"Varusteiden merkintä ja koko yksikön logistiikka on mietitty yhdessä varushuollon kanssa", kertoo apulaispalopäällikkö Toni Kannikoski Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta.
Helsingin pelastuslaitos otti kesäkuussa 2023 käyttöön varushuoltoyksikön HE1076. Puhtaiden haalareiden jaon ja likaisten poisviennin lisäksi hoituvat muutkin huoltotehtävät, kuten ruokahuolto ja paineilmapullojen sekä vaihtohenkilöstön kuljetus.
Nelivetoiseen Mersun Sprinteriin mahtuu kuljettajan lisäksi neljä henkilöä. Parikymmentä varustehaalarikassia on merkitty asematunnuksin. Kuudelle löytyy myös paineilmahengityslaitteiden selkälevyt, hengitysventtiilit ja kasvo-osat.
Vesipestävässä ”likaisessa” takatilassa on jäteastiat, joissa kuljetetaan likaiset haalarit. Kuljettaja ei koske likaisiin vaatteisiin, vaan vie suljetut pesusäkit asemille, joissa pyykkien haltijat työskentelevät.
Pelastaja riisuu itse likaisen haalarin pois sää- ja näkösuojassa markiisin alla. Hän pakkaa haalarin ensin sulavaan pesupussiin, sitten asemittain merkittyyn pesusäkkiin ja lopuksi jäteastiaan. Yksikössä on lisäksi puhdistuspyyhkeitä kasvo-osan ja selkälevyn puhdistukseen.
Mukana on myös energiapatukoita, -geeliä ja juotavaa. Tarvittaessa tukevampi ruoka tai paineilmahuollon tarvikkeet haetaan keskuspelastusasemalta Kalliosta, jossa on yksikön kotitalli.
Pelastajan vastuulla on kasvo-osan, paineilmalaitteen selkälevyn, kypärän ja saappaiden karkea puhdistus kentällä.
Hyödynnetty koko laitoksen osaamista
”Varusteiden merkintä ja koko yksikön logistiikka on mietitty yhdessä varushuollon kanssa. Tarkoitus on altistumisen vähentämisen lisäksi se, etteivät varusteet jää mihinkään lojumaan tai eksy väärille asemille. Suunnittelussa ja toteutuksessa on hyödynnetty koko laitoksen osaamista. Korityö on tehty itse. Talon puuseppä on rakentanut hyllyt sekä muita perusrakenteita, kertoo apulaispalopäällikkö Toni Kannikoski.
Yksikkö on ollut jo tositoimissa ja saanut hyvää palautetta. Tehtävän jälkeen päästään nopeammin takaisin toimintavalmiuteen, kun huolto on hyvin suunniteltu. Kaikessa näkyy Kannikosken oma kiinnostus altistumiseen. Tuoreessa varushuoltoyksikköön liittyvässä YAMK-työssä toimeksiantajana oli Helsingin kaupungin pelastuslaitos. Työ oli jatkoa aiemmalle AMK-työlle.
”Taustoitin palomiehen työnkuvaa ja toimintamalleja tulipalojen jälkeen. Työssä käsiteltiin myös työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet sekä altistumisreitit savusukellettaessa. Kysely lähetettiin kaikille pelastuslaitoksille.”
”Palomiesten päästyä ASA-rekisteriin on asia muodostunut yhä tärkeämmäksi. Varusteet ovat kehittyneet vuosien saatossa, eikä altistumista tapahdu enää niin paljon suoraan asujen läpi. Ongelma on usein tulipalojen jälkeinen hetki, kun paluun asemalle pitäisi alkaa. Asujen vaihtaminen tilannepaikalla ei ole aina mahdollista, sillä asut ovat yleensä tilanpuutteen vuoksi asemalla. Moni koki varushuoltoyksikön erittäin tarpeelliseksi. Lisäksi alalle kaivattiin lisää koulutusta altistumisen vähentämisestä.”
Teksti ja kuva: Kimmo Kaisto
Katso kuvagalleria jutun lopusta ja video Pelastustiedon Instasta.
Tututustu Toni Kannikosken YAMK-opinnäytetyöhön.
