Kouluttaja Ari Tuori on perehtynyt esteettömyyteen.
Vammaisten pelastamisessa tärkeintä on se, että kommunikaatio sujuu. Tämä koskee niin pelastajia kuin vaikkapa lentoyhtiöiden tai julkisten kulkuneuvojen henkilökuntaa.
”Ajattelemme usein suuronnettomuuksia, mutta aina ei tarvitse olla siitä kyse. Arkisissakin tilanteissa siitä, että että viranomaisella on homma hanskassa, tulee turvallisuuden tunne. Luulen, että aika moni pelkää tekevänsä väärin”, sanoo Mutual Trust -yhteistyöhankkeen koordinaattori Daniel Saarinen. Saarinen puhui tiistaina Tampereen Turvallisuusmessuilla vammaisten henkilöiden kohtaamisesta ja pelastamisesta hätätilanteessa.
Mutual Trust on vammaisten, pelastusviranomaisten ja liikennöitsijöiden välinen pelastusyhteistyöprojekti.
”Projektissa kartoitamme, miten pelastusviranomaiset ja liikennöitsijät tällä hetkellä osaavat kohdata ja pelastaa vammaisia. Sen perusteella teemme pelastusharjoituksia, ja yritämme löytää ongelmakohtia. Niiden perusteella teemme opetusmateriaalia pelastusviranomaisille, liikennöitsijöille ja keille vain, jotka haluavat tietää aiheesta”, Saarinen kertoo.
Vammaisuus koskee suurempaa ihmisryhmää kuin yleensä ajatellaan. Saarinen muistuttaa, että 15 prosentilla väestöstä on jonkinlainen vamma, psyykkiset vammat, epilepsia ja aivovammat mukaan lukien.
Hän arvioi, että viranomaisten kyvyssä kohdata vammaisia on vielä parantamisen varaa.
”Olen itse opettaja, ja lähden koulutuksesta. Tällä hetkellä on niin, että esimerkiksi Pelastusopistossa tai Poliisiammattikorkeakoulussa opitaan kyllä, miten kohdata erilaisia ihmisiä, muttei vammaisia sinänsä. Perusopetuksessa tai jatkokoulutuksessa asiaa ei nosteta esille. Siksikin tämä hanke on olemassa.”
Jätetään huoneisiin odottamaan?
Vammaisten kohtaamisen, tarkemmin sanottuna evakuoinnin ja esteettömyyden asialla on myös Resqsafe Oy. Yritys tuo maahan muun muassa evakuointivälineitä, ja kouluttaa turvallisuustoimijoita.
”Koulutus on yksi ydinalueemme. Viimeinen vuosi ollaan kovasti tehty töitä evakuointiasian kanssa. Ollaan ajateltu niin, että meidän pitää olla siellä, missä tarvetta on”, sanoo yrityksen operatiivinen johtaja, pääkouluttaja Ari Tuori.
Hän arvioi, että tietoisuus esteettömyydestä ja evakuoinnista lisääntyy koko ajan.
”Olemme itse kiertäneet pelastuslaitoksilla ja tavanneet muun muassa palotarkastajia. Se on linkki pelastuslaitoksiin. Tietotaso ei ole mikään älyttömän hyvä kentällä vieläkään, mutta teemme koko ajan töitä sen eteen, että tieto evakuointivälineistä lisääntyisi.”
Hän nostaakin kommunikoinnin ohella juuri välineistön tärkeimmäksi asiaksi liikuntarajoitteisten evakuoinnissa. Lisäksi henkilökunnan pitäisi tuntea kohde sekä pelastusvälineistö.
”Esimerkiksi vammaisten hoitokodissa pitäisi ajatella viimeiseen asti, kuinka heidät saadaan ulos asuntolasta. Räikein pelastussuunnitelma jonka olen nähnyt oli, että heidät jätetään huoneisiin odottamaan.”
Teksti ja kuva: Kaisu Puranen
