Pelastajaopiskelijat harjoittelivat Kuopion Pelastusopiston Korvaharjun harjoitusalueella syksyllä 2018.
Hallituksen budjettineuvotteluissa 7.-8. syyskuuta käsitellään myös pelastusalan koulutuksen rahoitusta. Koulutuspaikkoja pitäisi lisätä reippaasti, sillä tulevan kymmenen vuoden aikana pelastajia tarvittaisiin yhteensä noin tuhat lisää nykyisen koulutusmäärän lisäksi. Tämä tarkoittaa karkeasti sataa uutta pelastajaa vuodessa.
Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka kertoo, että aloituspaikkojen lisäämiseen, koulutustuotannon suunnitteluun sekä Pelastusopiston toimintaan tarvittaisiin lisärahoitusta yhteensä noin kaksi miljoonaa euroa. Valtiovarainministeriö ei puoltanut omassa esityksessään pelastajatuotannon vahvistamiseen tarvittavaa rahoitusta.
”Valtiovarainministeriön kanta oli kylmä, mutta eteenpäin mennään samoilla tavoitteilla. Jos emme saa rahoitusta, ovat hyvät neuvot kalliit”, Kohvakka sanoo.
Kohvakka painottaa valtion vastuuta pelastajien kouluttamisessa.
”Olennaista on, että riittävä pelastajamäärä turvataan. Kysymys on pelastajakoulutuksen osalta valtion lakisääteisestä tehtävästä, ja valtion täytyy myös huolehtia rahoituksesta.”
Pelastuskoulun tulevaisuus Helsingin käsissä
Jos rahoitusta uusien pelastajien kouluttamiseen saadaan, saattaa ratketa myös Helsingin Pelastuskoulun tulevaisuus. Mikäli Kuopion Pelastusopisto saa riittävästi rahaa toimintaansa, Helsingin Pelastuskoulun ammatillista tutkintokoulutusta ei tarvita.
Pelastuskoulun jatko liittyy myös perustettaviin hyvinvointialueisiin, jotka aloittavat toimintansa tammikuussa 2023. Hyvinvointialue ei saa ammatilliseen tutkintokoulutukseen rahoitusta valtion budjetista, sillä koulutuksen järjestäminen ei ole hyvinvointialueen lakisääteinen tehtävä. Tällöin Helsingin Pelastuskoulukaan ei saisi rahoitusta ainakaan valtiolta. Hyvinvointialue voi tosin tarjota koulutusta erillisluvalla, mutta se edellyttää, että alue huolehtii itse koulutuksen kustannuksista. Näin ollen asia on Helsingin kaupungin käsissä.
”Helsingin kaupungin on ensin tehtävä ratkaisu, esittääkö se luvan myöntämistä ammatilliseen koulutukseen omalla kustannuksellaan”, Kohvakka sanoo.
”Ongelmallista, jos valtio ei huolehdi tehtävänsä rahoituksesta”
Mikäli pelastustoimi ei saa esittämäänsä rahoitusta, Helsingin Pelastuskoulun merkitystä uusien pelastajien tuottajana on tarkasteltava uudelleen.
”Kaikkein taloudellisinta on toteuttaa koulutus Kuopiossa koko valtakunnan tarpeisiin. Seuraava vaihtoehto on, että valtio hoitaa viulut, mutta tekee sopimuksia hyvinvointialueiden kanssa. Vasta sitten tulevat muut vaihtoehdot. Pidän äärettömän ongelmallisena, jos valtio ei huolehdi oman lakisääteisen tehtävänsä rahoituksesta”, Kohvakka sanoo.
”Kysymys ei ole kauhean isoista rahoista lähivuosien osalta, jotta pelastajatuotanto pystytään turvaamaan ja lähivuosien akuutteihin pelastajatarpeisiin vastaamaan. Toivoisin, että sille löytyisi ymmärrystä.”
Teksti: Kaisu Puranen
Kuva: Akseli Muraja
