Laadukkaan ja luotettavan vierianalytiikan on todettu voivan parantaa terveydenhuoltojärjestelmän tehokkuutta.
Vierianalytiikan käyttöä ja vaikutuksia selvitettiin Pirkanmaan ensihoidon Virrat-Ruovesi -pilotissa. Miten vierianalytiikka tukee hoidon tarpeen arviointia, siitä tehtiin rekisteritutkimus.
Vuoden 2021 alusta Pirkanmaan sairaanhoitopiiri pilotoi ensihoidon tuotantoa Virroilla ja Ruovedellä. Tavoitteena oli ensihoitopalvelun kehittäminen kustannustehokkaasti. Synergiaa paikallisen terveyspalveluja tuottavan Keiturin Sote Oy:n kanssa parannettiin kotihoidon, hoitolaitosten ja vuodeosastojen konsultaatiomahdollisuudella ensihoitoyksikköön.
Ensihoitajat tekevät hoidon tarpeen arvioinnin puhelimitse tai oma-aloitteisella tehtäväkoodilla DE13 menemällä potilaan luokse. Yksiköillä on mahdollisuus kuljettaa potilas terveyskeskuksen vuodeosastolle seurantapaikalle ilta- ja yöaikaan lääkärin konsultaation perusteella, mikäli potilaan tila ei vaadi päivystyksellistä lääkärin arviota. Vierianalytiikka lisättiin ensihoitoyksiköihin parantamaan hoidon tarpeen arviointikykyä ja potilasturvallisuutta. Yksiköihin hankittiin Abbot i-STAT -vierianalytiikkalaite CG8+- ja TnI -kaseteilla sekä QuickRead CRP+ Hb -laite. Samalla otettiin käyttöön vieritestiloki, jotta vierianalytiikan käytöstä ja vaikuttavuudesta saadaan tietoa. Vieritestilokiin on kirjattu ajankohta, tekijä, tehtäväkoodi ja kiireellisyys, tehty vieritesti, syy tehdylle tutkimukselle ja sen vaikutus potilaan hoitoon ja toimintamalliin sekä konsultaatiokohde.
Hyötyjä ja riskejä
Tutkimusten mukaan laadukas ja luotettava vierianalytiikka voi parantaa terveydenhuoltojärjestelmän tehokkuutta. Kansainvälisissä tutkimuksissa vierianalytiikan vaikutus ensihoidossa voi nopeuttaa potilaan sijoitus- ja hoitopäätöstä ja vähentää diagnostista epävarmuutta.
Hyötynä on kliinisen päätöksenteon parantuminen ja tarpeettomien kuljetuksien vähentyminen. Troponiinin määritys ensihoidossa voi johtaa varhaiseen sydäninfarktin tunnistamiseen ja vaikuttaa hoitopaikan valintaan ratkaisevasti ilman selkeitä EKG-muutoksia. Lisäksi kuljetuksen aikana suoritettu vierianalytiikka on hyödyllistä.
Laadun- ja riskienhallinta on tärkeää vierianalytiikkaa toteutettaessa. Liian matala tai korkea lämpötila on yleinen syy vieritestauksen epäonnistumiselle, jolloin analysaattori ei toimi tai antaa virheellisiä arvoja. Käyttäjälähtöiset virheet johtuvat liikkuvasta ympäristöstä. Vierianalytiikkaan liittyy tietoteknisiä haasteita, koska tulokset eivät siirry suoraan potilaskertomukseen ja vaativat suullisen konsultaation.
”Vierianalytiikkaa käytettiin 4,6 %:lla tehtävistä.”
Yleisimmät vieritestit
YAMK-opinnäytetyönä tehdyn tutkimuksen tarkoitus oli tuottaa sisältöanalyysi vieritestilokista ja selvittää vierianalytiikan toteuttamista. Lisäksi arvioitiin, onko vieritestaus ollut vaikuttavaa hoidon tarpeen arvioinnin tukena Virrat-Ruovesi-alueella ja tulisiko vierianalytiikkaa laajentaa Pirkanmaan hyvinvointialueen ensihoitopalvelussa.
