Pelastajaopiskelijoita Pelastusopiston harjoitusalueella. Lakimuutoksen jälkeen Pelastusopisto voisi päättää toisessa EU- tai ETA-valtiossa hankitun ammattipätevyyden hyväksymisestä Suomessa.
Kimmo Kohvakan mielestä olisi järkevää, että koulutusjärjestelmän kokonaisrahoitus, ohjaus ja johtaminen olisivat yhdessä paikassa.
Helsingin Pelastuskoulu jatkaa toimintaansa toistaiseksi voimassaolevan toimiluvan ja Helsingin kaupungin rahoituksen turvin. Koulutusuudistuksen myötä koulutuksen järjestämistä ja rahoittamista voidaan kuitenkin tarkastella uudelleen.
Tällä hetkellä pelastustoimen ammatillinen peruskoulutus ei kuulu hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle, eikä laki nykyisellään mahdollista Helsingin Pelastuskoulun rahoittamista hyvinvointialueiden valtionrahoituksesta.
”Voimassa olevan lainsäädäntökehikon mukaisesti valtion ei ole mahdollista rahoittaa Pelastuskoulun toimintaa. Lähtökohtaisesti se on Helsingin kaupungin ja jatkossa Helsingin hyvinvointialueen omalla rahalla rahoitettavaa toimintaa”, pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka vahvistaa.
Sisäministeriön mukaan Helsingin kaupunki on esittänyt, että Pelastuskoulun rahoitus jatkuisi nykyisellään kaupungin omalla kustannuksella vuoden 2022 loppuun asti, ja sen jälkeen rahoitus tulisi valtiolta. Valtion talousarviossa ei ole osoitettu määrärahaa Helsingin Pelastuskoulun toiminnan rahoittamiseksi.
Kohvakan mukaan Pelastuskoulua ei voida rahoittaa edes hyvinvointialueelle osoitetulla, pelastustoimelle tarkoitetulla valtion rahoituksella, koska kyseessä ei ole hyvinvointialueen lakisääteinen tehtävä.
”Jos hyvinvointialue haluaa toteuttaa sellaista tehtävää, se joutuu käyttämään siihen omaa rahaansa.”
Koulutusrakenne tarkasteluun
Kohvakka kuitenkin korostaa, että koulutusuudistuksen myötä tulevaisuudessa tarkastellaan koko pelastustoimen koulutusrakennetta, muun muassa sitä, miten ja millä ehdoilla koulutusta järjestetään.
”Koulutusuudistuksen laajassa kokonaisuudessa tulee varmasti tarkistusesityksiä muun muassa lainsäädäntöön.”
Pitäisikö valtion rahoittaa Pelastuskoulun toiminta?
”Siihen on vaikea antaa tässä vaiheessa yksinkertaista vastausta. Voi hyvin olla, että kun tulevaisuudessa tarkastelemme koulutusjärjestelmää, tarvitsemme alueellisia tuotantoratkaisuja sen lisäksi, että meillä on keskuspaikka jossain.”
Alueellista tuotantoa yhden tukikohdan alla
Kohvakan mielestä olisi järkevää, että koulutusjärjestelmän kokonaisrahoitus, ohjaus ja johtaminen olisivat yhdessä paikassa. Luonteva paikka on hänen mielestään Pelastusopisto.
”Tällä hetkellä Pelastusopiston tukikohta on Kuopiossa. Tulevaisuudessa voi hyvin olla niin, että sen tukikohdan lisäksi Pelastusopiston johtamana, hallinnoimana ja rahoituksella toimii myös alueellisia tuotantokokonaisuuksia.”
Kohvakka painottaa, että pohdinnat rahoituksesta ja koulutuksen sijainnista ovat toistaiseksi teoreettisia.
”Muutosta ei ole tulossa ainakaan tämän hetken tarkastelussa. Nyt yritämme kaikin keinoin huolehtia siitä, että Pelastusopistolla on voimavarat vastata pelastajatarpeeseen. Pelastuskoulun toimilupapäätös oli tärkeä tässä kohtaa, kun haluamme varmistaa kaikki keinot pelastajatuotannon turvaamiseksi.”
”Rahoitus on kysymys, josta varmasti jatketaan keskustelua ja neuvotteluja.”
Teksti: Kaisu Puranen
Kuva: Akseli Muraja
