Pelastusopiston opiskelijoita harjoitusalueella. Pelastusopistossa yhden pelastajan kouluttaminen maksaa vuodessa noin 27000 euroa. Pelastuskoululta vertailukelpoista tietoa on hankala koota.
Molemmat oppilaitokset suhtautuvat suopeasti siihen, että Pelastuskoulu olisi Pelastusopiston alueellinen yksikkö. Pelastuskomentaja Jani Pitkäsen mukaan vuoropuhelua koulujen välillä ei ole viime aikoina käyty.
Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen pitää lähtökohtaisesti hyvänä päätöksenä, että Helsingin Pelastuskoulun toiminta jatkuu. Hänen mielestään päätös kuitenkin herättää muutamia kysymyksiä.
Sisäministeriö tiedotti viime viikolla, että valtion talousarviossa ei ole osoitettu tässä vaiheessa määrärahaa Helsingin Pelastuskoulun toiminnan rahoittamiseksi.
”Minun silmissäni lause näyttää siltä, että rahaa ei ole tässä vaiheessa osoitettu, mutta jää vain auki, koska se osoitetaan. Sanamuoto on mielestäni sellainen, joka avaa spekulaatioille tilaa”, hän sanoo.
Parviainen huomauttaa, että Pelastusopiston resursseista on taisteltu hartiavoimin siitä asti, kun hän aloitti rehtorina vuonna 2011. Tilanne ei parane sillä, että valtion rahoituksesta olisi yhtäkkiä kilpailemassa kaksi erillistä valtion rahoittamaa oppilaitosta.
Jos rahoitus tulisi valtiolta, Parviainen on samoilla linjoilla pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakan kanssa: Pelastusopistosta käsin voitaisiin ohjata ja johtaa Pelastuskoulun toimintaa. Pelastuskoulu olisi siis Pelastusopiston osa.
”Jos olisimme yhtä oppilaitosta, meidän ei tarvitsisi kisata keskenämme. Minusta kaksi keskenään kilpailevaa, valtion rahoittamaa oppilaitosta on aika kauhea visio.”
Opistolla pelastajan koulutus maksaa 27 000 euroa vuodessa
Rahoituksen lisäksi Parviainen kiinnittää huomiota muutamaan muuhunkin kohtaan päätöksen ehdoissa. Toiminnan nyt jatkuessa Pelastuskoulun pitäisi noudattaa Pelastusopiston hyväksymiä opetussuunitelmia. Parviaisen mukaan opetussuunnitelmien toteutumista pitäisi valvoa. On kuitenkin epäselvää, tapahtuuko näin.
”Kuka sitä valvoo ja miten? Olemme useita vuosia pyytäneet nähtäville opetuksen toteutussuunnitelmia, eli suunnitelmia siitä, miten opetussuunnitelma pannaan käytäntöön. Eläkkeelle siirtynyt rehtori Matti Waitinen on ilmoittanut kirjallisesti, että niitä ei ole. Olen pyytänyt niitä myös pelastuskomentaja Jani Pitkäseltä, mutta niitä ei ole toimitettu lupauksesta huolimatta.”
Lisäksi Parviainen kaipaisi tietoa Pelastuskoulun pelastajakoulutuksen kustannuksista.
”En pysty arvioimaan tarkalleen, mitä pelastajakoulutus Helsingissä maksaa, koska me emme ole saaneet tietoa siitä. Meillä vuonna 2020 pelastajaopiskelijan vuosikustannus oli reilut 27 000 euroa.”
Parviainen nostaa esiin myös koulutuksen auditoinnin, eli puolueettoman arvioinnin.
”Olen siinä käsityksessä, että ministeri Ohisalon aikaisemman päätöksen mukaista auditointia ei ole toteutettu.”
Sisäministeriö: Pelastuskoulun auditointi ensi vuonna
Helsingin Pelastuskoululta kerrotaan, että opetuksen toteutussuunnitelmat ovat olemassa, ja ne voidaan lähettää Pelastusopistolle, mikäli sellainen pyyntö tulee.
”Pyyntö voidaan esittää minulle, ja voimme ne toimittaa. Voimme tehdä vaihtokaupan, jotta mekin saamme nähdä Pelastusopiston toteutussuunnitelmat”, sanoo Pelastuskoulun johtaja Jari Lempinen.
Lempinen sanoo, että Pelastuskoulu valmistautui viime vuonna myös auditointiin.
