Leiriläiset tiskasivat ruokailun jälkeen astiansa.
Ensimmäinen palokuntanuorten valtakunnallinen leiri järjestettiin 70 vuotta sitten kesällä 1956 Tyrvään Houhajärvellä. Jo kymmenen vuotta aikaisemmin vuonna 1946 järjestettiin palokuntapoikien alueellinen kokeiluleiri Littoisissa. Tämän viikon aikana on Maskuun kokoontunut yhteensä 3300 palokuntanuorta sekä toimihenkilöä viettämään leiriviikkoa, jonka aikana harjoitellaan pelastusalan taitoja, opitaan uutta ja solmitaan uusia ystävyyssuhteita. Häly-leirin ohjelmassa on monipuolista koulutusta, käytännön harjoituksia sekä yhteistä vapaa-ajan toimintaa.
Suurtapahtumaa on valmisteltu yli kahden vuoden ajan.
artikkeli jatkuu
”Euroopan suurinta palokuntanuorten tapahtumaa on rakennettu pitkään, ja tässä nyt ollaan. On mahtavaa nähdä, miten suunnitelmat ovat käyneet toteen ja miten nuorilla on hyvä leirimeininki”, leirin johtaja Mikko Rauhanen kertoo.
”Avajaisten kohokohta olivat Duudsonit. He ovat monen nuoren idoleita”, Rauhanen toteaa.
Kuuden hehtaarin alueelle levittäytynyt leiri oli toimivalla paikalla Maskun koulukeskuksen alueelle. Tapahtuman fasiliteetit olivat siksikin erinomaiset.
Valtteri Ilves ja Vilma Kaunisto olivat opettelemassa ensiaputaitoja sidontarastilla. Kohta 12-vuotias Vilma on Köyliön VPK:sta ja 12-vuotias Valtteri Rutolan VPK:sta. Molemmat ovat viihtyneet hyvin Häly-leirillä ja parasta ovat olleet kaverit, joita uusiakin on tullut. Myös vapaa-aika on toki ollut mieluisaa, sillä onhan leirillä koulutusten lisäksi paljon mukavaa ohjelmaa ja huippuesiintyjiä, kuten avajaisissa Duudsonit. Koulutuksissa on opittu ensiaputaitoja ja selvityksiä. Molemmat ovat olleet jo viitisen vuotta mukana palokuntatoiminnassa. Nyt on leirillä saatu paljon uusia hienoja kokemuksia ja muistoja.
Arvostettavaa vapaaehtoistyötä
Leiriin oli tutustumassa myös liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) Ministeri oli otettu näkemästään ja kokemastaan ensimmäisellä vierailullaan palokuntanuorten leirillä.
”Tällaisen toteuttaa valtava organisaatio ja vapaaehtoistyön määrä. Se on erittäin arvostettavaa.”
Leirin arvoihin lukeutuvat yhteistyö ja vastuun jakaminen, avoimuus ja viestintä, kunnioitus ja turvallisuus, joustavuus ja hyvinvointi, kestävä kehitys sekä nuorten osallistuttaminen.
Ministeri pitääkin leirin toimintaa erittäin tärkeänä.
”Kaiken ikäisiä nuoria pienistä isompiin opetetaan elämään reilusti, auttamaan toisia ja opetellaan erilaisia käytännön taitoja.”
Näin mahtava toimita ansaitsisi hänen mielestään paljon enemmän huomiota ja arvostusta. Erityisesti hän nostaa esille arvokkaan vapaaehtoistyön.
”Meidän kaikkien pitää tuoda näkyviin näin tärkeä asia ja näin hienosta asiasta on pidettävä meteliä”, Ranne painottaa.
Pelastustoimen tulevaisuudesta käytävä keskustelu on juuri nyt rauhallista, vaikka hyvinvointialueiden tulevaisuutta pohditaan parlamentaarisessa työryhmässä. Jos jollakin hyvinvointialueella pelastustoimi on saatu hyvin integroitua sosiaali- ja terveystoimen kanssa, se olisi hyvä malli myös muille alueille.
Lulu Ranne sanoo aikaisemmin olleensa sitä mieltä, että pelastustoimi sopisi sisäministeriön alaisuuteen muiden turvallisuustoimijoiden tapaan.
