Harjoitus ja koulutus 18.6.2018

Peruskoulutus keskitetään Kuopioon – täydennyskoulutus maakuntien vastuulla

Pelastuskoulun pelastajaoppilaat harjoittelivat toukokuussa 2017 Ruoholahden toimistorakennuksissa.

Pelastuskoulun pelastajaoppilaat harjoittelivat toukokuussa 2017 Ruoholahden toimistorakennuksissa.

Pelastusalan koulutus keskitetään maakuntauudistuksen yhteydessä Pelastusopistoon Kuopioon.

”Ratkaisu siitä on tehty, että Helsingin pelastuskoulu siirretään hallinnollisesti valtakunnallisen Pelastusopiston alle”, sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) sanoo.

Hänen mukaansa opetuksen keskittämisen ansiosta lasketaan saatavan yli miljoonan euron kustannussäästöt. Sen avulla voidaan entisestään panostaa alan opetusta Pelastusopistossa.

”Kyse on siitä, onko tärkeämpää ylläpitää erillistä pientä yksikköä vai panostaa enemmän kalustoon ja opetukseen. Kuopiossa on jo nyt käytössä monipuoliset oppimisympäristöt, mukaan lukien kansainvälisestikin korkeatasoinen harjoitusalue.”

Pelastuskomentaja Simo Weckstén huomautti Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen henkilöstölehti Palopostissa 2/2018, että vaikka virkatutkinto-opetus Helsingissä lakkaisi, niin osaamis- ja kehittämiskeskuksen koulutus- ja täydennyskoulutustoimintaa tarvitaan edelleen.

”Jos maakuntauudistus toteutuu, niin Osken toiminta tulee laajenemaan. Täydennyskoulutusta tarvitaan Uudenmaan pelastuslaitoksella entistä laajemmassa mittakaavassa, Wecksten totesi.

Eduskunnan puhemies Paula Risikko sai ensimmäisenä naisena SPEKin myöntämän I luokan erityisansioristin. Sen luovuttivat Vaasassa yleisen palokuntalaiskokouksen yhteydessä pidetyssä tilaisuudessa puheenjohtaja Simo Weckstén ja toimitusjohtaja Marko Hasari.

Eduskunnan puhemies ja aikaisempi sisäministeri Paula Risikko (kok.) vetosi Vaasassa yleisen palokuntalaiskokouksen yhteydessä järjestetyssä tilaisuudessa, että hallitus vielä harkitsisi koulutusresursoinnin tulevaisuutta.

”Keskittäminen ei ole aina hyvä asia. Toivon, että Helsingin pelastuskoulun yhteyteen voitaisiin jättää jotakin koulutustoimintaa. Esimerkiksi kansainvälisten tehtävien osaamisessa voisi olla jotakin sellaista.”

Valtio vastaa pelastusalan ammatillisesta koulutuksesta kuten tähänkin saakka.

”Pelastuslaitokset tekevät itse lisä- ja täydennyskoulutusta. Ne voivat järjestää tällaista koulutusta siten kuin se on tarkoituksenmukaista. Monilla pelastustoimen alueilla on omat erityispiirteensä, joihin on luonnollista kouluttaa työpaikkakohtaisesti”, ministeri Mykkänen toteaa.

Maakunnallinen järjestelmä lähtee siitä, että pelastuskoulutusta järjestetään koko maata varten. Tällä hetkellä Kuopiossa koulutettavia pelastajia on ollut vuosittain 120 ja alipäällystökoulutettavia keskimäärin 30. Helsingissä taas on koulutettu vuosittain 15 pelastaja- ja 6 alipäällystötutkintoa.

Sisäministeri Kai Mykkänen päätti siirtää kaiken pelastusalan koulutuksen Kuopioon.

”En näe perustetta tämän pienen yksikön pitämisestä erillään. Varsinkin kun keskittämisen kautta voidaan edistää opetuksen laatua ja resursseja. Helsingin pelastuskoulun hyviä käytäntöjä voidaan viedä myös valtiolliseen pelastustoimen koulutukseen. Lisäksi työpaikoilla tapahtuva kouluttautuminen tutkinnon jälkeen on tietenkin edelleen mahdollista,” Mykkänen sanoo.

”Mustavalkoinen asia ei tietenkään ole ja joudun tekemään johtopäätöksen punninnan kautta. Uhkakuvien keskellä on muistettava, että paloja sammutetaan Kuopiossa koulutettujen voimin jo esimerkiksi Turussa, Tampereella ja Espoossa. Metrotunneliakin kaivetaan tällä hetkellä Espoon Kivenlahdessa asti, toistakymmentä kilometriä Länsi-Uudenmaan alueella”, sisäministeri Kai Mykkänen huomauttaa.

Teksti: Esa Aalto
Kuvat: Esa Aalto, Kaisu Puranen, Eduskunta