Harjoitus ja koulutus 5.11.2015

Firefit poiki harjoitesalaatin ja vuoronvaihtojumpan

Eteenkurotus on tärkeä liike kehon liikkuvuuden kannalta.

Eteenkurotus on tärkeä liike kehon liikkuvuuden kannalta.

FireFit-järjestelmää motoriikan ja liikkuvuuden osalta kehittävä FireFit 3-hanke on valmistunut. Hankkeen arviointi- ja harjoittelumalliehdotus on kolmiosainen sisältäen suositukset sekä pelastuslaitoksissa että työterveyshuollossa tai muun ammattitestaajan toteutettavaksi.

Niska-hartiaseudun liikkuvuuden testaus.
Niska-hartiaseudun liikkuvuuden testaus.

Motorisen toimintakyvyn ja liikkuvuuden arvioinnin, seurannan ja harjoittamisen tarkoituksena on tukea pelastajan selviytymistä motorisesti vaativissa työtehtävissä. Hyvä motoriikanhallinta tukee kehon ergonomista käyttöä työssä, jossa ympäristön ergonomiaan ei voida vaikuttaa.

Erityisesti tavoitteena on työ- ja liikuntatapaturmien ja niistä aiheutuvien vammojen sekä tuki- ja liikuntaelinten (TULE) oireiden ennaltaehkäisy.

Tutkimusten mukaan alentunut kehonhallinta on yksi TULE-tapaturmien ja -oireiden sekä työkyvyn heikkenemisen riskitekijä. Vastaavasti on vahvaa näyttöä miten ketteryyden, tasapainon, keskivartalon lihasten hallinnan sekä liikkuvuuden kehittäminen vähentää tapaturmariskiä. Nämä ominaisuudet tukevat pelastajan terveyttä, toiminta- ja työkykyä työuran kaikissa vaiheissa.

Tapaturmat hallintaan

 FireFit 3 kyselytutkimuksen mukaan nuorille pelastajille tapaturmia sattui eniten liikuntatilanteissa vapaa-aikana. Liikuntatilanteissa työssä eniten vammoja raportoivat 40‒49-vuotiaat, seuraavaksi 20‒39-vuotiaat ja vähiten 50‒59-vuotiaat pelastajat. Työtilanteissa työtapaturmia tai pienempiä loukkaantumisia oli eniten yli 48-vuotiailla.

Tilastojen perusteella yli puolet (55 %) pelastajien työtapaturmista tapahtuu liikkuvissa tehtävissä ja 15‒17 % sattuu pelastettavia kannettaessa. Työtapaturmista 16‒33 % tapahtuu liikuntaharjoittelussa (TVL 2003‒2013).

Suosituksessa ensimmäisenä FMS ehdotetaan tehtäväksi työterveyshuollon alku- ja määräaikaistarkastuksissa.

Toisen kohdan tavoitteena on pelastajien motoriikkaa ja liikkuvuutta kehittävän liikunnan lisääminen pelastuslaitoksissa ja vapaa-ajalla osana muuta harjoittelua. Osalla pelastajista tämä onkin olennainen osa harjoittelua. FireFit 3-kyselyn mukaan kuitenkin noin joka toinen pelastaja harjoittaa liikkuvuutta ja ketteryyttä vähemmän kuin kerran viikossa, mikä useamman kohdalla tarkoittaa ”ei lainkaan”.

Laadukkaan, pitkäjänteisesti myös liikkuvuutta ja motoriikanhallintaa kehittävän, harjoittelun suunnittelun ja toteuttamisen apuna toimii ”harjoitesalaatti”.

Dynaamisen tasapainon testaamista savusukellusvarusteissa.
Dynaamisen tasapainon testaamista savusukellusvarusteissa.

 

Harjoitesalaatti avuksi

Harjoitesalaatti auttaa pelastajaa rytmittämään harjoitteluaan siten, että fyysisen toimintakyvyn eri osa-alueita, myös liikkuvuutta ja motoriikanhallintaa, tulee viikon aikana harjoitettua tasaisesti, fysiologisesti oikeassa järjestyksessä ja oikealla tekniikalla.

Näin harjoittelu on tehokasta ja vammautumisriski sekä työssä että liikuntaharjoittelussa pienenee. Salaatti tukee myös harjoittelun aloittamista tauon jälkeen.

Harjoitesalaatti auttaa suunnittelemaan harjoituksia niin, että motoriikanhallintaa ja liikkuvuutta lisätään omaan jo käytössä olevaan harjoitteluohjelmaan mukaan.

Harjoitesalaatin liikkuvuutta, kehonhallintaa, tasapainoa ja ketteryyttä kehittävät yksinkertaiset ja tehokkaat harjoitteet kuvallisine ohjeineen liitetään FireFit-ohjelmaan salaatin yhteyteen.

Vuoronvaihtojumppa herättää

Pelastuslaitoksiin suositellaan myös ”vuoronvaihtojumppaa”, joka herättelee kehon työpäivään ja toisaalta palauttaa työn rasituksista. Liikuntatuokion kesto on noin 10 minuuttia aamulla vuoronvaihdon tai muun mahdollisen aamutoimen yhteydessä. Se sisältää dynaamisia venytyksiä, keskikehon- ja tasapainonhallintaa ja koordinaatiota kehittäviä harjoitteita. Vuoronvaihtojumpasta viedään ohjeet FireFitiin.