”Nyt tulevaisuutta pitää pohtia ja analysoida huolellisesti ennen kuin aletaan tehdä uusia päätöksiä. Myös hyvät mallit on syytä tuoda esille, joissa pelastustoimi on saatu toimivasti integroitua sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa. Tiukkaa kantaa itselläni ei ole, mutta toivon, että hyvinvointialueiden tulevaisuudesta päätettäessä otettaisiin huomioon paitsi sisäministeriön myös liikenne- ja viestintäministeriön lausunnot eikä mentäisi sosiaali- ja terveysministeriön näkemys edellä.
Sama idea halki vuosikymmenten
SPEK:n hankekoordinaattori Juuso Virta on selvittänyt palokuntaleirien historiaa. Virta toimii Häly-leirillä vastuullisuussektorin johtajana.
”Leiritoiminta on sinällään pysynyt hyvin samanlaisena kaikki vuosikymmenet. Siellä paitsi opitaan erilaisia palokuntataitoja, eikä myöskään unohdeta myöskään hauskaa yhdessäoloa ja vapaa-ajan viettoa”, Virta kertoo.
”Olosuhteet ovat toki kehittyneet vuosien saatossa. Jos ennen käytiin riu´ulla, nykyään löytyy jo bajamajoja tai ihan vesivessojakin. Sen sijaan ainakin yksi jäädäkseen tullut asia ovat nykyaikaiset viestintävälineet ja informaatioteknologia. Ennen viestit sekä informaatio kulkivat kirjepostina ja ajo-ohjeetkin leirille julkaistiin esimerkiksi Palontorjunta-lehdessä.”
Jotta leiritoiminta onnistuu ja homma toimii monisatapäisen leiriläisjoukon kanssa, tarvitaan paljon vapaaehtoisia. He huolehtivat siitä, että leiri onnistuu suunnitellun mukaisesti ja turvallisesti. Erityisesti Virta nostaa esille osallistuvien palokuntien vastuuhenkilöt. He ovat tehneet melkoisen urakan jo palokunnan lähtiessä leirille ja loppurutistus tapahtuu itse leirillä.
”Olen haaveillut, että palokunnan vastuuhenkilön roolista tehtäisiin kokeiluna tunnustettu, virallinen, ja pääsääntöinen työtehtävä. Nyt on työtehtävät leirillä ja sen päälle, sitä ennen ja mahdollisesti myös kaikissa väleissä hoidat myös vastuuhenkilön hommia”, hän sanoo.
Juuso Virran oma ensimmäinen palokuntanuorten leiri oli 22 vuotta sitten reilu kymmenvuotiaana. Liekki 2004 järjestettiin Harjavallassa, keskustan koulun takapihalla, ja päällimmäinen muisto Kiukaisten VPK:n palokuntanuorelle oli joka-aamuinen herätys, kun alkoi soida vanha iskelmä ”Ihana aamu”. ”Voiko ihanammin päivän enää alkaa”…lauloi Johnny.
”Yövyimme puolijoukkueteltassa ja ensikertalaisten yllättäneestä aamuherätyksestä huolimatta leireistä on jäänyt pelkästään hyvät muistot.”
Vuonna 2006 Juuso Virta osallistui Rovaniemellä järjestetylle Yötön yö-leirille ja siellä hän kävi rippikoulun. Rippikoulu on ollut mahdollista käydä palokuntaleirin yhteydessä jo lähes 30 vuoden ajan. Vuonna 1997 Valkealassa järjestettyä valtakunnallista Tulisalpa leiriä varten Karjalan VPK:n Esko Lehtonen teki perusteellisen valmistelun jälkeen asiasta aloitteen Turun tuomiokapitulille ja kesän Häly-leirilläkin kurssillinen nuoria konfirmoidaan Maskun kirkossa, kun rippikoulu on ensin käyty leirin yhteydessä. Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto järjestää tällä hetkellä ainoana alueliittona leireillään rippikoulun, jonka takia nuoret myös muualta haluavat osallistua näihin ripareihin.