”Se oli silloin ehtona sille, että saamme toimiluvan vuoteen 2023 asti, mutta auditointia ei koskaan tullutkaan.”
Helsingin pelastuslaitoksen pelastuskomentaja Jani Pitkänen muistuttaa, että auditoinnin järjestäminen on sisäministeriön tehtävä.
”Mielestäni sitä kysymystä on turha osoittaa meille, koska emmehän me auditoi itse itseämme, vaan ulkopuolisen auditoinnin järjestää sisäministeriö. Meillä on kaikki valmius ottaa auditoijat vastaan vaikka ensi viikolla.”
Pelastusylitarkastaja Mirva Kahlos sisäministeriön pelastusosastolta kertoo, että auditointia valmistellaan parhaillaan, ja sen on tarkoitus tapahtua ensi vuoden puolella ulkopuolisen tahon tekemänä.
Pelastuskoululla ei täsmällistä lukua yhden pelastajan hinnasta
Mitä koulutuksen kustannuksiin tulee, Pitkäsellä ei ole antaa täsmällistä lukua yhden pelastajan koulutuksen hinnasta. Hän sanoo, että nykyisten kustannusten vertaileminen on hankalaa, koska opetussuunnitelmissa on niin paljon eroja. Pelastuskoulun opetussuunnitelma on Pelastusopiston suunnitelmaa laajempi, ja siten sille myös tulee enemmän kustannuksia.
”Se johtuu laajemmasta ensihoidon koulutuksesta ja Helsingin kaupungin erityispiirteisiin liittyvästä koulutuksesta. Kesäharjoittelut eivät kuulu mukaan.”
”Jos kouluttaisimme Pelastuskoulussa Pelastusopiston opetussuunnitelmalla, kustannukset olisivat todennäköisesti hyvin lähellä toisiaan.”
”Meneillään on järjetön kilpailu ja vastakkainasettelu”
Pitkänen huomauttaa, että Helsingin kaupunki on maksanut pelastajien kouluttamisen vuodesta 1972 asti. Hänelle keskustelu koulutuksesta ja sen maksajista vuosien aikana on näyttäytynyt pelkästään poliittisena.
”Tämä on ollut täysin poliittista vääntöä, jossa me olemme olleet pelinappulana.”
Pitkäsen mukaan vuoropuhelua Pelastusopiston kanssa ei ole viime aikoina käyty.
”Somekeskustelussa on meneillään järjetön kilpailu ja vastakkainasettelu. Siihen meillä ei ole intressejä.”
Pitkäsen mukaan toimilupakirjauksesta rahoituksineen käytiin sisäministeriön ja kaupungin kanssa pitkä ja syvällinen keskustelu. Pitkäsen mielestä kirjauksesta saatiin nyt sellainen kuin sen pitää ollakin.
”Ääripää oli, ettemme edes hakisi toimilupaa, vaan antaisimme koko kakun valtion vastuulle, ja ilmoittaisimme Aluehallintovirastolle, ettemme pysty kehittämään toimintavalmiutta, koska Pelastusopisto ei tuota meille tarpeeksi palomiehiä.”
Edes kaksi oppilaitosta ei ratkaise pelastajapulaa
Pitkänenkin näyttää vihreää valoa Pelastuskoulun liittämiseksi osaksi Pelastusopistoa.
”Jos valtio osoittaa rahoitusta Pelastuskoululle, se tarkoittaa, että Pelastuskoulu noudattaa silloin Pelastusopiston opetussuunnitelmaa. Siten olisimme alayksikkö, ostopalveluyksikkö, joka toimisi käytännössä Pelastusopiston alaisuudessa ja valtion rahoituksessa. Rahoitus pitäisi kanavoida opistolle, josta se tulisi Pelastuskoululle”, Pitkänen näkee.
Hän painottaa, etteivät edes kaksi oppilaitosta ratkaise pelastajapulaa.
”Tarvitaan tilapäisesti useita paikallisia, alueellisia koulutuspisteitä. Kaiken pitäisi toimia valtion rahoituksella Pelastusopiston opetussuunnitelman mukaisesti.”
Pitkänen sanoo, että Pelastuskoulu esitti asiaa jo yhteisessä palaverissa kesäkuun puolivälissä.
”Silloin saimme täyden tyrmäyksen tälle idealle.”
Teksti: Kaisu Puranen
Kuva: Akseli Muraja
