Harjoitus ja koulutus 19.3.2018

Raskaan ajoneuvokaluston UATP 2017 – uusi ajoneuvotekniikka tutuksi kiertueella

Oven poisto.

Oven poisto.

Raskaan ajoneuvokaluston UATP 2017 -koulutuskiertueella koulutettiin viime vuonna pelastuslaitosten 335 koulutusvastuullista palomestaria ja vuoroesimiestä kymmenellä paikkakunnalla eri puolilla Suomea.

Koulutus sisälsi aamupäivän teoriaosuuden, jossa käsiteltiin uutta raskaiden ajoneuvojen tekniikkaa sekä pelastus- ja raivaustoimintaa onnettomuustilanteissa, joissa on osallisena raskasta ajoneuvokalustoa. Iltapäivällä oli rastitehtävinä uuteen kuorma-autoon tutustuminen, raivaustehtävät hydraulisilla pelastustyökaluilla sekä ketjuvetoharjoitus, jossa kuorma-auton ohjaamon etuosa taitettiin hallitusti vetämällä vinssillä eteenpäin, jolloin saatiin lisätilaa ohjaamosta pelastamiselle.

Leikkauskohta merkitty.

UATP 2017 -hanke toteutettiin Metropolia AMK:n johtamana yhteistyössä Suomen Palopäällystöliiton, Pelastusopiston ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön kanssa. Hankkeen päärahoittajia olivat Palosuojelurahasto ja Palosuojelun edistämissäätiö. Hankkeen muita tukijoita olivat A-Vakuutus, Scania Suomi, Veho Hyötyajoneuvot ja Volvo Finland.

Koulutuksen sisällön lähtökohtia olivat pelastushenkilöstön työturvallisuus, pelastettavien saaminen nopeasti hoitotoimenpiteiden piiriin sekä onnettomuuksien seurannaisvaikutusten hallitseminen. Tavoitteena oli myös hyödyntää koulutusmateriaalia edelleen pelastuslaitosten työvuorokoulutuksissa sekä sopimus- ja vapaaehtoispalokuntien koulutuksissa.

Pronton tilastojen mukaan vuonna 2015 sattui 1443 onnettomuutta, joissa oli osallisena yksi tai useampi raskas ajoneuvo. Näissä onnettomuuksissa kuolee vuosittain 60–70 ihmistä, joista raskaan ajoneuvon kuljettajia tai matkustajia on noin kymmenen prosenttia.

Prontoon lisätietoja

Hydraulisten pelastustyökalujen käyttöä oli Prontoon kirjattu noin joka 20. onnettomuuteen. Luku on pieni ja kaikkia operatiivisia tietoja ei ehkä ole viety järjestelmään. Vastaisuudessa kirjaukset tulisi tehdä siten, että lisätietokohtaan merkitään, mihin onnettomuuden ajoneuvoon niitä on käytetty ja mitä niillä on tehty – esimerkiksi kyljen aukaisu tai katon poisto.

Aukon leikkaus.

Raskaan ajoneuvon kuljettajalla riski kuolla onnettomuudessa on pienempi kuin onnettomuuden vastapuolella. Kuljettajan henkiset ongelmat ovatkin yleensä suuremmat kuin fyysiset vammat. Koulutuksen yhteydessä tuotiin esille Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n ja Rahtarit ry:n Raskaan liikenteen vertaistuki -toiminta ja siitä tiedottaminen onnettomuudesta vammoitta selvinneille raskaan ajoneuvon kuljettajille. Tärkeää on myös saada onnettomuudessa osallisena ollut kuljettaja korvattua mahdollisimman pian työnantajan hankkimalla resurssilla.

Mielenkiintoisia keskusteluja syntyi myös onnettomuuksien seurannaiskustannuksista, eli miten säilytetään raskaan ajoneuvon lastin myyntikelpoisuus siten, että esimerkiksi pakastekuorma ei lämpene ja pilaannu.

Uuden kuorma-autotekniikan yhteydessä todettiin akseli-, teli- ja kokonaismassojen kasvaneen enimmillään 76 tonniin ja niin sanotuilla High Capasity Transport (HCT) -poikkeusluvilla enemmänkin. Suurimman HCT-rekan kokonaismassa on 104 tonnia ja pituus 33 metriä.