Hyvän ja tärkeän soisi näkyvän enemmän julkisuudessa
Juuso Virta on hämmentynyt siitä, että palokuntanuorisotoiminta ei ole ihan samalla tavalla valtakunnallisesti tunnustettua toimintaa kuin moni muu nuorisotoiminta. Jos palokunnassa pohditaan, voidaanko tapahtumassa periä maksua tarjotusta makkarasta, jääkiekkoliitolla on ollut kampanja, jossa jokaisesta ostetusta pakastepizzasta lahjoitetaan 5 senttiä junnulätkään.
”Esimerkiksi palokuntanuorisotoiminnassa ei ole saatavilla olevan tiedon mukaan yhtään päätoimista työntekijää, jonka ainoa työtehtävä olisi nuorisotoiminta. Vaikka palokuntanuorisotoiminnan maksuttomuus on osaltaan hyvä asia, vaikuttaa se toisaalta siihen, ettei toiminnalle ole yhtä laajaa rahoituspohjaa.
Palokuntanuorisotoiminnassa on paljon sellaista hyvää ja tärkeää, jonka soisi vielä enemmän julkisuudessa näkyvän.
Hän ei kuitenkaan asettaisi eri harrastusmuotoja vastakkain, vaan pohtii, että esimerkiksi koulutus- ja leiritoimintaa voisi ja ehkä myös kannattaisi järjestää yhteistyössä. Suomessa on lukematon määrä eri alojen ammattilaisia, joilla olisi paljon sellaista annettavaa, joka tukisi myös palokuntia. Ja vastavuoroisesti taas meissä on paljon sellaista, josta muut haaveilevat.
Silti palokuntanuorisotoiminta joutuu myös kilpailemaan muiden harrastusmuotojen kanssa.
”Lasten huoltajien osallistaminen on esimerkiksi sellainen asia, joka on monissa muissa harrastuksissa hiottu melko pitkälle. Miksei palokuntakin voisi voimallisesti motivoida nuorten huoltajia liittymään esimerkiksi tukiosastoon, samalla kun nuoren liittyessä tai myöhemmässä vaiheessa. Tämä ainakin pienentäisi kodin ja palokunnan välistä etäisyyttä, ja ehkä myös tuottaisi uusia tekijöitä palokunnan riveihin, toimintoihin ja tapahtumiin. Kun 25 henkilöä antaa kahden tunnin työpanoksen, ei yhden tarvitsee antaa 50 tuntia.
Iltapäiväkerhotoiminnaksi vaikka koulun pihalle
Juuso Virran harras toive on, ettei ketään tarvitsisi kääntää pois palokunnasta sen takia että on liian täyttä. Se on positiivinen ongelma, johon kannattaa kaikin keinoin etsiä ratkaisu. Hän myös kysyy, miksei palokuntatoimintaa voisi viedä koulun pihalle tai urheilukentälle, jossa se voisi toimia iltapäiväkerhotoimintana.
”Kaikkeen tarvitaan vapaaehtoisia, mutta valitettavasti useimmiten pieni osa aktiivisimpiä tekee valtaosan hommista.”
Valtakunnallinen leiri järjestään joka neljäs vuosi. Seuraava leiri on tarkoitus järjestää vuonna 2030. Toistaiseksi tälle leirille ei ole vielä julkisesti ilmoittautunut järjestäjää.
”Luultavasti monelle toimijalle leirin edellyttämä taloudellinen vastuu tuntuu liian suurelta panostukselta. Jos alueellinen toimija ei pysty ottamaan yksin tätä vastuusta, voisiko esimerkiksi keskusjärjestö, liitot tai muut järjestöt yhdessä tai erikseen ottaa järjestämisessä suurempaa roolia. Yksi vaihtoehto voisi olla myös kiertojärjestyksestä sopiminen, kuten esimerkiksi muissa palokuntatapahtumissa. Tietenkin siinä on hienoinen ero, tehdäänkö viikonlopuksi kilpailu, vai viikoksi leiri.”
”Ihannetilanteessa seuraavan leirin järjestäjä olisi tiedossa jo heinäkuun Häly-leirillä, mutta vielä ei ole myöhäistä ilmoittautua järjestäjäksi”, Juuso Virtaa toteaa.
Teksti ja kuvat: Esa Aalto
