Ensihoitajat joutuvat yhä kohtaamaan työssään vakavia uhka- ja väkivaltatilanteita, vaikka määrä on tehtävien kokonaismäärään nähden hieman laskenut.
Ensihoitopalveluissa kirjattiin viime vuonna kaikkiaan 456 uhka- ja väkivaltatilannetta. Vuotta aiemmin niitä oli 377, joten määrä lisääntyi 79:llä. Prosentuaalisesti määrä kasvoi runsaalla 17:llä. Uhka- ja väkivaltatilanteista aiheutui ensihoitopalveluissa yhteensä 755 ilmoitusta tai toimenpidettä. Eniten laadittiin ilmoituksia työnantajalle ja niitä tehtiin 351. Työsuojelupäällikölle tai vastaavalle tehtiin 133 ilmoitusta. Poliisikonsultaatioita raportoitiin 163 ja näistä tehtiin yhdeksän rikosilmoitusta.
Uhka- ja väkivaltatilanteiden esiintymistiheydessä on kuitenkin havaittavissa myönteistä kehitystä eli tilanteiden esiintyvyys suhteessa ensihoitotehtävien kokonaismäärään laski edelliseen vuoteen verrattuna 6,6 prosenttia.
artikkeli jatkuu
”Suhteellisella esiintyvyydellä tarkoitetaan tässä sitä, että vaikka kirjattujen uhka- ja väkivaltatilanteiden lukumäärä lisääntyikin viime vuonna, niin ensihoitotehtävien lukumäärään suhteutettuna niitä ilmeni vähemmän verrattuna edellisvuoteen”, selventää ensihoitomestari Sanna Kauppinen, Pirkanmaan hyvinvointialueelta.
Tyypillinen uhka- tai väkivaltatilanteen aiheuttaja vuonna 2025 oli aiempien vuosien tapaan ensihoidon potilas tai asiakas. Niitä oli kaikista tilanteista peräti 92 prosenttia. Uhkatilanne on yleisimmin päihtyneen miehen suunsoittoa ja henkistä väkivaltaa. Niitä on syntyneistä tilanteista lähes puolet eli 49 prosenttia. Lievää fyysistä väkivaltaa raportoitiin toiseksi eniten eli 32 prosenttia. Vakavaa fyysistä kipua tuottavia tilanteita kirjattiin 17 eli kolme prosenttia, ja kolmen tapauksen raportoitiin olleen sellaista fyysistä väkivaltaa, joka aiheutti vakavan vamman. Se on yhden prosentin verran kaikista tilanteista.
Joissakin tapauksissa tilanteen aiheuttajana oli potilaan omainen, kokonaisuudesta 4,5 prosenttia tai ulkopuolinen henkilö, kokonaisuudesta 2,6 prosenttia.
”Lisääntynyttä kirjausten määrää voi osaltaan selittää myös vähitellen vahvistunut tietoisuus raportoinnin merkityksestä sekä toimintakäytänteiden parantuminen alueellisella tasolla. Alueellisia eroja on edelleen esimerkiksi raportointi- ja tilastointijärjestelmissä, minkä vuoksi kaikilta organisaatioilta ei ole saatavissa vertailukelpoisia tietoja”, kertoo erityisasiantuntija Terhi Virtanen Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:stä.
Vuosittaisen koonnin uhka- ja väkivaltatilanteiden ilmoituksista ensihoitopalveluissa on tuottanut Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston alla toimiva valtakunnallinen ensihoidon työturvallisuustyöryhmä.
Lähde: Hyvil Kuva: Kimmo Kaisto
