 2008. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK43629/
Ghezeljeh TN, Karimpour R, Omrani S, Haghani S, Emami A. The Effects of E-Learning on Patient Safety Culture in Emergency Nurses. J Client-centered Nurs Care. 2021;3:215-26. https://doi.org/10.32598/JCCNC.7.3.378
Graf C, Rüst C, Koppenberg J, Filipovic M, Hautz W, Kaemmer J, Pietsch U. Enhancing patient safety: detection of in-hospital hazards and effect of training on detection (by training in a low-fidelity simulation Room of Improvement based on hospital-specific CIRS cases). BMJ Qual Educ Rep. 2024;2. https://doi.org/10.1136/bmjoq-2023-002608
Hemesath M, dos Santos H, Torelly E, Barbosa A, de Magalhães A. Educational strategies to improve adherence to patient identification. Rev Gaúcha Enferm. 2015;4. https://doi.org/10.1590/1983-1447.2015.04.54289
Hoffmann M, Sendlhofer G, Pregartner G, Gombotz V, Tax C, Zierler R, Brunner G. Interventions to increase hand hygiene compliance in a tertiary university hospital over a period of 5 years: An iterative process of information, training and feedback. J Clin Nurs. 2019;5-6:912-19. https://doi.org/10.1111/jocn.14703
IAEA. Safety culture. Safety Series 75-INSAG-4. Vienna: IAEA; 1991. https://www-pub.iaea.org/MTCD/Publications/PDF/Pub882_web.pdf
Jylhä V, Mönkkönen K, Kuusisto H. Turvallisuuskulttuuri, vaaratapahtumat ja työn hallinta. Teoksessa: Kurki T, Jylhä V, Kekoni T, (toim.). Asiakasturvallisuus sosiaali- ja terveysalalla. Gaudeamus; 2021.
Lee M, Schertzer K, Khanna K, Wang E, Camargo C, Sebok-Syer S. Using In Situ Simulations to Improve Pediatric Patient Safety in Emergency Departments. Acad Med. 2021;3:395-98. https://doi.org/10.1097/ACM.0000000000003807
Martos-Cabrera M, Mota-Romero E, Martos-García R, Gómez-Urquiza J, Suleiman-Martos N, Albendín-García L, Cañadas-De la Fuente G. Hand Hygiene Teaching Strategies among Nursing Staff: A Systematic Review. Int J Environ Res Public Health. 2019;17:3039. https://doi.org/10.3390/ijerph16173039
Schwartze J, Das S, Suggitt D, Baxter J, Tunstall S, Ronan N, Stannard H, Rezgui A, Jafar W, Baxter D. Ward-based in situ simulation: lessons learnt from a UK District General Hospital. BMJ Qual Educ Rep. 2024;2. https://doi.org/10.1136/bmjoq2023-002571
Terveydenhuoltolaki 29.12.2016/1516.
Truong H, Sullivan A, Abu-Nuwar M, Therrien S, Jones S, Pawlowski J, Parra J, Jones D. Operating room team training using simulation: Hope or hype? Am J Surg. 2021;6:1146-53. https://doi.org/10.1016/j.amjsurg.2021.01.044
Zhang P, Liao X, Luo J. Effect of Patient Safety Training Program of Nurses in Operating Room. J Korean Acad Nurs. 2022;4:378-90. https://doi.org/10.4040/jkan.22017
