Harjoitus ja koulutus 23.6.2022

Koulutuksen tulevaisuutta pohtivassa työryhmässä kahta mieltä pelastajien koulutustasosta – amk vai ei?

Millainen pitäisi olla pelastajien koulutus tulevaisuudessa? Tätä pohditaan työryhmässä, jonka työ päättyy tänä vuonna.

Millainen pitäisi olla pelastajien koulutus tulevaisuudessa? Tätä pohditaan työryhmässä, jonka työ päättyy tänä vuonna.

Pelastustoimen koulutusuudistuksessa on noussut jälleen kiistan aiheeksi se, millainen koulutustaso pelastajilla pitäisi olla tulevaisuudessa.

Pelastuslaitokset ovat huolestuneita koulutusuudistuksen vaikutuksista erityisesti pelastajapulaan, jos koulutustasoa ja -aikaa nostetaan.

Kysymys on siis siitä, onko pelastajatutkinto tulevaisuudessa ammattikorkeakoulutasoinen vai esimerkiksi erikoisammattitutkinnon tasoinen, kuten pelastuslaitokset esittävät. Samalla kannalla ovat uudistusta valmistelemassa olevat alan järjestöt lukuun ottamatta ammattijärjestöä.

Pelastuslaitosten edustajana koulutushankkeessa oleva Satakunnan pelastusjohtaja Pekka Tähtinen sanoo, että eniten huolta pelastuslaitoksissa herättää nyt koulutustarpeen täyttäminen. Esimerkiksi opintojen pidentämiseen ei ole otettu yksityiskohtaisesti kantaa.

”Pelastajien koulutustasoa pitää varmaankin nostaa, mutta tärkeintä olisi nyt turvata työvoiman saanti alalle”, Tähtinen sanoo.

Keskeinen osa uudistusta

Koulutusuudistusta pohtivassa työryhmässä keskustellaan edelleen siitä, minkä tasoinen koulutusjärjestelmä alalle tarvitaan. Hanketyöryhmän puheenjohtaja, pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka sanoo, että hänellä ei ole vielä valmista kantaa asiassa.

”Koulutusjärjestelmän taso on yksi keskeinen osa tätä uudistusta. Toteutammeko koulutuksen tulevaisuudessa nykyisenkaltaisena ammatillisena koulutuksena vai ammattikorkeakoulututkintona.”

Ylijohtajan mielestä tutkinto- ja koulutusrakenteen pitää perustua pelastajan työuran vaatimuksiin.

”Pelastajan tehtäväkenttä on vaativa ja suorituskykyhankkeessa ilmeni sellaisia haasteita tiedoissa ja taidoissa, joihin nykyinenkään tutkinto ei kunnolla pysty vastaamaan. Jo nyt ollaan siis takamatkalla tietyissä perustiedoissa ja -taidoissa, joita pelastajalla pitäisi olla, mutta koulutusaika ei riitä niihin vastaamaan. Toki työpaikalla perehdyttäminen ja työpaikkakoulutus ovat tärkeä osa osaamisen kehittämistä.”

Palopäällystöliitto kysyi jäseniltään

Palopäällystöliitto kysyi jäseniltään tulevaisuuden koulutustarpeista. Koulutuskyselyyn osallistuneista valtaosa ei näe pelastajille tarpeellisena tulevaisuudessa ammattikorkeakoulututkintoa. Sen sijaan koulutuksen pitäisi olla nykyistä laajempi, jonka nähtäisiin mieluusti tulevan työelämäjaksojen avulla eli opintoihin sisällytettäisiin työssä oppimista.

Palopäällystöliittoa koulutustyöryhmässä edustava koulutusjohtaja Tomi Timonen halusi kysyä järjestön jäsenien näkemyksiä. Vastaajia oli kaikkiaan 220.

”Varsin yksimielisiä vastaajat olivat muun muassa siitä, että pelastajien on tarvittaessa kyettävä johtamaan ryhmää onnettomuustilanteissa”, Timonen kertoo.

Myös alueellinen koulutus nähtiin tarpeelliseksi. Sen sijaan vastaajat eivät kaipaa erikoistumista opintojen aikana, vaan se voidaan toteuttaa työuran aikana.

”Kaiken kaikkiaan pelastustoiminnan vahvaa osaamista pidettiin tärkeänä. Esimerkiksi onnettomuuksien ehkäisyä tai varautumista ei nähdä tärkeänä pelastajien toimenkuvassa.”

Kansainvälisiin tehtäviinkään ei pelastajan ammattitutkinnon tarvitse valmistaa, vaikka kansainvälisyys on tärkeä osa nykyistä pelastustoimea. Valmiudet tähän ovat riittävät korkeamman peruskoulutustason ansiosta, esimerkiksi kielitaito on hyvä nykyisillä ammattitutkinnon suorittajilla.

Ensihoitotyöhön kouluttaminen jakoi hieman näkemyksiä eikä sitä nähdä ehdottomana ammattitaidon tarpeena. Näkemys kumpuaa siitä, koska kaikkialla ensihoito ei ole pelastajien työtä.

”Pitääkö niiden alueiden tuottaa tämä osaaminen, jossa ensihoitotyötä tehdään. Toki vahva ensivasteosaaminen pitää olla kaikilla pelastajille”, Timonen toteaa.

Kyselyyn vastanneiden mielestä myös paloesimiehelle riittää erikoisammattitutkinto.

Teksti: Esa Aalto Kuva: Kimmo Kaisto

Lue lisää