Harjoitus ja koulutus 29.9.2021

Pelastajien koulutus jäi ilman lisärahoitusta — Kohvakka: pelastajatuotannon lisääminen on silti välttämätöntä

Pelastusopiston kanssa aloitetaan heti neuvottelut siitä, kuinka aloituspaikkojen lisääminen onnistuisi ensi vuonna ilman tarvittavaa lisärahoitusta.

Pelastusopiston kanssa aloitetaan heti neuvottelut siitä, kuinka aloituspaikkojen lisääminen onnistuisi ensi vuonna ilman tarvittavaa lisärahoitusta.

Tilanne saattaa vaikuttaa myös Helsingin Pelastuskoulun jatkoon. Kaikki mahdollisuudet riittävän pelastajatuotannon varmistamiseksi on nyt käytettävä.

Pelastustoimen koulutus ei saanut sille esitettyä rahoitusta hallituksen vuoden 2022 talousarvioesityksessä. Valtioneuvosto antoi maanantaina 27. syyskuuta eduskunnalle hallituksen esityksen vuoden 2022 talousarvioksi. Esitys ei sisällä pelastustoimen koulutukseen ehdotettua noin kolmen miljoonan euron lisäystä.

Kolmen miljoonan euron kokonaisuuteen sisältyi reilu kaksi miljoonaa pelastajatuotannon lisäämiseen tarvittavaa rahoitusta sekä koulutusjärjestelmän kehittämiseen ja tutkimustoimintaan tarvittava noin 800 000 euron lisämääräraha. 

Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka sanoo, että sisäministeriön pelastusosasto uusii esitykset rahoituksesta.

”Täydentävä budjettiehdotus on mahdollinen, samoin tietysti lisätalousarviot. Jatkamme perustelua ja esityksiä.”

Pelastusalan pitää kuitenkin varautua siihen, että hallituksen esitys pitää.

”Hallitus on linjauksensa tehnyt. Budjettivalta on eduskunnalla, mutta meidän pitää varautua siihen, että tällä linjauksella mennään”, Kohvakka sanoo.

Aloituspaikkoja pyritään silti lisäämään

Kohvakan mukaan Pelastusopiston kanssa aloitetaan heti neuvottelut siitä, kuinka aloituspaikkojen lisääminen onnistuisi ensi vuonna ilman tarvittavaa lisärahoitusta.

”Meidän pitää katsoa, mitä kaikkea pystymme sopeuttamaan Pelastusopiston toiminnassa siten, että pystyisimme varmistamaan mahdollisimman hyvän ja korkean tuotannon, eli millä järjestelmällä aloituspaikkojen lisääminen onnistuisi.”

”Se on vaativa harjoitus. Samalla pitää muistaa, että opiston muutkin tehtävät ovat lakisääteisiä. Pelastajatuotannon rinnalla on huolehdittava alipäällystö- ja päällystötuotannosta.” 

Poliisi on saanut määrärahojaan kasvatettua valtion budjetissa monena vuonna. Kohvakka sanoo, että myös sisäministeriön pelastusosasto on tuonut esille alan rahoituksentarpeen. Hän huomauttaa, että hallitus käsittelee laajaa kansallista kokonaisuutta ja kaikkia yhteiskunnan tarpeita.

”Kysymys on siitä, mihin voimavaroja voidaan kohdentaa. Meidän pitää vain sitkeästi jatkaa eteenpäin ja palata väkevämmillä perusteluilla asiaan.”

Kohvakka näkee pelastajatuotannon lisäämisen välttämättömänä, koska sillä on suora vaikutus palvelutasoon ja siihen, kuinka pelastustoimi suoriutuu lakisääteisistä tehtävistään.

Pelastuskoulun jatkon kannalla

Vallitseva tilanne saattaa vaikuttaa myös Helsingin Pelastuskouluun. 

