Harjoitus ja koulutus 16.2.2016

Työturvallisuutta harjoitellaan pian Pelastusopiston harjoitusalueella

Työturvallisuuden harjoitusalueen perustamisesta Pelastusopiston harjoitusalueen yhteyteen sovittiin kehittämispäivässä Pelastusopistossa.

Työturvallisuuden harjoitusalueen perustamisesta Pelastusopiston harjoitusalueen yhteyteen sovittiin kehittämispäivässä Pelastusopistossa.

Pelastusopiston harjoitusalueelle tulee uutta toimintaa, kun Pelastusopisto, Rakennusteollisuus Itä-Suomen piiri, Infra Pohjois-Savo, Rakennusliitto sekä kymmeniä yrityksiä ja yhteisöjä perustavat Kuopioon Työturvallisuuden harjoitusalueen. Ensimmäisten harjoitusrastien on määrä valmistua Korvaharjun harjoitusalueen yhteyteen alkukesäksi. Niiden rakentaminen alkaa keväällä. Parhaillaan on käynnissä harjoituskohteiden suunnittelu. Täyteen valmiuteen alue aiotaan saada kesään 2017 mennessä. Työturvallisuuden harjoitusalue tukeutuu osittain Pelastusopiston alueella oleviin rakennuksiin ja muihin tiloihin.

Työturvallisuuden harjoitusaluetta käyttävät pääasiassa sopimuskumppanit 2 500 euron vuosimaksulla. Sillä sopimuskumppani voi hyödyntää aluetta henkilöstönsä ja alihankkijoidensa sekä oppilaitokset opiskelijoidensa koulutus- ja harjoituskäyttöön sekä yleisiin esittelytarkoituksiin. Muillekin se on mahdollista kertamaksulla. Aluetta hyödyntänevät eniten talonrakennus- ja infra-ala, teollisuus, kaivostoiminta, logistiikka-ala, niille työvoimaa kouluttavat oppilaitokset sekä turvavälineitä ja -rakenteita toimittavat yritykset. Harjoittelun ja kouluttamisen lisäksi alueella voidaan tehdä mm. turva- ja suojavarusteiden testauksia ja kokeiluja.

”Sopimuskumppaneita ei tarvinnut erityisemmin motivoida mukaan. Tarve harjoitusalueelle on ilmeinen. Sopimuskumppanuutensa ovat varmistaneet liki 30 yritystä, julkistahoa ja oppilaitosta. Mukaan mahtuu edelleen”, kertoo Pelastusopiston turvallisuuskoordinaattori Petri Tikkanen.

Käytännönläheistä ja kouriintuntuvaa harjoittelua

Työturvallisuuden harjoitusalueella harjoitellaan havainnollisia positiivisia ja negatiivisia esimerkkejä hyödyntäen työturvallisuustaitoja mahdollisimman todenmukaisissa tilanteissa. Harjoitusrasteja tulee etenkin suurimpia työturvallisuusriskejä aiheuttavista työvaiheista. Ne ovat osin erilaisia talonrakennus- ja infra-aloille, teollisuudelle ja logistiikalle. Niiden laadinnassa hyödynnetään Oulussa runsaat pari vuotta toimineen Pohjois-Suomen Turvapuiston sekä Espoossa vuodesta 2009 käynnistyneen Rudus Turvapuiston hyviä kokemuksia ja ratkaisuja.

”Kuopion työturvallisuuden harjoitusalueelle tulee kuitenkin paljon niistä poikkeavia rasteja ja toimintamalleja päällekkäisyyden välttämiseksi. Harjoitusalueestamme voi kehittyä kansainvälisesti urauurtava. Siihen on syytä, sillä Suomi ei valitettavasti kulje globaalisti työturvallisuuden kärkijoukoissa”, toteaa hankkeen keskeisiin virittäjiin kuuluva Rakennusteollisuus Itä-Suomen piirin aluepäällikkö Kimmo Anttonen.

Suomessa sattuu vuosittain noin 130000 työtapaturmaa, joiden yksikkökustannukset ovat keskimäärin 8000 – 10000 euroa – inhimillisistä kärsimyksistä puhumattakaan. Kaikkiaan työtapaturmiin kuluu vuosittain jopa 1,3 miljardia euroa. Lisäksi kuolemaan johtaneet työtapaturmat ovat kääntyneet nousuun. Itä-Suomi on mustinta aluetta valtakunnallisissa työtapaturmatilastoissa vähintään neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneissa vahingoissa, joten Työturvallisuuden harjoitusalueelle löytyy paljon hyviä perusteluja ja tehtävää.