Ensimmäinen sähkökäyttöinen jakelukuorma-auto

Linja- ja kuorma-autojen sähkö- ja hybriditeknologiaa käsiteltiin teoriassa ja Suomen ensimmäinen sähkökäyttöinen jakelukuorma-auto oli Tampereella uuden auton rastina. Myös nesteytettyä maakaasua (LNG) käyttävien kuorma-autojen tekniikasta puhuttiin. Näiden autojen määrän odotetaan kasvavan LNG-jakeluverkoston laajetessa ja autojen yhden tankkauksen toimintamatkan kasvaessa.

Keulan työntö.

Aamupäivän teoriaosuudessa käsiteltiin myös raskaan kaluston onnettomuuksien operatiiviset toimenpiteet pelastustoiminnan aikana, kuten johtaminen, resurssit, kohdeajoneuvon sammuttaminen, ankkurointi ja stabilointi. Pelastustekniikassa käytiin läpi puristuksissa olevan potilaan irrotustyö ajoneuvon ollessa pyörillään, kyljellään tai katollaan. Ketjuvetotekniikka käytiin teoriassa läpi esityksen ja videon muodossa. Tämä tekniikka toimii hyvin raskaiden ajoneuvojen kanssa, mikäli kohteen sijainti sen vain mahdollistaa. Koulutuksessa tuotiin esiin myös uusia mahdollisia työkaluja ja välineitä, kuten puukko- ja metallipyörösaha.

Palomies Samu Kemppi toimii tieliikennepelastamisen pääkouluttajana Keski-Suomen pelastuslaitoksella.

Iltapäivän pelastustyön rastikoulutuksen alussa arviointiin, kuinka kohdeajoneuvon työturvallisuus varmistetaan, kuinka potilas otetaan huomioon ja kuinka pelastustoimet aloitetaan. Jokaisella paikkakunnalla oli rastilla yksi kuorma-auton irrallinen tai rungossa kiinni oleva hytti, jolla harjoiteltiin pelastustekniikoita kahdessa ryhmässä. Varsinainen pelastustyö aloitettiin stabiloimalla onnettomuudessa ollut ajoneuvo, ankkuroimalla hytti ja poistamalla ovi. Harjoituksissa harjoiteltiin keulankääntöä ja potilaan pelastamista hydraulisten pelastustyökalujen avulla. Kurssilaiset pääsivät testaamaan puukko- ja metallipyörösahaa hytin rakenteisiin. Lopuksi esiteltiin osallistujille, kuinka toteutetaan ketjuvetopelastaminen raskaan kaluston onnettomuuspaikalla.

Teksti: Markku Haikonen, Metropolia Ammattikorkeakoulu
Samu Kemppi, Keski-Suomen pelastuslaitos
Kuvat: Pasi Uurasmaa, Suomen Palopäällystöliitto


Vertaistukea raskaan liikenteen ammattilaisille

Tammikuusta 2013 alkaen Rahtarit ry sekä Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry ovat yhteistyössä tarjonneet vertaistukea raskaan liikenteen ammattilaisille.

Puhelut ohjataan Autoliiton palvelukeskuksen kautta vertaistukihenkilölle. Vertaistukihenkilöverkosto koostuu SKAL:n ja Rahtareiden jäsenistä, joihin kuuluu sekä kuljetusyrittäjiä että työsuhteessa toimivia kuljettajia.

Vapaaehtoisverkostossamme on noin 30 henkilöä ympäri Suomen. He tarjoavat kuunteluapua kriisissä tai vaikeassa elämäntilanteessa ammattinsa vuoksi oleville raskaan liikenteen ammattilaisille. Tällaisia kriisejä voivat olla esimerkiksi liikenneonnettomuudet tai yrittäjien liiketoiminnanvaikeudet.

Vertaistuki on kuuntelemista, nimenomaan henkistä tukea. Puhelu on soittajalle lisämaksuton.

Lisätietoja Rahtarit ry:n Raskaan liikenteen vertaistuki -toiminnasta tästä.
Vertaistuen puhelinnumero on 020 345 888.