Vieritestilokimerkintöjä oli 229. Samalle potilaalle oli voitu tehdä useampia testejä, joten tehtyjen vieritutkimusten lukumäärä yhteensä on 257 tutkimusta. Kokonaistehtävämäärä yksiköillä oli 4 933 tehtävää eli vierianalytiikkaa käytettiin 4,6 %:lla tehtävistä. Yleisin tehty vieritesti oli CRP/Hb 152 tutkimuksella (59 %). CG8+/laskimo -näytteitä otettiin 47 kappaletta (18 %) ja TnI-näytteitä 41 kappaletta (16 %). CG8+/ valtimo-näytteitä otettiin 17 (6,6 %). Yleisimmät vierianalytiikan käyttöön johtaneet tehtäväkoodit olivat 774 (muu sairastuminen), 704 (rintakipu), 703 (hengenahdistus), DE13 (hoidon tarpeen arviointi), 781 (vatsakipu) ja 705 (rytmihäiriö).
”Vierianalytiikan tulos vaikutti X-päätökseen 31%:ssa tehdystä testeistä”
Miksi vieritesti tehtiin?
Yleisin syy vierianalytiikan toteuttamiselle oli kotiin jäämisen tueksi 49 merkinnässä (21 %). Toiseksi eniten ohjaamaan hoitotoimia 39 merkinnässä (17 %) ja kolmanneksi eniten hoitoon ohjauksen varmistamiseksi 34 merkinnässä (15 %).
Yleisin vaikutus, johon vierianalytiikan tulos vaikutti, oli X-päätös 72 merkinnällä (31 %). Toiseksi yleisin vaikutus (44 merkintää, 19 %) oli potilaan jääminen oman paikkakunnan perusterveydenhuollon yksikköön. Kolmanneksi eniten arvioitiin, ettei vierianalytiikalla ei ollut vaikutusta 27 (12 %) merkinnässä. Toimintamalliin vierianalytiikka vaikutti 20 % tapauksissa. Perusterveydenhuollon päivystäjää konsultoitiin 115 vieritestin (50 %) tuloksesta. Konsultoimatta jätettiin 94 kertaa (41 %) tuloksista. TAYS Acutan erikoisalojen päivystäjää konsultoitiin 10 tuloksesta (4,4 %) ja FH30 ensihoitolääkäriä 8 tuloksesta (3,5 %).
Vähällä käytöllä mutta positiivisia vaikutuksia
Johtopäätöksinä todetaan, että vierianalytiikkaa on käytetty vähän. Vierianalytiikalla vaikuttaa olevan positiivinen vaikutus potilaan hoidon tarpeen arviointiin ja sen käyttäminen voi olla potilasturvallisuutta parantava tekijä. Perifeerisillä yksiköillä vaikutus korostuu, joten vierianalytiikkaa tulisi lisätä ensihoitoyksiköihin. Toimintamallien täytyy tukea vierianalytiikan käyttöä, jotta se on tarkoituksenmukaista ja vaikuttavaa. Esimerkiksi kuljettamalla potilas alueen terveyskeskuksen seurantapaikalle voidaan välttää alueen suuri ambulanssityhjiö. Vierianalytiikan toteuttamiseen enemmän kuljetuksen aikana tulee kiinnittää huomiota, jotta potilaan läpimenoaika päivystyksessä voi nopeutua.
Kirjoittajat:
Niina Ervaala, TtT, yliopettaja, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Reija Schmandt, Xamk:ssa akuuttihoitoyön YAMK-opiskelija, hoitotason ensihoitaja, Pirkanmaan hyvinvointialueen ensihoitopalvelu
Pauli Vuorinen, Ensihoitolääkäri, Pirkanmaan
Kuva Dimitri Lisitsyn