Asenteet kuntoon havainnoinnilla

”Yli 90 prosenttia työtapaturmista aiheutuu vääristä asenteista, välinpitämättömyydestä, huolimattomuudesta ja turhien riskien ottamisesta. Näitä ongelmia pyrimme korjaamaan muun muassa havainnollistamalla hyvää ja huonoa toimintaa Työturvallisuuden harjoitusalueella. Annamme asennemuokkauksen ja turvallisuustietoisuuden herättelyn lisäksi koulutusta oikeista työtavoista sekä työ- ja turvavälineiden käytöstä. Kouriintuntuva, jopa elämyksellinen havainnointi ja keskustelu ovat monesti parempi etenemistie kuin lakisäädöksiin ja kuriin panostaminen. Päämääränä pitää työpaikoilla olla nolla tapaturmaa”, muistuttaa Anttonen.

Samaa korosti Skanska Talonrakennuksen Itä-Suomen alueen työturvallisuuspäällikkö Matti Eronen. Hänen mukaansa johdon sekä henkilöstön työturvallisuusosaamisella ja asenteella on saavutettu Skanska Talonrakennuksessa huikeita tuloksia.

”Silti vielä on parantamisen varaa. Turvallisuus ei ole sattumaa vaan se tehdään oikeilla toimenpiteillä. Skanska Talonrakennus Oy:n helmi-maaliskuun taitteessa valmistuva harjoitusrasti työmaan johtamisesta ja dokumentaatiosta on alueen ensimmäinen harjoituskohde.”

Myös Yara Suomen Siilinjärven toimipaikan johtaja Taisto Koivumäki näki työturvallisuuden harjoitusalueen suurena mahdollisuutena edistää ennakoivalla toiminnalla työturvallisuutta uusin tavoin.

”Sitä tarvitaan, koska kansainvälisissä vertailuissa suomalaisyritykset ovat työturvallisuudessa vielä melko kaukana kärjestä.”

Koivumäen mukaan työturvallisuusaluetta voidaan käyttää turvallisuuskorttikoulutuksissa sekä turvallisuuden yleisperehdytyksissä niin Yaran omalle henkilöstölle kuin sopimuskumppaneillekin. Yara valmistelee ensimmäisiä teollisuuden harjoituskohteita liittyen suljettujen tilojen työskentelyyn ja vaarallisiin kemikaaleihin.

Kouluttajiksi koulutusta

Työturvallisuuden harjoitusalueen sopimuskumppaneiden vuosimaksu käsittää kouluttajakoulutuksen. Sen käyneet työturvallisuuskouluttajat voivat vetää pienryhmäkoulutuksia kerrallaan 15-25 henkilölle. Harjoitusrasteja voidaan räätälöidä ja muunnella varsin paljon kunkin käyttäjäryhmän tarpeisiin. Lisäksi mm. turva- ja suojavälineet sekä -varusteet päivitetään muuttuvien normistojen ja tuotekehityksen mukaisesti harjoitusrasteille.

Harjoituskohteet rakentuvat sopimuskumppaniyritysten yhteistyönä ja voimavaroin. Pelastusopisto vastaa Työturvallisuuden harjoitusalueen kokonaissuunnittelusta, infrasta ja hoitaa harjoituskohteiden yhtenäisen kyltityksen. Työturvallisuuden harjoitusalueen rakentamiseksi ja integroimiseksi osaksi Pelastusopiston toimintaa haetaan ulkopuolista kehittämisrahoitusta.

Hyviä kokemuksia Pohjois-Suomesta

Pohjois-Suomen Turvapuiston projektipäällikkö Olli Airaksinen kertoi hyvistä kokemuksista ja turvapuistokävijöiden innostuksesta uudella tavalla oppimiseen.

”Olemme huomanneet Turvapuiston merkittävän hyödyn etenkin työturvallisuusasenteiden paranemisessa. Lisäksi monen yksittäisen tahon uurastus oman harjoitusrastinsa eteen kertautuu kattavaksi laajaksi kokonaisuudeksi. Olemme kouluttaneet 165 henkilöä työturvallisuuden kouluttajiksi. Näin varmistetaan, että oppi jää elämään yrityksiin ja yhteisöihin Turvapuistossa käynnin jälkeenkin.”