Sovelluksen avulla voidaan analysoida joko koko pelastuslaitoksen tasolla tai eri johtamistasoilla tapahtuvia suorituksia tilastojen avulla.
Nyt tiedot on koottu yhteen sovellukseen. Sen perusteella voidaan arvioida johtamisen osaamista esimerkiksi rakennuspaloissa, vaarallisen aineen onnettomuuksissa tai liikenneonnettomuuksissa.
Nyt myös alipäällystölle ja sopimuspalokuntien ryhmänjohtajille on tehty osaamisen kartoittamiseksi arviointimallit. Pari vuotta sitten valmistui päällystölle samalla tavalla Koulumaali-alustalle tehty arviointimalli.
OKA 2 -hankkeessa toteutettiin kaikille johtamistasoille sähköinen arviointityökalu, mistä saadaan laadullinen henkilökohtainen palaute henkilölle. Samoin sovelluksen avulla voidaan analysoida joko koko pelastuslaitoksen tasolla tai eri johtamistasoilla tapahtuvia suorituksia tilastojen avulla.
”Aineistossa on kaikkiaan 38 erilaista onnettomuustyyppiä, joista on rakennettu erilaista harjoitustilanteita yhteensä 76 kappaletta. Osaamista arvioidaan tiedollisen ja taidollisten kriteerien perusteella”, Pelastusopiston yliopettaja Matti Honkanen kertoo.
Kouluttajalle on tehty työkaluksi myös pelastustoiminnan johtamisen arvioinnin käsikirja. Lisäksi ohjekortteihin on koottu koulutukselle sisältö ja tavoitteet. Myös videolle tehdyt simulaatioharjoitukset tukevat koulutusta. Tämä kaikki helpottaa kouluttajan työtä.
”Onnettomuustyypit on valittu Hätäkeskuslaitoksen riskinarvioinneista ja Prontosta. Ne ovat lavastuksia oikeista onnettomuuksista.”
Osaamisen arviointia yhdenmukaisesti
Honkanen painottaa, että harjoitteet on koottu simulaatiovideoihin sen jälkeen, kun tavoitteet erilaisista onnettomuustyypeistä on koottu käsikirjaan.
Hän pitää oppimisalustaa hyödyllisenä, koska näin voidaan yhdenmukaisesti arvioida osaamista ja myös osaamisen tasalaatuisuutta.
”Samalla saadaan tietoa paitsi hyvin menevistä asioista myös niistä, jotka vaativat osaamisen vahvistamista.”
Sähköistä arviointityökalua voidaan jatkossa hyödyntää myös niin pelastuslaitosten kuin Pelastusopiston tutkinto- ja täydennyskoulutuksessa.
”Aineisto on käännetty myös ruotsiksi”, Matti Honkanen sanoo.
Laaja kysymyspatteristo
Arviointityökalussa on laaja kysymyspatteristo, sillä ensimmäisen osa mukaan lukien kysymyksiä on yli 500. Kakkososassa on 253 kysymystä. Ne on tehty teemoittain, joten arvioitavat osuudet on helppo valita. Koulutettava saa osaamisen kartoituksesta oman arviointiraportin.
”Sovellukseen pystyy myös itse lisäämään uusia johtamiseen liittyviä onnettomuustyyppejä.”
Osaamisen kartoitushanketta (OKA 2) on valmisteltu laajassa yhteistyössä pelastuslaitosten ja sopimuspalokuntien kanssa. Matti Honkanen on kiertänyt eri alueilla kertomassa hankkeesta. Kaikkiaan on käyty kolme pilotointikierrosta, joista viimeisin on juuri tehty. Viimeisessä vaiheessa on käyty läpi kokonaissuoritusta.
”Valmista on ennen kesälomia ja valmis sovellus on käytössä sen jälkeen”, Honkanen kertoo.
Palosuojelurahaston rahoittama hanke valmistuu ja Honkanen toivoo, että se otetaan käyttöön jokaisella alueella.
Ensimmäinen osa hyvin käyttöön
”Ensimmäinen osa on otettu hyvin käyttöön. Nyt on käytössä sellainen työkalu, jolla pelastustoiminnan johtamisen osaamista on mahdollisuus arvioida yhdenmukaisesti jokaisella alueella. Parhaimmillaan tämän ansiosta pelastustoiminnan johtamisen laatu yhdenmukaistuu ja paranee.”
Honkasella on ollut osaamisen kartoittamisessa iso työmaa. Hän kuvailee sitä haasteelliseksi ja työlääksi, mutta mielenkiintoiseksi.
”Parasta on ollut yhdessä tekeminen. Tämä kaikki on saatu aikaiseksi yhteistyössä Pelastusopiston henkilöstön, pelastuslaitosten ja sopimuspalokuntien kanssa.”
”Toivottavasti koulutusalusta otetaan laajasti käyttöön niin pelastuslaitoksissa kuin sopimuspalokunnissa. Tarkoitus on perustaa pääkäyttäjien verkosto, jossa käydään läpi kokemuksia ja kehittämistä vaativia asioita.”
Myös pelastustoiminnan johtamisen sähköistä käsikirjaa aletaan valmistella. Siitä saadaan erilaisia tilanteita varten joustava ja hyvä työväline.
Osaamiskartoituksessa käytettävän arviointityökaluna toimivan sovelluksen toteutti Mediamaisteri Oy.
Hyvä työkalu
Ohjausryhmän puheenjohtaja, rehtori Mervi Parviainen pitää hankkeessa hyvänä sitä, että se antaa eväitä myös täydennyskoulutukseen ja syötteitä tutkintokoulutukseen.
”Tätä voidaan päivittää tarpeen mukaan. Hienoa on se, että tämä on nähty hyvänä henkilökohtaisena kehittämisen työkaluna.”
Hankkeen onnistumisen kohtia tarkastellaan rehtorin mukaan myös opiston muita hankkeita silmällä pitäen. Hän katsoo, että julkisen talouden ahtaassa tilanteessa hanketyö on yhä merkittävämpää. Hän muistuttaa, että sitä varten on rahaa jaossa myös EU-tasolla ja tämän rahoituksen hyödyntämisessä niin opistolla kuin laitoksilla olisi paljon tehtävää.
Ohjausryhmän jäsen, Etelä-Pohjanmaan pelastusjohtaja Harri Setälä kiittelee mallia, jolla osaamista kartoitetaan.
”Meillähän on alalla ollut paljon erilaisia testejä, mutta tämä on käytännönläheisenä hyvä ja toimiva. Tällä tavalla osaaminen saadaan hyvin esille ja ainakin meillä tämä on otettu erittäin hyvin vastaan.”
Setälä toivookin, että malli otettaisiin säännöllisesti käyttöön jokaisella pelastuslaitoksella. Näin saadaan yhdenmukaisuutta ja laatua toimintaan.
”Myös opistolle tämä on ollut merkittävä asia ja hieno työnäyte”, Harri Setälä sanoo.
Teksti: Esa Aalto
Kuva: Kimmo Kaisto