Kolmannen suosituskohdan tavoitteena on mahdollistaa pelastuslaitokseen soveltuvien testien käyttö hyvän testaus- ja palautteenantokäytännön mukaisesti. Testejä voi käyttää oman kehityksen seurantaan FMS-arvioinnin väliajoilla. Testien tulokset ja palaute motivoivat jatkamaan harjoittelua.

Mahdolliseen sisäministeriön uuteen toimintakyvyn testaamiseen ja harjoitteluun liittyvään ohjeeseen on ehdotettu mainintaa kehonhallinnan ja liikkuvuuden huomioimisesta terveystarkastuksissa.

Tarkemman ohjeistuksen osalta viitataan FireFitiin. Työterveyslaitos järjestää FireFit-koulutusta. FireFit 3-hankkeen perusteella pelastushenkilöstöä kannustetaan yhdessä työterveyshuollon ja liikunta-alan toimijoiden kanssa miettimään minkälainen liikkuvuuden ja motoriikan harjoittelumalli sopisi parhaiten omaan työyhteisöön.

Selän sivutaivutus.
Selän sivutaivutus.

FireFit 3-hankkeen loppuraportti:

Punakallio A, Wikström M, Lusa S, Lindholm H, Luukkonen R. Pelastajien motorinen toimintakyky ja liikkuvuus. FireFit ─ fyysisen toimintakyvyn arviointi-, palautteenanto- ja seurantajärjestelmän kehittämisen 3. vaihe, Työterveyslaitos Helsinki 2015. ISBN 978-952-261-552-7 (PDF). on saatavissa sähköisessä muodossa osoitteesta http://urn.fi/URN:978-952-261-552-7

LÄHTEET:
Butler R, Conreras M, Burton M, Plisky P, Goode A, Kiesel K. Modifiable risk factors predict injuries in firefighters during training academies. Work 2013;46, pp. 11-17.

Cook G, Burton L, Hoogenboom BJ, Voight M. Functional movement screening: the use of fundamental movements as an assessment of function – part 1. Int J Sports Phys Ther 2014a May;9(3):396-409.

Cook G, Burton L, Hoogenboom BJ, Voight M. Functional movement screening: the use of fundamental movements as an assessment of function-part 2. Int J Sports Phys Ther 2014b Aug;9(4):549-63.

Cowen V. Functional fitness improvements after a worksite-based yoga initiative. Journal of Bodywork & Movement Therapies 2010;14:50-54.

Lisman P. O’Connor F. Deuster P, Knapik J. Functional Movement Screen and aerobic Fitness Predict injuries and military training. Medicine & Science in Sports & Exercise 2013:45(4):636-643.

O’Connor F, Deuster P, Davis J, Pappas C, Knapik J. Functional Movements Screening: Predicting Injuries in Officer Candidates. Medicine & Science in Sports & Exercise;2011:43(12):2224-2230.

Parkkari J, Taanila H, Suni J, Mattila VM, Ohrakämmen O, Vuorinen P, Kannus P, Pihlajamäki H. Neuromuscular training with injury prevention counselling to decrease the risk of acute musculoskeletal injury in young men during military service: a population-based randomised study. BMC Medicine 2011;9:35.

Pasanen K, Parkkari J, Pasanen M, Hiilloskorpi H, Mäkinen T, Järvinen M, Kannus P. Neuromuscular training and the risk of leg injuries in female floorball players: cluster randomised controlled study. BMJ. 2008 Jul 1;337:a295.

Peate W. Core Strength: A new model for injury prediction and prevention. Journal of Occupational Medicine and Toxicology 2007:2:3.

Poplin GS, Harris RB, Pollack KM, Peate WF, Burgess JL. Beyond the fireground: injuries in the fire service. Inj Prev 2012 Aug;18(4):228-33.

Punakallio A, Lusa S, Luukkonen R, Lindholm H. Physical Capacities for Predicting the Perceived Work Ability of Firefighters. In: Nygård C-H, Savinainen M, Kirsi T and Lumme-Sandt K eds. Age Management during the Life Course. Proceedings of the 4th Symposium on Work Ability, Tampere, Finland, June 6-9 2010. Tampere, Tampere University Press 2011; 150-160.

Punakallio A, Wikström M, Lusa S, Lindholm H, Luukkonen R. Pelastajien motorinen toimintakyky ja liikkuvuus. FireFit ─ fyysisen toimintakyvyn arviointi-, palautteenanto- ja seurantajärjestelmän kehittämisen 3. vaihe, Työterveyslaitos Helsinki 2015. ISBN 978-952-261-552-7 (PDF), http://urn.fi/URN:978-952-261-552-7.

TVL: Tapaturmavakuutusliiton tietokanta vuosilta 2003-2013. Tapaturmavakuutusliitto.

Teksti: Anne Punakallio, Miia Wikström, Sirpa Lusa, Työterveyslaitos

Kuvat: Miia Wikström ja Anne Punakallio