Neste 2017 -suuronnettomuusharjoituksen lähtökohtana oli matkustaja-aluksen ja öljytankkerin yhteentörmäys Turun ja Naantalin satamiin johtavalla väylällä. Mittavan harjoituksen kokonaisvahvuus nousi noin 300 henkeen.
Hazard-hanke tähtää parantamaan turvallisuutta Itämeren alueen satamissa. Lokakuussa järjestettiin siihen liittyvä mittava suuronnettomuusharjoitus Neste 2017 Naantalin satamassa. Tämä oli hankkeen jo kuudes isompi harjoitus. Hankekumppaneita oli tarkkailijoina Liettuasta, Ruotsista, Virosta ja Saksasta.
Harjoituksen lähtökohtana oli matkustaja-aluksen ja öljytankkerin yhteentörmäys Turun ja Naantalin satamiin johtavalla väylällä. Matkustaja-aluksessa loukkaantui törmäyksen johdosta viitisenkymmentä henkilöä, jotka evakuoitiin alukselta Naantalin satamaan. Matkustaja-aluksella syttyi myös tulipalo liinavaatevarastossa ja alukset vuotivat öljyä mereen.
”Harjoituksen skenaario ja riskit ovat realistisia Nesteen jalostamon öljysataman, vilkkaan matkustajaliikenteen ja kapeiden väylien takia”, kuvailee harjoitusta johtanut palomestari Miikka Toivonen Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta.
Rajavartiolaitoksen Turun tukikohdan helikopterin miehistö oli lentänyt koko yön, eikä vaihtomiehistöä ollut vielä paikalla harjoituksen alkaessa. Yksi Helsingin ja kaksi Turun MIRG-ryhmää saapui siis helikopterin sijaan kohdealukselle korvaavilla Puolustusvoimien ja Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen aluksilla. Harjoitus ei juuri viivästynyt tämän takia.
Potilaat evakuoitiin mereltä nopeasti. Potilaita mereltä evakuointikeskukseen kuljettivat Puolustusvoimat ja vapaaehtoiset meripelastajat. Kohdealuksella toimineiden MIRG-ryhmien yhteistyö toimi Toivosen mukaan hyvin.
”MIRG-ryhmiltä tulleen palautteen mukaan tarvitaan omat puheryhmät, jotka ovat valmiina Virve-puhelimissa. Tuli ilmi myös tarve useammille yhteisharjoituksille vuositasolla”, Toivonen kertoo.
Hänen mukaansa harjoituksessa Virve-liikenne takkusi hetkittäin, koska alueen tukiasemien kapasiteetti ei riitä näin isossa tilanteessa. Jos alueella on kaksi isoa tilannetta samanaikaisesti, tulee harkita suorakanavan käyttöä. Suorakanavatilassa Virven kantoaalto on noin kaksi kilometriä, joten mereltä maihin liikenne tuskin onnistuisi.
Öljyntorjunnan osalta harjoitus sujui ilman suurempia ongelmia. Alun perin oli tarkoitus puomittaa molemmat kohdealukset, mutta koska Rajavartiolaitoksen Uisko oli päivystävä alus, se jätettiin puomittamatta.
Sujuva kokonaisuus
”Kokonaisuutena Neste 2017 -harjoitus vietiin läpi sujuvasti. Naantalin satamaterminaali toimi hyvin evakuointikeskuksena suuronnettomuussuunnitelman mukaisesti. Potilaita kertyi yhteensä noin sata. Potilaina oli Turun AMK:n ensihoidon ja Aboa Maren opiskelijoita. Tilana satamaterminaali oli sopiva tälle potilasmäärälle. Isommalla joukolla tulee tilaongelma, jos jatkokuljetukset eivät lähde nopeasti”, Miikka Toivonen kuvailee.
Harjoitukseen osallistui pelastuslaitokselta noin sata henkilöä. Ensihoidosta oli lisäksi mukana kolme ambulanssiyksikköä ja kuusi henkilöä. Harjoitukseen osallistuivat myös Naantalin satama, Rajavartiolaitos, Helsingin pelastuslaitos, Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos, Neste, Poliisi, Turun satama ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulu. Kokonaisvahvuus nousi noin 300 henkeen. Harjoitusta suunniteltiin vuosi.
”Tämänkokoisen harjoituksen järjestäminen on suuri ponnistus, eikä vastaavia järjestetä Suomessa kovin usein. Harjoitukseen olisi ollut suotavaa osallistua myös sosiaalitoimesta, koska evakuointikeskuksessa majoitukset, vaatetukset ja niin edelleen kuuluvat sille. Myös poliisin laajempi osallistuminen olisi toivottavaa. Tämä on tietysti resurssikysymys”, Toivonen sanoo.
Samalla haastava johtamisharjoitus
Samaan aikaan Naantalin sataman harjoituksen kanssa järjestettiin toinen suuronnettomuusharjoitus Nesteen Naantalin jalostamolla karttaharjoituksena. Merialueen ja jalostamon harjoitus olivat molemmat komppanialähtöjä ja tilanne laajeni yhtymälähdöksi työllistäen tehokkaasti päällystöä ja palomiehiä.
Uutta johtamisjärjestelmää harjoiteltiin nyt laajemmin toista kertaa. Saman tilannekuvan ylläpito kaikilla viranomaisilla oli tärkeä osa harjoitusta.
Pelastuspäällikkö Mika Viljanen toimi harjoitusP2:na eli päivystävänä päällikkönä. Johtamistehtävänä kaksi samanaikaista harjoitusta oli haasteellinen, mutta tilannekuva pysyi kaikilla yllättävän hyvänä.
”Itselleni oli uutta evakuointipisteen perustaminen. Se oli viranomaisyhteistyötä parhaimmillaan. Kaikilla oli etukäteen mietitty roolinsa. Kehitettävää löytyi lähinnä tilanteen rauhoittamisessa. Tapahtuma kiinnostaisi potilaiden omaisia ja mediaa. Tositilanteessa voisi olla myös paperittomia ulkomaalaisia, joten tarvittaisiin henkistä tukea, huoltoa, jatkokuljetuksia ja niin edelleen.”
Viljasen mukaan evakuointipaikalla linjasto saatiin nopeasti kuntoon, pääpaino oli ensihoidossa. Pelastuspuoli tuki ensihoitoa ja sovitti yhteen kaikkea viranomaistoimintaa.
Yhteinen kieli ja toimintatavat tutuiksi
”Ensimmäinen alus tuli paikalle kuudessa minuutissa hälytyksestä, se oli nopeasti toimittu”, kiittelee aluepalopäällikkö (batallion chief) Thorsten Grams Hampurin palolaitokselta Saksasta
”Hazard on todella hyvä yhteistyöhanke. Opimme puhumaan samaa kieltä ja tarkoittamaan asioilla samaa. Saksassakin viranomaiset toimivat hyvin yhdessä, mutta tärkeätä on saada myös paikalliset toimijat mukaan.”
Tänä vuonna Hampurissa järjestetty suuronnettomuusharjoitus on isoin 560 osallistujallaan. Iso harjoitus on järjestetty myös Liettuan Klapeidassa. Vastaavia on tarkoitus järjestää hankkeeseen liittyen yhteensä 15.
”Hazard-hankkeessa saamme muiden toimintatavat tutuiksi. Meiltäkin oli juuri kolme kaveria henkilöstövaihdossa Ruotsissa Helsingborgissa”, iloitsee kehittämispäällikkö Torbjörn Lindström Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta.
Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto
Lisätietoa: blogit.utu.fi/hazard
