Kalusto 15.12.2022

Vanhakin kettu oppii uutta mönkijän ajokoulutuksessa – turvallisuus edellä

Haastavissa paikoissa konetta voidaan taluttaa ja hyödyntää vinssiä, jossa naru on vaijeria mukavampi ja turvallisempi käyttää. Kurssilla oppii, mistä kannattaa ja on turvallista lähteä yrittämään.

Haastavissa paikoissa konetta voidaan taluttaa ja hyödyntää vinssiä, jossa naru on vaijeria mukavampi ja turvallisempi käyttää. Kurssilla oppii, mistä kannattaa ja on turvallista lähteä yrittämään.

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos kilpailutti mönkijähankintojen yhteydessä myös ajokoulutuksen. Tämä on hyvä startti turvallisiin työtapoihin ja koulutus antaa hyvät valmiudet hyödyntää näppärää työkalua useammin ja mahdollisimman monipuolisesti. Kurssilla oppii, mistä kannattaa ja on turvallista lähteä yrittämään.

Kirkkonummen paloasemalla yhdeksän innokasta sai aamupäivällä tiiviin neljän tunnin teorian: perustiedot mönkijöistä, sopivista rengaspaineista, ajotekniikasta, vaaranpaikoista, turvallisesta ajamisesta sekä kaluston ja potilaan kuljettamisesta. Esimerkkivideot havainnollistivat teoriat käytännössä ja keskustelu oli vilkasta. Esittelykierroksen perusteella mukana oli niin konkaria kuin noviisia eri paloasemilta Hangosta Karkkilaan. Iltapäivällä tutustuttiin kalustoon ja harjoiteltiin valvotusti opastuksen kera vaihtelevassa maastossa aseman vieressä.

Voisi hyödyntää vielä paremmin

Pääkouluttaja Kalle Suihkonen MotoKa:sta on itsekin palomies Espoonlahden paloasemalla yli 20 vuoden työkokemuksella. Hän toimi asiantuntijana pelastuslaitoksen mönkijähankinnoissa ja veti ensimmäiset ajokurssit viime syksynä.

”Havaitsin, että mönkijöitä on jo monilla paloasemilla, mutta niillä osataan ajaa lähinnä valmiilla ajourilla. Loppuosuus, jossa laitteesta olisi todellista apua, toteutetaan usein vanhoin menetelmin miestyövoimalla. Vielä ikävämpiä ovat tapaukset, joissa on rohkeasti kokeiltu mönkijän ominaisuuksia ja loukkaannuttu. Kurssilla oppii, mistä kannattaa ja on turvallista lähteä yrittämään. Kokemattomalle joku tilanne voi näyttää täysin mahdottomalta.”

Kuvassa on mönkijä pelastuskärry perässään alamäkeä.
Pelastuskärry tuo omat lisähaasteensa etenemiseen hankalassa maastossa, mutta mahdollistaa tehokkaasti niin potilaan kuin kaluston kuljetuksen.

”On tärkeää, että mönkijän päällä on vain kuljettaja. Kaikki muu laitetaan peräkärryyn tai kiinnitetään hyvin ja tasapainoisesti tavaratelineeseen. Konetta liikutetaan maastossa tasakaasulla ja painonsiirroilla, paino vetäville pyörille. Keskeistä on lukea maastoa edeltä ja valita sopivat ajolinjat ottaen huomioon urat, kivet, kannot, nousut ja laskut, puut sekä muut mahdolliset esteet. Haastavissa paikoissa konetta voidaan taluttaa ja hyödyntää vinssiä, jossa naru on vaijeria mukavampi ja turvallisempi käyttä”, Suihkonen sanoo.

Pitää uskaltaa ja luottaa itseensä

Fredrik Nyman on 55-vuotias palomies Tammisaaren paloasemalta. Erilaiset mönkijämallit ovat tulleet tutuiksi 20 viime vuoden aikana niin työssä kuin vapaa-ajalla.

”Mönkijä toimii hyvin esimerkiksi saaristossa heikkojen jäiden aikaan ensivastetehtävissä ja eksyneiden sienestäjien ja marjastajien noutamisessa. Mönkijästä oli taannoin iso apu myös jäihin pudonneiden hevosten nostossa – jää kesti juuri mönkijän painon ja vinssi auttoi nostossa.”

”Opin kurssilla uusia tapoja, miten toimia haastavissa maastoissa. Vaikeinta oli jyrkkien ylä- ja alamäkien ajaminen. Päällimmäinen oppi on, että pitää uskaltaa ja luottaa itseensä”, Nyman kiteyttää.

Fredrik Nyman pitää mönkijää hyvänä työkaluna ja apurina hankalimmassakin maastossa. Talveksi mönkijän pyörät voi vaihtaa teloihin, jotka mahdollistavat liikkumisen lumisessakin maastossa.

”LUPin alueella on nykyään samankaltainen kalusto joka paikassa. Yamahan 700-kuutioinen mönkijä ei ole liian iso, vaan meille sopivan kokoinen pelastustehtävissä. Monitoimikärry sopii sekä kaluston että potilaiden kuljetuksiin. Talveksi mönkijän pyörät vaihdetaan teloihin, jotka mahdollistavat liikkumisen lumisessakin maastossa. Mielestäni mönkijää käytetään meillä hyvin tilanteen sitä vaatiessa. Mönkijäkalustoa on kattavasti saatavissa niin päätoimisilla kuin sopimuspalokunnilla. Valitettavasti moni VPK on joutunut ostamaan mönkijät omalla rahalla, vaikka juuri maaseudulla niitä eniten käytetään.”

Työpaikan kalenterissa on säännöllisesti mönkijäharjoituksia.

”Varsinaisia koulutuksia ei juurikaan ole ja voisi olla useamminkin. Tilanne on sama sopimuspalokunnissa. Tämä koulutus oli todella hyvä ja antoi paljon myös tällaiselle vanhalle ketulle”, Nyman iloitsee.

Hurjasti uutta oppia

Olli Jyväsjärvi, 33,työskentelee palomiehenä Hangon paloasemalla.

”Olen tutustunut mönkijään paremmin tämän vuoden alusta, joten kokemus on vielä tässä vaiheessa vähäistä. Mutta jokainen aloittaa jostain. Hain tälle kurssille, koska ajoneuvona mönkijä kiinnostaa ja halusin monipuolistaa osaamistani työssä.

”En ole vielä päässyt käyttämään mönkijää varsinaisella työkeikalla, mutta sellaista vastaava harjoitus on työvuoron kanssa järkätty. Tuolloin harjoiteltiin potilaan pelastamista metsästä ja liikuttamista haastavassa maastossa. Potilaan kuljetus hoidettiin mönkijällä ja peräkärryllä”, Olli Jyväsjärvi kertoo.

”Tärkeimpänä oppina tuli mönkijän käsittely eli tasakaasu ja painonsiirto, jota eniten kurssilla painotettiinkin. Kun hallinta parani, myös uskallusta tuli lisää kokeiluun ja luottoa omiin taitoihin. Mikään ei ollut ylivoimasta, mutta haastavinta oli ehkä liikuttaa mönkijää kaltevassa kulmassa paino mönkijän toisella kyljellä ja ohjaamalla yhdellä kädellä sekä hallita tasainen kaasu saman käden peukalolla. Tämäkin kehittyi tosin nopeasti toistojen kautta. Siksi ehkä se jäikin päällimmäisenä mieleen.”

Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto

Lue koko juttu Pelastustiedosta 8/2022

Lue lisää