”Tietojeni mukaan Helsinki arvioi tällä hetkellä, tekeekö se esitystä Pelastuskoulun jatkosta. Helsinki joutuisi tekemään sen omalla kustannuksellaan. Se on tärkeä kriteeri, kun kokonaisuutta arvioidaan”, Kohvakka sanoo.

Hänen henkilökohtainen näkemyksensä on, että kaikki mahdollisuudet riittävän pelastajatuotannon varmistamiseksi on nyt käytettävä. Hän siis kannattaa Helsingin Pelastuskoulun jatkoa.

”Odotamme Helsingin esitystä. Pelastuskoulunkin tuotantokapasiteetti on tärkeä kokonaisuuden osalta. Tässä kohtaa virkanäkemykseni on myönteinen.”

Koulutus on taloudellisempaa Pelastusopistolla

Kohvakka sanoi syyskuun alussa Pelastustiedon haastattelussa, että kaikkein taloudellisinta koulutuksen järjestäminen olisi Kuopiossa. Hän perustelee asiaa suuruuden synergialla.

 ”Kun ajatellaan puhtaasti koulutuksen järjestämistä, niin samoilla järjestelyillä, samassa tuotantokokonaisuudessa suurempi yksikkö on kustannustehokkaampi kuin pienempi.”

Hän sanoo, että edullisin ratkaisu olisi varmistaa Pelastusopistolle riittävä tuotantokapasiteetti, jotta se pystyy tuottamaan isolla koneistollaan riittävän pelastajamäärän. Kohvakan mukaan toisaalta Helsingin Pelastuskoululla on synergiaetuja, sillä osa koulun henkilöstöstä toimii pelastustoimen muissa tehtävissä, ja kalusto on pelastuslaitoksen valmiudellisissa tehtävissä. 

”Pelastuskoulun osalta on vaikea laskea puhtaasti ammatillisen koulutuksen kustannuksia ja irrottaa ne kokonaisuudesta.”

Pelastusopistolla pelkkä tuotantokapasiteetin lisääminen on kuitenkin kustannustehokkaampaa kuin Pelastuskoululla. 

”Nyt kysymys on keinoista, joilla voidaan nykyisillä voimavaroilla kasvattaa pelastajatuotantoa.”

Pelastustoimelle ja Hätäkeskuslaitokselle 87 miljoonaa

Sisäministeriö tiedotti tiistaina, että vuoden 2022 talousarvioesityksessä sisäministeriön pääluokkaan ehdotettiin yhteensä noin 1,566 miljardia euroa. Poliisitoimen osuus tästä on 856 miljoonaa, Rajavartiolaitoksen noin 280 miljoonaa, pelastustoimen ja Hätäkeskuslaitoksen 87 miljoonaa ja maahanmuuton 160 miljoonaa.

Pelastustoimelle ja hätäkeskustoiminnalle esitettiin yhteensä noin 87,5 miljoonaa euroa. Tästä pelastustoimen toimintamenoihin esitettiin noin 21 miljoonaa euroa ja Hätäkeskuslaitokselle noin 65 miljoonaa euroa. Erityismenoihin esitettiin noin kahta miljoonaa euroa.

Hätäkeskuspäivystäjäresurssien turvaamiseen on varattu yhteensä kaksi miljoonaa euroa, mikä on 0,5 miljoonaa enemmän kuin kuluvan vuoden talousarviossa. Hätäkeskustietojärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen esitetään 4,2 miljoonan lisäystä, jolloin vuoden 2022 rahoitus nousee yhteensä 4,7 miljoonaan.

Talousarvioesitykseen sisältyy 0,4 miljoonaa euroa hyvinvointialueiden pelastustoimien ohjauksen lisäresurssitarpeisiin. Pelastustoimessa ja varautumisessa on samanaikaisesti myös muita huomattavia kehittämispaineita, kuten valtakunnallisen johtamisen ja suorituskyvyn vahvistaminen ja pelastajakoulutettavamäärän turvaaminen.

Teksti: Kaisu Puranen

Kuva: Kimmo Kaisto

Lue lisää